Karjatalous vs kasvisravinto, onko nyt aika muuttaa suuntaa omavaraisuuden takia
2019 Suomessa tuotettiin 3,6 miljardia kiloa viljaa, josta 2 miljardia kiloa rehuksi. Ihmisille kymmenesosa ja loput vientiin.
Miettikää miten paljon enemmän saataisiin tuotettua proteiinipitoista kasvisruokaa suoraan ihmisille, versus se, että se kasvistuotanto kierrätetään lehmän kautta syöpävaaralliseksi aineeksi lautaselle.
Pienempi pinta-ala tarkoittaa pienempiä polttoaine- ja lannoite kustannuksia.
Armeija marssii mahallaan ja kansa tarvitsee ruokaa, olisiko siinä riittävä syy aloittaa suurempi kasvisruokavalioon siirtymisen tukeminen, jolloin omavaraisuus on huomattavasti suurempi kuin lihatuotantoon satsaamalla.
Toki pelkkää nurmiravintoa nauttiva karjatalous voitaisiin säilyttää, ja lihasta tehdä luksustuote ja nautintoaine.
Kommentit (99)
Vierailija kirjoitti:
Tämäpä vasta tyhmä aloitus! Mikä tietämättömyys viljelystä ja maataloudesta tästä paistaa läpi.
No tässäpä vasta hieno vastaus. Tottahan se on, että rehuviljan viljelyn sijaan voisi maan hyödyntää suoraan ihmisravinnoksi. Jopa terveelliseksi sellaiseksi.
Jostain on pakko alkaa luopumaan. Tällä hetkellä muutokset ravistelee maapalloa, eikä sille näy loppua.
Jos polttoaine ja lannoite loppuu, tai nousee hinnaltaan liian kalliiksi ostaa, niin jotain on kuitenkin syötävä. Silloin vastaus on pienemmällä taloudellisella panostuksella saatava kasvispohjainen ruokavalio.
Onko paikalla härkäpaoujen tai herneen tuottajaa? Poutun muu-tuotteet eli nykyään meeat, tehdään kotimaisesta härkäpavusta, mutta, herneproteiinin jatkojalostukseen ei ole tehdasta Suomessa, joten se tulee ulkomailta.
Pitäisikö tuottajien ja jalostajien kehittää siihen kotimainen tuotantolaitos?
Nyt kerran vehnästä ja maissista tulee pula niin kannattaa sitten ennemmin syödä lihatuotteita kun niiden tuotanto jatkuu normaalisti.
Suomihan on melko hyvin varautunut kriiseihin, koska meillä on mm. viljan varmuusvarasto. Mutta jos ruokakriisi tulee, syötetäänkö se vilja eläimille vai ihmisille?
Osa viljasta ei kelpaa missään valtiossa tuotettuna elintarvikekäyttöön, kelpaa kyllä eläinten rehuksi. Poltetaanko em. vilja lämpökeskuksissa?
Vierailija kirjoitti:
Armeija marssisi papusopalla?
Se kenen armeija ruokitaan pisimpään ja kansa ei kuole nälkään, on voittaja. Halvemmat tuotantokustannukset ruualle on suora keino saada rahaa rintamalle.
Kumman valitset, konetuliaseet, pommit, polttoaineet yms armeijalle vai lannoitteita ja polttoaineita maajussille vain eläimille suunnattuun rehutuotantoon?
Vierailija kirjoitti:
Nyt kerran vehnästä ja maissista tulee pula niin kannattaa sitten ennemmin syödä lihatuotteita kun niiden tuotanto jatkuu normaalisti.
Oletko tosissasi?
Vierailija kirjoitti:
Osa viljasta ei kelpaa missään valtiossa tuotettuna elintarvikekäyttöön, kelpaa kyllä eläinten rehuksi. Poltetaanko em. vilja lämpökeskuksissa?
Kannattaa kasvattaa rehun sijaan härkäpapua, hernettä, yms. Yms. Pienemmällä pinta-alalla voidaan tuottaa ihmiselle kelpaavaa ravintoa.
Järjetöntä resurssien tuhlausta tuo nykyisen kaltainen lihansyönti.
Vierailija kirjoitti:
Osa viljasta ei kelpaa missään valtiossa tuotettuna elintarvikekäyttöön, kelpaa kyllä eläinten rehuksi. Poltetaanko em. vilja lämpökeskuksissa?
Jonkinverran eläimiä voi olla, kuten ylämaankarjaa. Mutta eikö niillä pelloilla voi tosiaan viljellä mitään mitä ihminen voi syödä? Tarvitaan kotimaista kasviproteiinin tuotantoa ja jalostusta.
Vierailija kirjoitti:
Osa viljasta ei kelpaa missään valtiossa tuotettuna elintarvikekäyttöön, kelpaa kyllä eläinten rehuksi. Poltetaanko em. vilja lämpökeskuksissa?
Tuskin. Käytännössä kaikki vilja voidaan jossain muodossa jalostaa myös elintarvikekäyttöön, mutta toki osa voidaaan käyttää muina teollisuusraaka-aineina.
Totta. Järjetöntä, että suurin osa esimerkiksi ohrasadosta menee rehuksi. Ohra on aliarvostettu, monikäyttöinen ja ravintorikas kasvi. Miksi se syötetään tuotantoeläimille, joista saatava hyöty on pieni kaikkiin haittoihin nähden?
Ja miksi viljellään niitä kasveja, joiden sato riippu monesta eri tekijästä, joihin ei voi vaikuttaa?
Jos kasvatettaisiin viljaa ja kasveja, jotka menestyvät hyvin ja ovat tuottoisia sen sijaan, että yritetään viljellä kurkkua, maissia yms. pohjoisilla leveysasteilla...
Tasan samaa mieltä, ap. Hyvä aloitus. Eivätköhän nämä lihafestivaalit lähitulevaisuudessa lopu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäpä vasta tyhmä aloitus! Mikä tietämättömyys viljelystä ja maataloudesta tästä paistaa läpi.
No tässäpä vasta hieno vastaus. Tottahan se on, että rehuviljan viljelyn sijaan voisi maan hyödyntää suoraan ihmisravinnoksi. Jopa terveelliseksi sellaiseksi.
Jostain on pakko alkaa luopumaan. Tällä hetkellä muutokset ravistelee maapalloa, eikä sille näy loppua.
Jos polttoaine ja lannoite loppuu, tai nousee hinnaltaan liian kalliiksi ostaa, niin jotain on kuitenkin syötävä. Silloin vastaus on pienemmällä taloudellisella panostuksella saatava kasvispohjainen ruokavalio.
Todella hyvä idea, mutta ilman lannoitteita maa ei tuota. Siksi 1/3 pelloista pitäisi joka vuosi ottaa pois tuotannosta ja antaa niiden levätä ja viherkesantona kerätä ravinteita. Käytännössä maaperän tuottokyky hiipuisi ilman kasvien mukana poistettujen ravinteiden lisäämistä, joten kun karjanlantaa ei ole ja "keinolannoitteita" ei enää mistään saa, niin miten tämä dilemma ratkaistaisiin?
Meiltä lähtee rehuohra mallastamoon eli virallisesti se on rehuksi kasvatettu, mutta koska kaljan raaka-ainetta ei ole riittävästi, niin huonompikin laatu kelpaa.
Iso eläintuotantoyksikkö muuten muuttuu nopeasti hyökkääjän varmuusvarastoksi ja saattaa jopa houkutella nälkäisiä hyökkäämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäpä vasta tyhmä aloitus! Mikä tietämättömyys viljelystä ja maataloudesta tästä paistaa läpi.
No tässäpä vasta hieno vastaus. Tottahan se on, että rehuviljan viljelyn sijaan voisi maan hyödyntää suoraan ihmisravinnoksi. Jopa terveelliseksi sellaiseksi.
Jostain on pakko alkaa luopumaan. Tällä hetkellä muutokset ravistelee maapalloa, eikä sille näy loppua.
Jos polttoaine ja lannoite loppuu, tai nousee hinnaltaan liian kalliiksi ostaa, niin jotain on kuitenkin syötävä. Silloin vastaus on pienemmällä taloudellisella panostuksella saatava kasvispohjainen ruokavalio.
Todella hyvä idea, mutta ilman lannoitteita maa ei tuota. Siksi 1/3 pelloista pitäisi joka vuosi ottaa pois tuotannosta ja antaa niiden levätä ja viherkesantona kerätä ravinteita. Käytännössä maaperän tuottokyky hiipuisi ilman kasvien mukana poistettujen ravinteiden lisäämistä, joten kun karjanlantaa ei ole ja "keinolannoitteita" ei enää mistään saa, niin miten tämä dilemma ratkaistaisiin?
Meiltä lähtee rehuohra mallastamoon eli virallisesti se on rehuksi kasvatettu, mutta koska kaljan raaka-ainetta ei ole riittävästi, niin huonompikin laatu kelpaa.
On olemassa myös ns. uudistava viljely, jossa orgaanista ainesta jätetään peltoon ja annetaan maaperän bakteereiden ja sienten hajottaa se. Tätäkin pitää voimallisesti tutkia ja kehittää, koska keinolannoiteita ei ehkä aina saa.
Karjanhoidon idea on se, että lehmät pystyvät laiduntamaan sellaisilla mailla joista ei oikein järkevää ravintokasvisatoa saa irti. Esimerkiksi Pohjois-Savon tunnetut maitopitäjät ovat sellaisia, joissa leipäviljan viljelystä ei enää tule oikein mitään. Ongelma ei ole siis siinä että karjaa kasvatetaan, vaan siinä miten ja missä sitä kasvatetaan.
Vastaavasti sikojen kasvatuksen idea on se, että sika pystyy käyttämään jokseenkin mitä tahansa biojätettä ravinnoksi ja muuntamaan sen syötäväksi lihaksi. Tässäkin ongelma on tehotuotantotavassa, ei siassa kotieläimenä itsessään.
Ruvetkaa viisaat kasvattamaan viljaa, ilmainen ruoka kyllä kelpaa muttei työ.
Tosiasia on se, että suurin osa ihmisistä ei edes HALUA ajatella sitä skenaariota, että yhtäkkiä ei olekaan sitä lihakönttiä joka päivä lautasella. Sama juttu kuin lapsella, jolle annetaan eteen lautasellinen kaurapuuroa ja makeispussi ja käsketään valitsemaan, kumman lapsi haluaa syödä.
Ihminen hukkuu omaan hedonismiinsa, kun elää syödäkseen eikä syö elääkseen.
Tämäpä vasta tyhmä aloitus! Mikä tietämättömyys viljelystä ja maataloudesta tästä paistaa läpi.