Parisuhteen hidas lopettaminen

Onhan se, jos et edes anna toiselle mahdollisuutta yrittää skarpata ja hoitaa suhdetta kuntoon. 

Edellinen parisuhteeni päättyi 4,5 vuoden kohdalla jokseenkin tuolla tavalla, mutta se oli molemminpuolista. Tapaamiset harvenivat, puhelut harvenivat ja lopulta todettiin, että ei kannata jatkaa. Ei se helppoa silti ollut, kyllä se tuntui pahalta. Mutta ei vain ollut voimia kannatella suhdetta, joka pikemminkin vei voimia kuin antoi niitä.

Vierailija kirjoitti:

Edellinen parisuhteeni päättyi 4,5 vuoden kohdalla jokseenkin tuolla tavalla, mutta se oli molemminpuolista. Tapaamiset harvenivat, puhelut harvenivat ja lopulta todettiin, että ei kannata jatkaa. Ei se helppoa silti ollut, kyllä se tuntui pahalta. Mutta ei vain ollut voimia kannatella suhdetta, joka pikemminkin vei voimia kuin antoi niitä.

Juuri tuo, tuntuu ettei oo voimia kannatella suhdetta, mutta ei erotakaan. Antaa vain hiipua.

Eikä mieskään tee muuta kuin selaa nettiä ja makaa sohvalla, kun tuun kotiin. Ei sellaisen takia vaan jaksa ajaa kotiin. Ap

Ootko puhunu näistä sun tuntemuksista parisuhteen toisen osapuolen kanssa, tai miltä tuntuu ajatus puhua aiheesta?

Vierailija kirjoitti:

Ootko puhunu näistä sun tuntemuksista parisuhteen toisen osapuolen kanssa, tai miltä tuntuu ajatus puhua aiheesta?

Siltä, etten jaksa. Et se keskustelu tulisi olemaan raskas kivireki, mitä mun yksin pitäisi vetää. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ootko puhunu näistä sun tuntemuksista parisuhteen toisen osapuolen kanssa, tai miltä tuntuu ajatus puhua aiheesta?

Siltä, etten jaksa. Et se keskustelu tulisi olemaan raskas kivireki, mitä mun yksin pitäisi vetää. Ap

Anna silti reilu varoitus, muuten syyllistyt kyllä aika katalaan temppuun. Sano edes että harkitset eroa, syistä x, y ja z. Eihän sun keskustelua tarvi vetää.

Jos häntä kiinnostaa asia, hän varmaan kysyy lisää ja kommentoi. Jos ei, häntäkään ei kiinnosta jatkaa suhdetta.

Ei toista jätetä varoittamatta vain siksi, ettei huvita asiasta mainita.

Musta olis ainakin aika inhottavaa vaan huomata kun kumppani ottaa etäisyyttä. Paha siinä on kysyäkään, että mistä tuulee, kun olettaa toisen haluavan olla nyt vaan hetken rauhassa. Miten se suunsa avaaminen onkin niin vaikeaa: "Musta on jo pidemmän aikaa tuntunut, että kotiin tuleminen on vastenmielistä. Tuntuu turhalta ajaa matkaa katsomaan vain sitä, kun sä makaat ja räpläät puhelinta. Voitaisko me tehdä enemmän yhdessä? Olen väsynyt tähän."

Mun mielestä tuommonen puhumattomuus on epäreilua, ei siinä anna sille toiselle edes mahdollisuutta parantaa suhdetta.

Jos ei muuten niin laita edes viestillä.

Vierailija kirjoitti:

Musta olis ainakin aika inhottavaa vaan huomata kun kumppani ottaa etäisyyttä. Paha siinä on kysyäkään, että mistä tuulee, kun olettaa toisen haluavan olla nyt vaan hetken rauhassa. Miten se suunsa avaaminen onkin niin vaikeaa: "Musta on jo pidemmän aikaa tuntunut, että kotiin tuleminen on vastenmielistä. Tuntuu turhalta ajaa matkaa katsomaan vain sitä, kun sä makaat ja räpläät puhelinta. Voitaisko me tehdä enemmän yhdessä? Olen väsynyt tähän."

Mun mielestä tuommonen puhumattomuus on epäreilua, ei siinä anna sille toiselle edes mahdollisuutta parantaa suhdetta.

Jos ei muuten niin laita edes viestillä.

Muuten hyvä, mutta jättäisin pois tuosta" voitaisko me tehdä enemmän yhdessä? "En halua sitä enää. Ap

Parempi kertaero kuin löysässä hirressä eläminen. Tämä ihan kummankin osapuolen kannalta ajateltuna. Ei se pitkittämisestä parane.

On moraalitonta. Sano asiat niin kuin ne ovat.

On moraalitonta.

Hyvä keino. Tuossa näkee kiinnostaako miestäkään. Jos et vaikka viikonlopuksi jaksa ajaa miehen luo niin hyvä testi sille ikävöikö mies ja tuleeko sinun luoksesi.

Ei mikään suhde pysy kasassa sillä, että makaa sohvalla.

Mistä näitä raukkoja tulee kun ei osata suhdetta päättää.

Vierailija kirjoitti:

Mistä näitä raukkoja tulee kun ei osata suhdetta päättää.

Porvoosta?

Huomaa ettet arvosta kumppanias ja haluat mennä sieltä mistä aita on matalin näkemättä yhtään vaivaa tai kokematta pienintäkään epämukavuutta. Osanotot sun kumppanille.

Vierailija kirjoitti:

Huomaa ettet arvosta kumppanias ja haluat mennä sieltä mistä aita on matalin näkemättä yhtään vaivaa tai kokematta pienintäkään epämukavuutta. Osanotot sun kumppanille.

Se on totta, että vuosien jälkeen en enää jaksa arvostaa. Ap

Tuo on hyvä keino testata ikävöikö kumpikaan toista. Toisaalta äkkilopetus on huono homma, jos vaikka huomaakin, että ikävöi ja sitten on myöhäistä enää palata yhteen.

Jos kerta perustelet, niin miksi valehdella? Tai muunnella totuutta?

Aikuiset ihmiset kyllä ihan puhuvat toisilleen tuosta ja käyvät asiat läpi miksi se suhde tuntuu siltä, ettei se enää toimi. Voidaan vaikka hetkeksi ottaa väliä, että saadaan hengähtää ja katsella, onko parin kuukauden erilläolo saanut mieltä muuttumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta olis ainakin aika inhottavaa vaan huomata kun kumppani ottaa etäisyyttä. Paha siinä on kysyäkään, että mistä tuulee, kun olettaa toisen haluavan olla nyt vaan hetken rauhassa. Miten se suunsa avaaminen onkin niin vaikeaa: "Musta on jo pidemmän aikaa tuntunut, että kotiin tuleminen on vastenmielistä. Tuntuu turhalta ajaa matkaa katsomaan vain sitä, kun sä makaat ja räpläät puhelinta. Voitaisko me tehdä enemmän yhdessä? Olen väsynyt tähän."

Mun mielestä tuommonen puhumattomuus on epäreilua, ei siinä anna sille toiselle edes mahdollisuutta parantaa suhdetta.

Jos ei muuten niin laita edes viestillä.

Muuten hyvä, mutta jättäisin pois tuosta" voitaisko me tehdä enemmän yhdessä? "En halua sitä enää. Ap

No jos et halua mitään yhteistä enää, niin muuta lause siksi.

Itse varmaan ehdottaisin "taukoa". Tosin sekin meinaa sitä, että ukko voi lähteä heti. Mikset päästä häntä pois jos et halua mitään enää?

Ei se mieskään halua olla suhteessa, jossa on ihan mitätön toiselle ja voi saada jonkun joka siinä sohvalla hänen kanssaan viihtyy.