Miksi lapsissa ja nuorissa on nykyään niin paljon pipipäitä?
Vai johtuuko mt-ongelmien näkyminen siitä, ettei erityistapauksia laiteta enää erityisluokille tai -kouluihin?
Tuntuu, että on ihan normaalia olla nykyään "epänormaali". Syödä masennuslääkkeitä ja käydä terapiassa jo ala-yläkouluikäisenä.
Mikä kaikilla lapsilla ja nuorilla muka on niin huonosti?
Kommentit (11)
Itse psykologina särähtää korvaan kun puhutaan pipipäistä, hulluista jne. Oikea nimitys on vaikka mielenterveysongelmainen. Jos sinä olisit vaikka yli-/alipainoinen, olisiko mukavaa jos sinua kutsuttaisiin aina valaaksi tai kuivan kesän oravaksi?
Ongelmia on helppo lakaista maton alle, kun niistä tehdään salonkikelpoisia, vaikkapa sitten nimityksiä muuttamalla.
Hullu murhamies on mielenterveysongelmista kärsivä kriminaalihuollon asiakas. Poliittisesti korrektit nimitykset siirtävät samalla vastuun jonnekin muualle, henkilö itse vain kärsii joistain ongelmista, ei ole itse ongelma.
nuoria joilla on syömishäiriöitä. Kun olin itse koulussa, saattoi 500 oppilaan koulussa olla 1 jolla oli anoreksia, nyt joka luokalla on useita vaikeista syömishäiriöistä kärsiviä.
tappajista vain harva on esim. psykoosissa, valitettavasti. Valitettavasti, koska se tekee maailman vielä julmemmaksi paikaksi, että ihmiset tappavat toisiaa täydessä tietoisuudessa.
Persoonallisuushäiriöisiä heissä tosin on paljon. Ja addikteja.
oma lapseni on "pipipää". Hän on lievästi autistinen. Impulsiivinen, ulkopuolisen mielestä arvaamaton (minulle kyllä helppo lukea ja ennustaa) välillä aggressiivinen ja kyvytön säätelemään tunteitaan. Mielenterveysongelmaa hänellä ei kuitenkaan ole. Hän ei siis ole häiriintynyt, traumatisoitunut, masentunut tai mieleltään sairas, hänen aivonsa vian toimivat eri lailla kuin muiden.
Mielenterveysongelmien näkyminen ei johdu siitä, että lapsia ja nuoria ei enää laiteta erityisluokille, vaan SIITÄ ETTÄ MIEDÄN OMA ERILAISUUDENSIETOKYKYMME ON PIENENTYNYT. EI näitä ennen1970-lukua mihinkään laitoksiin työnnetty, siellä ne kävivät samaa kansakoulua teidän vanhempienne ja heidänvanhempiensa kanssa. Osa jopa oppikoulua. Heitä vaan pidettiin hankalina ja joitain vähän tyhminä ja joitain laiskoina ja ylimielisinä, mutta SE SIEDETTIIN. Ja siksi heillä oli tilaisuus tulla lopulta kunnanvaltuuteituiksi kuten Vaahteramäen Eemeli, Einsteineiksi, Wittgensteineiksi, Steven Spielbergeiksi tai Juice LEskisiksi (joilla ilmeisesti oli aspergin oireyhtymä) tai tavallisiksi työmiehiksi. Osa heistä oli tosi outoja vielä aikuisenakin ja söi lääkkeitä tai 'lääkitsi' itseään omatoimisesti erilaisilla keskushermostoon vaikuttavilla jutuilla liikunnasta oopiumiin. Mutta heitä siedettiin, heitä ei pidetty "pipipäinä", eikä heistä siksi tullut vammaisia.
Toisin kuin nykyään, jolloin me haluamme että kaikki ovat samanlaisia. ME siis vammautamme näitä lapsia vaatimalla heiltä että he selviäisivät ilman omituisuuksiaan, lääkkeitään jne. ME tuotamme maailman, jossa heidän ominaisuutensa on haitta.
jotenkin negatiivisempaa kuin autismi tai oppimishäiriö?
Molempiin liittyy kognitiivisten taitojen rajoittumista johtuen jostain haittatekijästä kuitenkin niin että henkilön älykkyys yleensä pysyy samana.
on niin syvältä. Kaikki pitäisi olla tässä ja nyt. Eikä ainoastaan nuorten mielestä vaan myös vanhempien, jotka kilpaa kehuvan ällän ylioppilaillaan ja huippulahjakkuuksillaan. Enää ei saisi olla tavallinen nuori kasvukipuineeen kaikkineen.
Kaikki arvaamaton ja aggressiivinen on negatiivista. Oli syy mikä tahansa.
Muistan omalta luokaltanikin pari tyyppiä, joilla todennäköisesti olisi löytynyt jotain "vikaa" näillä nykymenetelmillä, vähintään adhd. Silloin saatettiin antaa esim kokonaan vapautus kielistä kun ei mikään oppi mennyt jakeluun mutta nykyään asioille tehtäisiin vaikka mitä. Moni olisi ollut kyllä erityisopetuksen tarpeessa kun jälkikäteen ajattelee.
Minulla mt-ongelmainen omainen, jota ei saada hoitoon. Ei itse tunnista tilaansa, ja ainoa saatu apu on tilapäislääkitystä.
Hän on ollut niin aggressiivinen, että me istutaan hälytyslaitteet päällä kotona. Mutta hoidotta voi ja saa kulkea.