Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä sikiöntutkimuksista?
17.02.2010 |
Odotamme kolmatta lastamme, yllätys-iltatähteä. Ikäni puolesta minulle tarjottiin mahdollisuutta istukkatutkimukseen ja pitkän pohdinnan jälkeen halusimme sinne mieheni kanssa mennä. Keskenmenoriskiä en niinkään pelännyt, ja nyt kun näyte on otettu ja tuloksia odotan, niin mietityttää, että mitäs sitten jos tulokset kertoisivat että kaikki ei olekaan hyvin? Mitä tekisimme - abortinko? Tietäen että tämä on varmaan meille viimeisiä mahdollisuuksia saada enää lasta. Vai pitäisimmekö lapsen? Kuinka jaksaisimme häntä hoitaa, olisiko meistä siihen? Olisko sittenkin ollut parempi olla menemättä koko juttuun, ja ottaa elämä sellaisena vastaan kuin se annetaan?
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
poikkeavaa löytyy, minulla olisi aikaa sopeutua ajatukseen. Hakea tietoa, valmistautua. En olisi pitänyt ajatuksesta, että jokin outo sairaus tai vamma ikäänkuin vain putkahtaisi synnytyssalissa syliini.