onko kaikki eka-tokaluokkaliset tytöt ilkeitä "pikkukanoja"?Vaikuttaako vanhempien malli?
Jos äiti on ilkeä, puhuu pahaa toisista, on kaksinaamainen ja kieroilee niin tuleeko siinä tapauksessa tytöstäkin jo pienenä sellainen? Vai onko ne tytöt vaan usein sellaisia riippumatta minkälainen se äiti on? Itse poikien äitinä en voi kuin ihmetellä miten ekaluokkalienn tyttö osaa jo kieroilla niin taitavasti. Mielistelee kovin naaman edessä mutta ilkeilee ja syrjii toisia kun kukaan aikuinen ei näe. Tahallaan haluaa jättää porukan ulkopuolelle jonkun.
Minkälaisia kokemuksia teillä?
Kommentit (29)
Meidän tytönkin kaveripiirissä on suurin osa oikein mukavia tyttöjä. Pari tyttöä samassa koulussa/rinnakkaisluokalla on kyllä tuollaisia ilkeitä manipuloijia, ja näiden kohdalla sanoisin, että vanhempien malli vaikuttaa. Toisella johtunee siitä, että vanhemmat eivät yhtään katso perään eivätkä huolehdi ja yrittää sitten tuolla tavalla hakea huomiota ja hyväksyntää.
En minä ainakaan muista kuin kuvailemasi kaltaista ilkeää kieroilijaa.
Vai onko ne tytöt vaan usein sellaisia riippumatta minkälainen se äiti on?
Sääli poikiasi, annat tosi hienon naisen mallin niille! Toivottavasti oma tyttäreni ei koskaan tapaa poikiasi eikä vahingossakaan joudu miniäksesi!
Toinenkin joskus harrastaa samaa ulkopuolelle jättämistä, mutta yksi tekee sitä tosi rumasti. Uskon, että noin käyttäytyvä tyttö on hukassa kaverisuhteissaan, ei tiedä, miten kavereiden kanssa ollaan.
Tämä tyttö on oikein ihana muuten, hauska, iloinen, nokkela, mutta selän takana tekee ihmeellisiä temppuja. Eli tietää kyllä mistä narusta vetää, kun on aikuisten kanssa.
Me ollaan puhuttu omien lasten kanssa paljon siitä, mikä on hyvä kaveri ja miten kaverin kanssa ollaan. Tosin enhän minä ole siellä ulkona katsomassa noudatetaanko niitä ohjeita...
tosiaan pahaa tekee, millaisia pikkutytöt osaa olla. Ihan on palannut omastakin lapsuudesta muistoja, ikäviä, vaikken koskaan mikään erityisen syrjitty ja kiusattu ollukaan. Tosi motivoivaa opettaa omaa tytärtään reiluksi, kun takaisin ei tule mitään.
mutta anna olla kun aikuiset ei näe.. Yhden kaverin kanssa leikkii nätisti, mutta kun kavereita on kaksi tai enemmän niin tämä osaa sulkea yhden kaverin ulkopuolelle ja alkaa ilkeäksi. Uskomatonta miten osaa niin mielistellä aikuisille, monikaan ei ikinä uskoisi kyseisestä lapsesta minkälainen voi kavereille olla.
ap
Tää on vaan niin tylyä. Ovat kolme tyttöä tosi hyviä kavereita, mutta silti aina joku on se kolmas, jota syrjitään, suljetaan leikistä, alistetaan olemaan joku koira ja kuiskutellaan. Pitkään se oli meidän tyttö, mutta nyt sitten taas tyttö kertoi iloisena joku päivä, että "me leikittiin Maijan kanssa... ja annettiin Mariankin tulla mukaan" "annettiin tulla mukaan..." Joo, kuulostaapa taas kivalta, tämä Maija on armollisesti taas vaihtanut pääkaveria. Nämä kaksi muuta on peesaajia, jotka yrittää päästä tämän yhden aurinkoon. Hirveän vaikea opastaa tuon ikäistä, mutta kuiskuttelun toisen läsnäollessa olen ehdottomasti kieltänyt ja tyttö väittää, ettei tee sitä enää. Olen yrittänyt kyllä selittää, miltä nyt Mariasta tuntuu, kun hän ei mahdu leikkiin kunnolla ja on yhtä suruissaan kuin oma tyttö oli aikaisemmin.
Ei näitä lasten juttuja saisi ottaa niin tosissaan, mutta kun haluaisin tytöstäni kasvavan solidaarisen naisen enkä kanaa. Sitten ihmetellään, kun miehet osaa olla lojaaleja ja naiset nokkii aikuisenakin toisiaan...
aina niitä oli luokalla vähintään yksi. Sellaiset on helposti opettajan suosikkeja, mutta kaveripiirissä melkoisia käärmeitä.
Mutta kyllä niitä kaksinaamaisia, kieroja, kiusaajia, sortajia jne. löytyy niin pojista kuin tytöistäkin.
Löytyi jo omassa lapsuudessani. Mun mielestä kyse on varmaan henkilökohtaisista ominaisuuksista joita ympäristö voi vahvistaa tai vaimentaa. Esim. samassa perheessä saattaa kasvaa erittäin reilu ja tasapuolinen lapsi, jolta on aina vaadittu joustamista tai joka joustaa luonnostaan ja toinen joka on tottunut siihen, että riittää kun äidin/isän edessä näyttää nättiä hymyä tai itkee säälittävästi tai vänkää vastaan, selän takana voi piruilla tai kiusata toista tai tehdä mitä tahansa.
ehkä juuri siksi. Näihin pitäisi puuttua tosi tiukasti. Usien koulussakin osaavat mielistellä opettajaa niin opettaja ei välttämättä heistä usko minkälaisia kavereille ovat. Pojat kun ovat suorempia, nujakoivat ja tekevät kaikenlaista ihan opettajankin nähden niin siihen on helpompi puuttua.
ap
se joka on saanut olla vähän miten vaan ja toinen tai toiset on joutunut joustamaan. 2 veljeä on tällä tytöllä josta alunperin puhuin ja tosi reiluja ja kivoja on nämä pojat. en tiedä miten tytöstä on tuollainen kasvanut. Varmaan on ollut se äidin ja isän pikkuprinsessa joka on saanut kaiken läpi ja poikia on vaan komennettu, tiedä häntä
ap
luokalla tuntuu olevan yksi tällainen pikkupissis, joka kommentoi ilkeästi joka asiaan, haukkuu lapselliseksi tiettyjä asioita jne. jostain syystä tämä tyttö on kuitenkin kauhea kaverimagneetti. Ilmeisesti tämän kovismaineensa takia...?
sisarusparvista yksi on kieroileva, kiusaava, juonitteleva ja 2-3 muuta ihan toista maata, reiluja ja toisia puolustamassa, joustavia jne. Ihme, mietin puuttuuko vanhemmat kotona tilanteisiin vaan vaaditaanko vain toisilta sisaruksilta loputonta joustoa, vai miten tällainen on mahdollista. Kaksi noista vaikeista tapauksista on poikia ja kaksi tyttöä.
se joka on saanut olla vähän miten vaan ja toinen tai toiset on joutunut joustamaan. 2 veljeä on tällä tytöllä josta alunperin puhuin ja tosi reiluja ja kivoja on nämä pojat. en tiedä miten tytöstä on tuollainen kasvanut. Varmaan on ollut se äidin ja isän pikkuprinsessa joka on saanut kaiken läpi ja poikia on vaan komennettu, tiedä häntä
ap
Onko moni tälläisen kanssa vaan siksi että pelkää itse tulevansa kiusatuksi? Varmaan aika hallitsevia kaveripiirissä, moni ei uskalla olla eri mieltä.
Tää on vaan niin tylyä. Ovat kolme tyttöä tosi hyviä kavereita, mutta silti aina joku on se kolmas, jota syrjitään, suljetaan leikistä, alistetaan olemaan joku koira ja kuiskutellaan. Pitkään se oli meidän tyttö, mutta nyt sitten taas tyttö kertoi iloisena joku päivä, että "me leikittiin Maijan kanssa... ja annettiin Mariankin tulla mukaan" "annettiin tulla mukaan..." Joo, kuulostaapa taas kivalta, tämä Maija on armollisesti taas vaihtanut pääkaveria. Nämä kaksi muuta on peesaajia, jotka yrittää päästä tämän yhden aurinkoon. Hirveän vaikea opastaa tuon ikäistä, mutta kuiskuttelun toisen läsnäollessa olen ehdottomasti kieltänyt ja tyttö väittää, ettei tee sitä enää. Olen yrittänyt kyllä selittää, miltä nyt Mariasta tuntuu, kun hän ei mahdu leikkiin kunnolla ja on yhtä suruissaan kuin oma tyttö oli aikaisemmin.
Ei näitä lasten juttuja saisi ottaa niin tosissaan, mutta kun haluaisin tytöstäni kasvavan solidaarisen naisen enkä kanaa. Sitten ihmetellään, kun miehet osaa olla lojaaleja ja naiset nokkii aikuisenakin toisiaan...
Kyllä aikuiset on avainasemassa näissä jutuissa. Niiden vanhempien, jotka antaa lastensa tehdä mitä mieleen juolahtaa, lapset on usein manipuloivempia, syrjiviä ja potentiaalisia kiusaajia. Lähestulkoon kaikille lapsille tulee joskus mieleen tehdä ikäviä asioita (itselläni on kaksi poikaa, ja heidän kaveriporukoissaan esiintyy syrjimistä ihan samalla tavalla kuin tytöillä), silloin vanhempien pitää opastaa.
Ja tietenkään me ei olla aina paikalla silloin kun lapset keskenään touhuavat, mutta avoin keskusteluyhteys auttaa ymmärtämään kummasti lasten maailmaa. Ja paremmin menee viestikin perille, kun siitä kaikessa rauhassa juttelee vaikka iltasadun yhteydessä.
Kaikki eka-tokaluokkalaiset tytöt eivät ole sellaisia. Sen sijaan sinä, ap, olet aika ilkeä itse tuomitessasi kaikki pienet tytöt jonkun yksittäisen tapauksen perusteella. Sinä kuitenkin käsittääkseni olet aikuinen?
Ei voi olla kaikki asiat kunnossa kotona jos näin käyttäytyy. Tuo on oman pahan olon purkamista toisiin. Jos on on tottunut reiluuteen kotona niin varmaan osaa olla reilu kavereillekin
Kaikki eka-tokaluokkalaiset tytöt eivät ole sellaisia. Sen sijaan sinä, ap, olet aika ilkeä itse tuomitessasi kaikki pienet tytöt jonkun yksittäisen tapauksen perusteella. Sinä kuitenkin käsittääkseni olet aikuinen?
kyllä tuon ikäiset oppii ne mallit aika lailla kavereilta. Riippuu sitten ehkä lapsen luonteesta, kuinka paljon matkii tuollaista kaveria, joka toimii kertomasi mukaan.
Meidän pihalla on yksi tyttö, joka osaa leikkiä hienosti jos lapsia on kaksi, mutta auta armias jos tulee kolmas tai useampi, heti alkaa jonkun sulkeminen ulkopuolelle, kuiskuttelu ja karkuun juoksu. Tyttö on nyt jo neljäsluokkalainen, mutta ollut samanlainen 6-v. alkaen ja on edelleen.
Kotona ollaan puhuttu paljonkin, että tuollaiseen käytökseen ei saa lähteä mukaan, kaikkien pitää mahtua leikkiin jne. Välillä toimivat oikein ja välillä lähtevät mukaan keljuiluun.
Luulen että kaikki vanhemmat eivät ole niin herkkiä huomaamaan moista käytöstä tai sitten eivät välitä tarpeeksi puuttuakseen siihen. Eipä kyllä mekään olla tytön omille vanhemmille siitä puhuttu, mutta muiden pihan vanhempien kanssa, jotka ovat huomanneet ilmiön, on puhuttu, että jos nähdään tämänkaltaista kiusaamista, puututaan siihen. Ja puuttuminen lähinnä niin, että sanotaan omille lapsille, ettei noin saa tehdä ja sille tytölle, että tuollainen ei ole kivaa muista, yritä leikkiä kaikkien kanssa yhdessä.
Mielestäni on tärkeää, että omat lapset oppivat tunnistamaan tällaisen dominoivan tyypin ja osaavat pitää puoliaan niin, etteivät lähde hännystelemään tätä mutta eivät myöskään tule pudetuksi leikkien ulkopuolelle.
Ehkä kyse on viime kädessä huonosta itsetunnosta, jota pönkitetään väärin keinoin. Tytöillä se on tämäntyyppinen käytös, pojilla nousee yleensä nyrkit pystyyn.
Jos poika käyttäytyy tällä tavalla dominoivasti, se on mielestäni vaarallisempaa, koska pojat on yleensä helpompi saada mukaan kaikkiin tyhmiin juttuihin. Toki lehtijuttujen perusteella yläasteikäiset tytöt ottaa poikia kiinni aika vauhtia.