Muita joiden parisuhde natisee näiden kriisien myötä?
Meillä alkaa olla jo suhteen loppu häämöttämään. En enää yksi kertaisesti kestä miestäni ja hänen tapaansa suhtautua näihin kriiseihin. Hän on passiivinen ja analysoi tilanteita niinkuin hän olisi itse niiden ulkopuolella/yläpuolella. Korona vei työt mutta mitään erityistä oma-aloitteisuutta, innovatiivisuutta, yrittämistä ei näkynyt. Hän vaan tyytyi työttömyyskorvaukseensa ja apurahoihin. Minä pyrin aina ratkaisemaan asioita ja käsittelen niitä tunnetasolla. Meillä ei kohtaa mikään. Tuntuu että hänellä ei ole mitään käsitystä tunteista, hän ei ymmärrä miltä minusta tuntuu vaikka kerron. Hänen muistinsa tunneasioihin on kuin kanalla. 2s muistaa mitä olen sanonut tunteistani. Sitten hän jo ihmettelee ’ mikä mua vaivaa’ ja enkö voisi kertoa. Sitten jo karjunkin että justhan mä sanoin! En enää kestä!
Kommentit (12)
Ei, vaan pitelemme toisistamme kiinni entistäkin vahvemmin.
Jaa, olen nykyään samanlainen kuin miehesi. Nuorempana kaikki maailman kriisit meni kyllä omiin tunteisiin. On ollut pakko tietoisesti blokata tuota ahdistuksessa vellomista koska menen siinä mielentilassa täysin toimintakyvyttömäksi. Eristäydyn, en syö enkä saa unta.
Anna aikuisen ihmisen tehdä omat päätöksensä, et sä voi pakottaa työllistyy, työkkäri hoitaa sen homman.
Meilläkin on ollut rankkaa, tosin eri syistä joita en nyt jaksa listata mutta on nää kyllä olleet varsinaiset pari vuotta... :(
Me ollaan nyt sodan alettua katsottu paljon yhdessä uutisia ja juteltu, kerätty tavara-apua ja siirretty rahaa Ukrainan armeijalle.
Kyllä. Mies nillittää ja haastaa olemattomia riitoja tyyliin, että kuinka tuhlasin 2e koska en ostanut alesta aijemmin. Alkaa olemaan pinna niin äärirajoilla, että ei jaksaisi tuollaista yli 50 vuotiaalta mieheltä.
Meillä ehkä enemmän yhdistänyt vaikka ei meilläkään nyt erityisen hyvin ole mennyt.
Sanoisin, että tässä kohtaa ei olisi järkevää erota vaan selvitä yhdessä kunnes maailman tilanne rauhoittuu (jos niikseen tulee)
En oikeastaan pysty edes ajattelemaan parisuhteeni tilaa tällä hetkellä
Totta. Naiset kaipaavat keskustelua uutisaiheista ja ymmärrystä. Mies ehkä kaipaisi taas ymmärrystä hänen tapaan tehdä asioita, ei ole välttämättä uraihminen - ainakaan vielä.
Koronan alkuvaiheessa oli näkemyseroja ja riitoja. Hiljalleen elämä asettui uomiinsa ja meni oikein hyvin. Nyt sodan takia riitaa ja erimielisyyttä. Puoliso vähättelee ja suhtautuu miltei huumorilla Putinin toihuihin. Itse olen sitä mieltä että tilanne on vakava.
Päinvastoin, enemmän oltu yhdessä perheenä ja vahvistettu puolin ja toisin jos ollut isompia mietintöjä. Luulisi apnkin huomanneen jo aiemmin, jos miehensä ei osaa tunteita ottaa vastaan tai niistä puhua. Mies tuskin on muuttunut vaikka olosuhteet ovatkin. Korona tai sotakaan ei ole mitään ”ahdistun nyt just niin, että kuolen”-asioita, jos niistä ei sellaisia tee. Asiat tärkeysjärjestykseen ja eteenpäin.
Ne joilla parisuhde kukoistaa näisdä olosuhteissa on kyllä onnenpekkoja.