Pms-äiti purkaa kiukkuaan
Olen ollut kiltti miehelle ja kahdelle lapselle, vaikka monta päivää on ollut aivan kauhea pms-kiukku. Lisäksi on sattunut ja tapahtunut tavallista enemmän, nytkin muutaman tunnin sisään on lapsi pissannut lattialle ja iso jugurttimuki lipesi kädestä ja jugurtit lensi keittiön kaapeille ja lattialle. Tuntuu, että lapset ihan tahallaan kiusaa ja on rasittavia. Järjellä toistelen itselleni että niin ei ole, ja järki voittaa. Olen ollut todella urhea ja selvinnyt nämä kolme päivää, ja aion selvitä vielä loputkin päivät kunnialla. Vaikka tilanne on nyt täysin ok, kihisen raivosta. Hengittelen kuitenkin rauhassa ja annan tunteen tulla ja mennä. Sallinette kuitenkin pienen tunteidenpurkauksen: RRÄYH!!!!!!!!
Ps. Saa antaa (vertais)tukea, se lohduttaa.
Kommentit (14)
Mulla on kanssa pms. Onneksi olen yksin tällä hetkellä. Räyhään ja kiroan itsekseni. Vituttaa ihan kaikki ja vihaan elämääni. Erityisesti vihaan olla äiti. Oikestaan vihaan ihan kaikkea. Kuitenkin leivoin ja ostin kauniita tulppaaneja. Sellaisia pieniä iloja siihen, että vihaan ihan kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Mulla akka ragettaa... Onneksi ei ole lapsia.
Toivottavasti hän ymmärtää että se ei ole ok ja opettelee siitä pois. Paljon tsemppiä ukko-oletetulle!
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla akka ragettaa... Onneksi ei ole lapsia.
Toivottavasti hän ymmärtää että se ei ole ok ja opettelee siitä pois. Paljon tsemppiä ukko-oletetulle!
-ap
Pms ei ole käytöshäiriö mistä voi opetella ulos mutta siitä voi syödä itsensä ulos. Välttää vain hiilihydraattipitoisia herkkuja ennen kuin pms aika alkaa. Eli juuri silloin kun mieli alkaa vaatia suklaalevyä ja haluaa makeaa pitäisi sanoa ei koska se on pms pyytämässä ravintoa että saa energiaa raivota. Toimii ihan oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kanssa pms. Onneksi olen yksin tällä hetkellä. Räyhään ja kiroan itsekseni. Vituttaa ihan kaikki ja vihaan elämääni. Erityisesti vihaan olla äiti. Oikestaan vihaan ihan kaikkea. Kuitenkin leivoin ja ostin kauniita tulppaaneja. Sellaisia pieniä iloja siihen, että vihaan ihan kaikkea.
Hyvä sinä! Tsemppiä rähinöihin itsesi kanssa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla akka ragettaa... Onneksi ei ole lapsia.
Toivottavasti hän ymmärtää että se ei ole ok ja opettelee siitä pois. Paljon tsemppiä ukko-oletetulle!
-apPms ei ole käytöshäiriö mistä voi opetella ulos mutta siitä voi syödä itsensä ulos. Välttää vain hiilihydraattipitoisia herkkuja ennen kuin pms aika alkaa. Eli juuri silloin kun mieli alkaa vaatia suklaalevyä ja haluaa makeaa pitäisi sanoa ei koska se on pms pyytämässä ravintoa että saa energiaa raivota. Toimii ihan oikeasti.
Pms:stä ei voi opetella pois mutta ragettamisesta voi. Tiedän ruokavaliojutut, olen sokeriton ja vehnätön.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kanssa pms. Onneksi olen yksin tällä hetkellä. Räyhään ja kiroan itsekseni. Vituttaa ihan kaikki ja vihaan elämääni. Erityisesti vihaan olla äiti. Oikestaan vihaan ihan kaikkea. Kuitenkin leivoin ja ostin kauniita tulppaaneja. Sellaisia pieniä iloja siihen, että vihaan ihan kaikkea.
Miten voi vihata olla äiti? Itse olen isä. Ja en todellakaan vihaa olla isä.... Välillä lapsi nyt jotain särkee vahingossa... Mutta kuin paljon mua itteä vitutti pienenä jos joku astia tms hajos vahingossa jos siitä huudettiin... Lapsi on lapsi ja lapsen turva on äiti.... Tai isä.... Itse paranen nyt vakavasta sairaudesta ja nautin joka ikisestä päivästä vaimon ja lapsen kans vaikkei päivät välillä täydellisiä olekaan.... Ota nyt lunkisti vaan.... Kevät tulossa ja kohta aurinko paistaa kyllä se siitä iloksi muuttuu.... Se raivoaminen kun ei auta yhtään... Olisinhan minäkin voinu raivota kun sairastuin ja kaikki meni päin persettä.... Mutta kun siitä ei olisi ollu mitään hyötyä....
On se pms näppärä tekosyy raivoamiselle. Kannattaisi harkita rauhoittavia lääkkeitä.
Vierailija kirjoitti:
On se pms näppärä tekosyy raivoamiselle. Kannattaisi harkita rauhoittavia lääkkeitä.
Se on kyllä surullista että moni käyttää pms:sää perusteluna räyhäämiseen. Itse teen kaikkeni hillitäkseni itseni, ja se onneksi toimii. Mielen sisällä kyllä kuohuu.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kanssa pms. Onneksi olen yksin tällä hetkellä. Räyhään ja kiroan itsekseni. Vituttaa ihan kaikki ja vihaan elämääni. Erityisesti vihaan olla äiti. Oikestaan vihaan ihan kaikkea. Kuitenkin leivoin ja ostin kauniita tulppaaneja. Sellaisia pieniä iloja siihen, että vihaan ihan kaikkea.
Miten voi vihata olla äiti? Itse olen isä. Ja en todellakaan vihaa olla isä.... Välillä lapsi nyt jotain särkee vahingossa... Mutta kuin paljon mua itteä vitutti pienenä jos joku astia tms hajos vahingossa jos siitä huudettiin... Lapsi on lapsi ja lapsen turva on äiti.... Tai isä.... Itse paranen nyt vakavasta sairaudesta ja nautin joka ikisestä päivästä vaimon ja lapsen kans vaikkei päivät välillä täydellisiä olekaan.... Ota nyt lunkisti vaan.... Kevät tulossa ja kohta aurinko paistaa kyllä se siitä iloksi muuttuu.... Se raivoaminen kun ei auta yhtään... Olisinhan minäkin voinu raivota kun sairastuin ja kaikki meni päin persettä.... Mutta kun siitä ei olisi ollu mitään hyötyä....
Älä huoli, nämä tunteet on ihan normaaleja ja menee päivässä- parissa ohi, viimeistään loppuu ensimmäisenä kuukautispäivänä. Sitten on taas rauha mielessä.
Ja jos otsikko jotenkin johti harhaan, niin en siis kiukkua täällä kotonani, vaan olen rauhallinen ja asiallinen. Ajattelin, että pään sisäistä ärsytystä helpottaa kun kirjoitan tänne, mutta en osaa sanoa oliko tästä apua. Ehkä ei.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kanssa pms. Onneksi olen yksin tällä hetkellä. Räyhään ja kiroan itsekseni. Vituttaa ihan kaikki ja vihaan elämääni. Erityisesti vihaan olla äiti. Oikestaan vihaan ihan kaikkea. Kuitenkin leivoin ja ostin kauniita tulppaaneja. Sellaisia pieniä iloja siihen, että vihaan ihan kaikkea.
Miten voi vihata olla äiti? Itse olen isä. Ja en todellakaan vihaa olla isä.... Välillä lapsi nyt jotain särkee vahingossa... Mutta kuin paljon mua itteä vitutti pienenä jos joku astia tms hajos vahingossa jos siitä huudettiin... Lapsi on lapsi ja lapsen turva on äiti.... Tai isä.... Itse paranen nyt vakavasta sairaudesta ja nautin joka ikisestä päivästä vaimon ja lapsen kans vaikkei päivät välillä täydellisiä olekaan.... Ota nyt lunkisti vaan.... Kevät tulossa ja kohta aurinko paistaa kyllä se siitä iloksi muuttuu.... Se raivoaminen kun ei auta yhtään... Olisinhan minäkin voinu raivota kun sairastuin ja kaikki meni päin persettä.... Mutta kun siitä ei olisi ollu mitään hyötyä....
Älä huoli, nämä tunteet on ihan normaaleja ja menee päivässä- parissa ohi, viimeistään loppuu ensimmäisenä kuukautispäivänä. Sitten on taas rauha mielessä.
No hyvä....
Vierailija kirjoitti:
Ja jos otsikko jotenkin johti harhaan, niin en siis kiukkua täällä kotonani, vaan olen rauhallinen ja asiallinen. Ajattelin, että pään sisäistä ärsytystä helpottaa kun kirjoitan tänne, mutta en osaa sanoa oliko tästä apua. Ehkä ei.
-ap
Vähän se ehkä johti harhaan... No hyvä et kaikki ok....
Mulla akka ragettaa... Onneksi ei ole lapsia.