Muita, jotka eivät ole koskaan kokeneet molemminpuolista ihastumista?
Ettekä tietenkään sitten mitään alkuhuumaakaan?
Miltä tuntuu, häiritseekö asia koskaan tai koetteko jääneenne jostain paitsi?
Kaipaatteko edes tuollaisia kokemuksia? Niitähän kuitenkin suurin osa ihmisistä kokee, ja myös viihde ym. kulttuuri ympärillä tuputtaa rakkaushuumaa, ihastuneiden ihmisten kohtaamisia, onnistuneita rakastumisia, seksiä, pariutumista jne., joten sen puoleen lienee aika inhimillistä ja loogistakin, että tuollaisen ulkopuolelle vasten tahtoaan jäävä ihminen voi kokea hyvin perustavanlaatuistakin ulkopuolisuutta ja sosiaalista epäonnistumista ihmisyksilönä muuhun laumaan nähden.
Kommentit (17)
Minä olen jo 35v mies ja vielä en ole kokenut molemminpuolista ihastumista, tuntuu mahdottomalta.
Jokaisessa treffailussa/tapailussa sen on aavistanut, että kumpi osapuoli tyytyy ja kumpi osapuoli ihastuu ja tämähän liittyy täysin tasoteoriaan.
Häiritsee aika paljonkin. Sitä kun näkee pariskuntia joka puolella niin kokee olevansa ihmisenä ihan täys paska kun kukaan ei ihastu minuun. Ei voi olla miettimättä, että miten pahasti viallinen pitää olla kun niin erilaiset ihmiset saavat aikaan muissa ihastumisen tunteita ja löytävät kumppaneita, mutta minä en kelpaa. En minä itseäni niin huonona ihmisenä kuitenkaan pidä, että en "ansaitsisi" rakkautta. Minussa ei vain ole mitään sellaisia ominaisuuksia joita naiset arvostaisivat. Joskus olin aika katkerakin aiheen vuoksi, nykyään lähinnä vaan surettaa, mutta en enää syyttele ketään asiasta, nämä nyt oli ne kortit jotka kohdalleni osui. Jokseenkin asian kanssa pärjääkin, mutta varsinkin töissä yms. on vaikeaa kun tulee naisasiat puheeksi.
Terveisin Naispelko28
Koin jonkin sellaisen lyhyehkön viritelmän viimeinkin tässä keski-ikäisenä, nyt voi varmaan kuolla tyytyväisenä pois.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen jo 35v mies ja vielä en ole kokenut molemminpuolista ihastumista, tuntuu mahdottomalta.
Jokaisessa treffailussa/tapailussa sen on aavistanut, että kumpi osapuoli tyytyy ja kumpi osapuoli ihastuu ja tämähän liittyy täysin tasoteoriaan.
Minunkin perääni kuolaisi eräs ja mikäli "antautuisin" niin tyytymisjuttuhan se minun osaltani olisi, koska en niin kauheasti syty pullukoista.
Minä. Kolme lasta sain sentään ja yksipuolisia ihastumisia puolin ja toisin.
En ole koskaan kokenut vaikka olin yli 20 vuotta naimisissa. Mies kehtasi vielä sanoa papille tämän kysyessä, miksi valitsit vaimosi: "Kun ei muuta löytynyt". No avioliitto oli kyllä sen mukainenkin. En usko että pystyn itse ihastumaan saati rakastumaan, eikä se ole niin väliäkään.
En ole koskaan kokenut..toki jotain pieniä ihastumisia on ollut. Tietääkseni kukaan mies ei ole ollut minuun ihastunut.
N25
Olen 33 v nainen eikä yksikään mies ole (ainakaan tietääkseni) ollut muhun ihastunut/kiinnostunut musta. Aina kun itse olen ollut ihastunut ja lähestynyt ihastukseni kohdetta, olen aina saanut pakit. Kyllähän tuo harmittaa ja itseluottamus pohjamudissa mutta eipä sille mitään voi. Tunteita kun ei voi pakottaa. Vihaan ihastumista ja nykyään teen kaikkeni etten ihastuisi enää koskaan koska tiedän etten koskaan saa tunteilleni vastakaikua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen jo 35v mies ja vielä en ole kokenut molemminpuolista ihastumista, tuntuu mahdottomalta.
Jokaisessa treffailussa/tapailussa sen on aavistanut, että kumpi osapuoli tyytyy ja kumpi osapuoli ihastuu ja tämähän liittyy täysin tasoteoriaan.
Minunkin perääni kuolaisi eräs ja mikäli "antautuisin" niin tyytymisjuttuhan se minun osaltani olisi, koska en niin kauheasti syty pullukoista.
Sama juttu täälläkin valitettavasti.
Täysin valehtelematta voin kertoa, että olen saanut pullukoilta viestejä, että "voinko tulla joku päivä sun luokse?" tai "haluaisitko joskus seksiä", joka on todella tragikoomista, koska olen suorastaan rukoillut saavani tällaisia viestejä silloin kun treffailen hoikkia naisia, mutta heiltä tulee aina pakit tai kaveripakit.
Varsinainen lose-lose situation kun ei halua pullukkaa mutta ei halua olla yksinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen jo 35v mies ja vielä en ole kokenut molemminpuolista ihastumista, tuntuu mahdottomalta.
Jokaisessa treffailussa/tapailussa sen on aavistanut, että kumpi osapuoli tyytyy ja kumpi osapuoli ihastuu ja tämähän liittyy täysin tasoteoriaan.
Minunkin perääni kuolaisi eräs ja mikäli "antautuisin" niin tyytymisjuttuhan se minun osaltani olisi, koska en niin kauheasti syty pullukoista.
Sama juttu täälläkin valitettavasti.
Täysin valehtelematta voin kertoa, että olen saanut pullukoilta viestejä, että "voinko tulla joku päivä sun luokse?" tai "haluaisitko joskus seksiä", joka on todella tragikoomista, koska olen suorastaan rukoillut saavani tällaisia viestejä silloin kun treffailen hoikkia naisia, mutta heiltä tulee aina pakit tai kaveripakit.
Varsinainen lose-lose situation kun ei halua pullukkaa mutta ei halua olla yksinkään.
Minuun on ihastuneet ihan ok tyypit, mutta ei vain ole sytyttänyt.
Ja sitten silloin harvoin kun itse olen ihastunut (muutaman kerran elämässä), olen kaikesta päätellen ollut itse sille ihastukselle se ”ihan ok”-tyyppi, joka ei kuitenkaan sytytä tarpeeksi.
Olen mieluummin yksin kuin sellaisen kanssa, jota en himoitse. Siispä kokematta alkuhuumat ja seurustelut.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen jo 35v mies ja vielä en ole kokenut molemminpuolista ihastumista, tuntuu mahdottomalta.
Jokaisessa treffailussa/tapailussa sen on aavistanut, että kumpi osapuoli tyytyy ja kumpi osapuoli ihastuu ja tämähän liittyy täysin tasoteoriaan.
Minunkin perääni kuolaisi eräs ja mikäli "antautuisin" niin tyytymisjuttuhan se minun osaltani olisi, koska en niin kauheasti syty pullukoista.
Sama juttu täälläkin valitettavasti.
Täysin valehtelematta voin kertoa, että olen saanut pullukoilta viestejä, että "voinko tulla joku päivä sun luokse?" tai "haluaisitko joskus seksiä", joka on todella tragikoomista, koska olen suorastaan rukoillut saavani tällaisia viestejä silloin kun treffailen hoikkia naisia, mutta heiltä tulee aina pakit tai kaveripakit.
Varsinainen lose-lose situation kun ei halua pullukkaa mutta ei halua olla yksinkään.
Minuun on ihastuneet ihan ok tyypit, mutta ei vain ole sytyttänyt.
Ja sitten silloin harvoin kun itse olen ihastunut (muutaman kerran elämässä), olen kaikesta päätellen ollut itse sille ihastukselle se ”ihan ok”-tyyppi, joka ei kuitenkaan sytytä tarpeeksi.Olen mieluummin yksin kuin sellaisen kanssa, jota en himoitse. Siispä kokematta alkuhuumat ja seurustelut.
Ap
Kaikki meistä haluaa intohimoa ja huumaa, mutta kaikille se ei ole realistista.
Mielummin olen "ihan ok"-suhteessa kuin yksin loppuelämäni.
No minä. Minuun on vuosien mittaan tosi monikin ollut ihastunut mutta ei koskaan kukaan sellainen, joka minua kiinnostaisi edes vähää. Kuulostan varmaan nyt kusipäältä mutta koen että olemme olleet pikkasen eri sarjaa. Itse olen ihastunut vain kerran elämässäni ja se ei tietenkään ollut molemminpuoleista.
Molemminpuoleinen ihastuminen on asia, jota tuskin tulen tässä elämässä kokemaan.
Kokemukseni mukaan joku heti alkuun räjähtävä järjetön ihastuminen ei ole normaalia, vaan jotain epätervettä riippuvuutta jossa ihastutaan johonkin toisen ulkonäköön tai vastaavaan pääasiassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen jo 35v mies ja vielä en ole kokenut molemminpuolista ihastumista, tuntuu mahdottomalta.
Jokaisessa treffailussa/tapailussa sen on aavistanut, että kumpi osapuoli tyytyy ja kumpi osapuoli ihastuu ja tämähän liittyy täysin tasoteoriaan.
Minunkin perääni kuolaisi eräs ja mikäli "antautuisin" niin tyytymisjuttuhan se minun osaltani olisi, koska en niin kauheasti syty pullukoista.
Sama juttu täälläkin valitettavasti.
Täysin valehtelematta voin kertoa, että olen saanut pullukoilta viestejä, että "voinko tulla joku päivä sun luokse?" tai "haluaisitko joskus seksiä", joka on todella tragikoomista, koska olen suorastaan rukoillut saavani tällaisia viestejä silloin kun treffailen hoikkia naisia, mutta heiltä tulee aina pakit tai kaveripakit.
Varsinainen lose-lose situation kun ei halua pullukkaa mutta ei halua olla yksinkään.
Minuun on ihastuneet ihan ok tyypit, mutta ei vain ole sytyttänyt.
Ja sitten silloin harvoin kun itse olen ihastunut (muutaman kerran elämässä), olen kaikesta päätellen ollut itse sille ihastukselle se ”ihan ok”-tyyppi, joka ei kuitenkaan sytytä tarpeeksi.Olen mieluummin yksin kuin sellaisen kanssa, jota en himoitse. Siispä kokematta alkuhuumat ja seurustelut.
Ap
Kaikki meistä haluaa intohimoa ja huumaa, mutta kaikille se ei ole realistista.
Mielummin olen "ihan ok"-suhteessa kuin yksin loppuelämäni.
Miksi ei ole kaikille realistista? Oletteko molemmat suhteessanne toisillenne ihan ok ja se on molemmille ihan ok?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen jo 35v mies ja vielä en ole kokenut molemminpuolista ihastumista, tuntuu mahdottomalta.
Jokaisessa treffailussa/tapailussa sen on aavistanut, että kumpi osapuoli tyytyy ja kumpi osapuoli ihastuu ja tämähän liittyy täysin tasoteoriaan.
Minunkin perääni kuolaisi eräs ja mikäli "antautuisin" niin tyytymisjuttuhan se minun osaltani olisi, koska en niin kauheasti syty pullukoista.
Sama juttu täälläkin valitettavasti.
Täysin valehtelematta voin kertoa, että olen saanut pullukoilta viestejä, että "voinko tulla joku päivä sun luokse?" tai "haluaisitko joskus seksiä", joka on todella tragikoomista, koska olen suorastaan rukoillut saavani tällaisia viestejä silloin kun treffailen hoikkia naisia, mutta heiltä tulee aina pakit tai kaveripakit.
Varsinainen lose-lose situation kun ei halua pullukkaa mutta ei halua olla yksinkään.
Minuun on ihastuneet ihan ok tyypit, mutta ei vain ole sytyttänyt.
Ja sitten silloin harvoin kun itse olen ihastunut (muutaman kerran elämässä), olen kaikesta päätellen ollut itse sille ihastukselle se ”ihan ok”-tyyppi, joka ei kuitenkaan sytytä tarpeeksi.Olen mieluummin yksin kuin sellaisen kanssa, jota en himoitse. Siispä kokematta alkuhuumat ja seurustelut.
Ap
Kaikki meistä haluaa intohimoa ja huumaa, mutta kaikille se ei ole realistista.
Mielummin olen "ihan ok"-suhteessa kuin yksin loppuelämäni.
Niin, tuohan on ihan itsestä/luonteesta tai jostain kiinni, että haluaako olla mieluummin yksin vai ”ihan ok”-suhteessa.
Kumpikaan vaihtoehto ei ole ”oikein” tai ”väärin”, vaikka tietysti tuossa ”ihan ok”-suhteeseen menemisessä on etunsa (taloudellinen, sosiaalinen ja seksuaalinen hyöty).
Toisaalta itse olen sen luontoinen, etten vaan pysty seksiin ilman himoa, eli kärvistelen sitten yksin käteni kanssa.
Ymmärrän kyllä täysin tuonkin, että menee mieluummin siihen ”ihan ok”-suhteeseen kuin on yksin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen jo 35v mies ja vielä en ole kokenut molemminpuolista ihastumista, tuntuu mahdottomalta.
Jokaisessa treffailussa/tapailussa sen on aavistanut, että kumpi osapuoli tyytyy ja kumpi osapuoli ihastuu ja tämähän liittyy täysin tasoteoriaan.
Minunkin perääni kuolaisi eräs ja mikäli "antautuisin" niin tyytymisjuttuhan se minun osaltani olisi, koska en niin kauheasti syty pullukoista.
Sama juttu täälläkin valitettavasti.
Täysin valehtelematta voin kertoa, että olen saanut pullukoilta viestejä, että "voinko tulla joku päivä sun luokse?" tai "haluaisitko joskus seksiä", joka on todella tragikoomista, koska olen suorastaan rukoillut saavani tällaisia viestejä silloin kun treffailen hoikkia naisia, mutta heiltä tulee aina pakit tai kaveripakit.
Varsinainen lose-lose situation kun ei halua pullukkaa mutta ei halua olla yksinkään.
Minuun on ihastuneet ihan ok tyypit, mutta ei vain ole sytyttänyt.
Ja sitten silloin harvoin kun itse olen ihastunut (muutaman kerran elämässä), olen kaikesta päätellen ollut itse sille ihastukselle se ”ihan ok”-tyyppi, joka ei kuitenkaan sytytä tarpeeksi.Olen mieluummin yksin kuin sellaisen kanssa, jota en himoitse. Siispä kokematta alkuhuumat ja seurustelut.
Ap
Kaikki meistä haluaa intohimoa ja huumaa, mutta kaikille se ei ole realistista.
Mielummin olen "ihan ok"-suhteessa kuin yksin loppuelämäni.
Miksi ei ole kaikille realistista? Oletteko molemmat suhteessanne toisillenne ihan ok ja se on molemmille ihan ok?
Sori kirjoitin harhaanjohtavasti. En ole siis suhteessa tällä hetkellä eli tarkoitin että olisin mielelläni ihan ok suhteessa.
Juu en ole kokenut, vain onnettomia rääppäsuhteentynkiä joissa kumpikin on alusta asti vähän inhonnut toistaan, mutta tyytynyt. Kyllä koen ulkopuolisuutta, kyllähän nuo jonkintasoiset rakkaussuhteet on länsimaissa se normi, siinä missä vaikka töissä käynti.