Lue keskustelun säännöt.
Onko säälittävää jos vielä yli kolmekymppisenä ole naimisissa, ei ole taloa ei lapsia eikä vakityöyä
06.02.2022 |
Olen siis 33-vuotias nainen ja minulla ei ole mitään noista. Kumppani sentään on. Minulla kyllä on korkeakoulututkinto, mutta en saanut sillä kuin satunnaisia pätkätöitä, joten opiskelen työttömyysetuudella uutta tutkintoa. En ole koskaan ollut vakitöissä vaikka olen muuttanutkin työn perässä kaupunkiin, josta en tuntenut ketään. En uskalla hankkia lapsia, koska työelämä on niin arvaamatonta. En pysty säästämään saati saa lainaa omistusasuntoon, koska saan vain määräaikaisia työsuhteita. Muut ikäiseni ja tuttavat ostelevat taloja, menevät naimisiin ja hankkivat lapsia. Tunnen seilaavani vain ikuista epävarmuuden "nuoruutta" vailla vakiintumista tai päämäärää, jota en ikinä saavuta. Olenko ainoa vai kokeeko joku muu samaa?
Kommentit (50)
Varmasti joidenkin konservatiivisesti ajattelevien mielestä, mutta jos sun elämä on sun näköistä ja olet tyytyväinen, niin kaikki on silloin o.k?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään vastaava on ihan arkipäivää monelle ja korkeakoulutettujen on vaikeampi työllistyä kuin ennen. Eikä kaikkien tarvitsekaan tehdä lapsia tai hienoa uraa.
Ei se ole yksilön vika vaan tämän paskaksi menneen yhteiskunnan vika.
Turha itseään syyllistää. Tuo on hyvin monen tilanne nykyään ja vielä vanhemmasa iässäkin.
Vierailija kirjoitti:
Varmasti joidenkin konservatiivisesti ajattelevien mielestä, mutta jos sun elämä on sun näköistä ja olet tyytyväinen, niin kaikki on silloin o.k?
No toisaalta olen mutta toisaalta en. Ihmettelen vaan miksi nuo mainitsemani asiat tuntuvat itselle niin saavuttamattomilta. Muut tuntuu ympärillä hyvinkin saavuttavan niitä. En siis koe, että nuo olisivat mikään onnellisuuden mittari, mutta kyllä haaveilen, että elämä ei olisi koko ajan yhtä seilaamista vaan tulisi jotain vakautta tähän. Haluaisin kyllä vakityön ja joskus omistusasunnon. Haluaisin uskaltaa hommata lapsiakin. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olet onnellinen, niin millään muulla ei ole mitään väliä! :) Lakkaa miettimästä ja elä sinun näköistä elämääsi :)
Vierailija kirjoitti:
Varmasti joidenkin konservatiivisesti ajattelevien mielestä, mutta jos sun elämä on sun näköistä ja olet tyytyväinen, niin kaikki on silloin o.k?
Mä oon konservatiivikristitty N30 eikä mullakaan oo mitään noista, ei edes kumppania. Ei ole säälittävää. Jokaisella on oma polkunsa ja omat vahvuutensa, keskity ennemmin niihin kuin siihen mitä muut ajattelee <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan perus settiä ja pääasia on että itse on tyytyväinen omaan tilanteeseen ja parempi olla miettimättä mitä muut miettii.
m30
Vierailija kirjoitti:
Ihan perus settiä ja pääasia on että itse on tyytyväinen omaan tilanteeseen ja parempi olla miettimättä mitä muut miettii.
m30
No lohdullista kuulla, jos on ihan normaali tilanne. Itse pidän itseäni epäonnistuneena. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerron salaisuuden; Ketään ei kiinnosta.
Mitä ihmeen väliä sillä on, miten muiden elämä menee?
Sinun elämästäsihän omassa elämässäsi on kyse..
Jos haaveilet noista samoista asioista (vakityöstä, talosta, avioliitosta, lapsista), aseta itsellesi asioiden saavuttamiseksi tavoitteita ja ala pyrkiä aktiivisesti niitä kohti.
Jos koet huonommuutta omasta elämästäsi verrattuna muiden elämään, etkä haaveile samanlaisesta elämästä, keskity itsetutkiskeluun ja päästä lopulta irti yhteiskunnan meille asettamista raameista ja odotuksista..
Mieti pitkään ja huolella mikä SINUN elämässäsi on tärkeintä, mitä SINÄ HALUAT elämässäsi tehdä.
Meihin iskostetaan jo hyvin varhain sellainen harha, että elämän "pitäisi" mennä tietyllä kaavalla. Mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Jokainen valitkoon itse millainen elämä juuri itselle on mieluisin ja onnellisin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole yksilön vika vaan tämän paskaksi menneen yhteiskunnan vika.
Niin toisaalta tiedostan sen, että ennen vanhaan kuka vaan sai lainan ja talon ilman suurempia ponnisteluita. Töitäkin oli kaikille ketkä vaan kävi kyselemässä. Nykyään on toista. Ei riitä työkokemus, ei maisterintutkinto, ei niska limassa puurtaminen. Tuntuu, että omilla ponnisteluilla ei ole väliä. Vaan osa pystyy saavuttamaan noita asioita. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole yksilön vika vaan tämän paskaksi menneen yhteiskunnan vika.
Niin toisaalta tiedostan sen, että ennen vanhaan kuka vaan sai lainan ja talon ilman suurempia ponnisteluita. Töitäkin oli kaikille ketkä vaan kävi kyselemässä. Nykyään on toista. Ei riitä työkokemus, ei maisterintutkinto, ei niska limassa puurtaminen. Tuntuu, että omilla ponnisteluilla ei ole väliä. Vaan osa pystyy saavuttamaan noita asioita. Ap
Elintaso on Suomessa korkeampi kuin koskaan, talotkaan eivät ole enää tönöjä ilman sähköä ja vesijohtoa. Kaikesta sitä voi uhriutua.
Miksi olet valinnut juuri nuo tavoitteet? Itse en ole mitään avioliittoja ja omakotitaloja tavoitellut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole yksilön vika vaan tämän paskaksi menneen yhteiskunnan vika.
Niin toisaalta tiedostan sen, että ennen vanhaan kuka vaan sai lainan ja talon ilman suurempia ponnisteluita. Töitäkin oli kaikille ketkä vaan kävi kyselemässä. Nykyään on toista. Ei riitä työkokemus, ei maisterintutkinto, ei niska limassa puurtaminen. Tuntuu, että omilla ponnisteluilla ei ole väliä. Vaan osa pystyy saavuttamaan noita asioita. Ap
Elintaso on Suomessa korkeampi kuin koskaan, talotkaan eivät ole enää tönöjä ilman sähköä ja vesijohtoa. Kaikesta sitä voi uhriutua.
Miksi olet valinnut juuri nuo tavoitteet? Itse en ole mitään avioliittoja ja omakotitaloja tavoitellut.
Todella hyvä kysymys pohdittavaksi muillekin!
Vai ajautuuko ihmiset toteuttamaan asioita sen pahemmin niitä miettimättä?
Itselläni ei ole kuin vakityö. Ja jos joku tulee säälimään niin vedän pystyyn.
m58
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole yksilön vika vaan tämän paskaksi menneen yhteiskunnan vika.
Niin toisaalta tiedostan sen, että ennen vanhaan kuka vaan sai lainan ja talon ilman suurempia ponnisteluita. Töitäkin oli kaikille ketkä vaan kävi kyselemässä. Nykyään on toista. Ei riitä työkokemus, ei maisterintutkinto, ei niska limassa puurtaminen. Tuntuu, että omilla ponnisteluilla ei ole väliä. Vaan osa pystyy saavuttamaan noita asioita. Ap
Sitten tavoitteitaan kannataa muokata, jos ne on mahdoton saavuttaa, eikö?
Hitsin kirjoitusvirheetkin otsikossa. Ap