Onko teille koskaan tullut yllätysvieraita? Milloin?

Veljeni tyttö tuli yllätysvierailulle. Tulin töistä ja hän istui meidän olohuoneessa. Pääsi sisälle koska lapseni oli tulleet kotiin aiemmin kuin minä. En ilahtunut, olisin halunnut vähän levähtää, menin kuitenkin käymään suihkussa. Hän ihmetteli kuinka kävin niin nopeasti suihkussa. Varmaan halusi ruokaa, palvelua jne.

Anoppi miehineen pölähti aiemmin silloin tällöin tarkastamaan, kuinka pölytöntä ja muuten siistiä meillä oli. Näytin sen verran nyrpeää naamaa, emmekä peruneet aiemmin sovittuja menojamme, että ajan kanssa oppivat odottamaan kutsua.

Eräs sukulainen harrastaa tätä yllätysvierailua. Yhden kerran tajusin, että huomenna on päivä, jolloin hän tulee. Osasin siis aavistaa ennakkoon. Läksin sinä päivänä koko päiväksi kotoa pois. Kotiin tullessa vasta näin viestin puhelimessa: kävin oven takana, kukaan ei kotona.

Kerran oli laittanut viestin ihan 10min etukäteen, että on kohta ovella. No, enhän viestiä nähnyt, kun tein ruokaa. Tukka pystyssä ja likipitäen ilkosillaan kotona. Ovikello kävi ja kietaisin jotain ympärilleni, sanoin ettei nyt ole hyvä aika.

Voisi edes edellispäivänä kysellä, että osaisi varautua.

En ymmärrä ihmisiä, jotka sanovat esim. että tulkaa joskus käymään meidän mökillämme, jos ajatte ohi tms.

Aikoinaan asuttiin kimpassa kaverin kanssa. Yhteisiä kavereita saattoi tulla yllätysvierailulle, tai siis minulle yllätyksenä, kun olivat sopineet kyläilyn tämän kämppikseni kanssa eikä hän ollut muistanut minulle kertoa.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä ihmisiä, jotka sanovat esim. että tulkaa joskus käymään meidän mökillämme, jos ajatte ohi tms.

Tuo on tapa, joka ei todellakaan tarkoita oikeaa kutsua. Oikea kutsu sisältää aina ajankohdan.

Anoppi tuli appiukon kanssa käymään uudessa asunnossamme ennen kuin olimme muuttaneet sinne. Olin siellä siivoamassa sovitusti, ja edelliset asukkaat olivat vielä saunomassa siellä (olivat muuttamassa kämppään, jossa ei ollut saunaa).

Kun pelmahtivat sisälle (ovi ei ollut lukossa, koska kuljin siitä edestakas siivoamisen takia) niin ihmettelin "Ai te tulitte nyt? Eikö me puhuttu, että tulette huomenna, kun X ja Y halusivat vielä tänään käydä saunassa, ja huomenna on sitten hyvin aikaa".

Anoppi ei viiteen vuoteen käynyt meillä lainkaan, sen jälkeen ensimmäinen vierailukerta oli siskojensa kanssa, kun ajoivat pihaan ja siellä pihalla sitten kävelivät hetken, ja naoppi suureen ääneen mainosti, ettei ole meillä viiteen vuoteen käynyt.

Mutta jos ei ole kauhalla annettu, niin ei voi kuin lusikalla vaatia. Appiukko kävi meillä useinkin, saattoi soittaa, että tulee hakemaan koiraa lenkille tai tuo puolukoita tms. Anoppi se siinä hävisi, kun en edes loukkaantunut (mies kyllä loukkaantui minulle, koska anoppi oli tarinan kertonut hänelle ihan eri tavalla - appiukko sitten jossain vaiheessa sen oikaisi, kun mies ei minua uskonut).

Meillä monet sukulaiset tulevat yleensä yllättäen. Miehen veli on tullut monesti 400km päästä meille kylään. Sitten varovasti kysellään häneltä montako yötä pystyy olemaan että tietää vähän suunnitella omia juttuja lähipäiville. Mutta koskaan ei ole haitannut ja tietää että ollaan melkein aina kotona (tai siis minä lasten kanssa mies toki arkena töissä). Mutta kiva kun tulee käymään. Harmi kun ei ole käynyt puoleen vuoteen.

Minun sisarukset tulevat usein yllättäen käymään. Kun liikkuvat muuten kaupungissa jossa asun niin tulevat käymään yllättäen tai sitten soittavat että ovat 10min päässä ja saako kahvit. Ei haittaa kunhan kestää sen että kahviin ei välttämättä ole maitoa ja kämppä ei ole erityisen siisti.

Anoppi kävi usein ennen koronaa yllättäen kylässä. Ei haitannut ja yleensä meni touhuamaan jotain lasten kanssa joten minä saatoin jättää anopin lapsen vahdiksi ja mennä kauppaan ilman lapsia jne. Eli minähän siinä voitin kun käytin tilanteen nopeasti hyväkseni.

Myös naapurit pistäytyvät usein yllätysvierailulle. Nyt kun mietin niin oikeastaan nuoremmat sukulaiset ovat ainuita jotka kysyvät ennen tulemistaan.

Minusta on kivaa kun väkeä tulee ja menee.

Perhelisenä oli ihan normaalia ihmisiä tuli yllätäen kylään viikonlopuna.Arjet kun olin työssä. Kun jäin yksin asumaan ja eläkeelle .Sen myötä elämä kapeni . Lisäksi tärkeitä ihmisiä minulle, elämästä kuollut. Jos ovikello soi,saa ihan rauhassa soida. Sopimatta en avaa ovea.Jokaisella on tänä päivänä puhelin,voi soitaa on tulossa.Syystä en avaa ovea. Tässä talossa ei ole ala oven ovikoodia. Ei kiinosta ovelta ovelle kaupiaat, uskonno tyrkyttäjät tai kortin myyjät ym.

Miehen suku on kotoisin lapista ja lappilaisilla on tapana tulla yllättäen kylään. Korkeintaan soittavat jostain kilometrin päästä ja kysyvät oletteko kotona. Aluksi se oli outoa. Siis se oli outoa, että eivät koskaan ilmoittaneet aiemmin, vaikka olivat tulossa aina ainakin yhdeksi ja joskus useammaksikin yöksi. Ymmärrän, että naapuri pistäytyy yllättäen tai samassa kaupungissa asuva kaveri. Totuin kyllä siihen ja koska ovat mukavia ihmisiä ja tulevat runsaiden tuliaisten kera, niin ihan mukavaahan se oli. Aina tuovat mukanaan poron paistia tai käristyslihaa ja kylmäsavustettua lohta ym. 

Itse menen joskus ystäville yllättäen ja olen huomannut, että se on heistäkin mukavaa. Jää turha etukäteisvalmistelut ja sterssi ja pönötys pois. Meille saa myös tulla ihan mielellään yllättäen.