Miksi pelaavia naisia pidetään lapsellisina?
Ja nyt ei tarkoiteta mitään candy crush sagaa tai muita kännykkäpelejä vaan konsoli- tai tietokonepelejä. Pelaavia miehiä kummastellaan paljon vähemmän.
N40
Kommentit (18)
Moni pelaaja heittää hukkaan elämänsä, jos addiktoituu. Lapsellisimpia on ne, jotka alkaa pelaamaan, jotta saisi viettää miehen kanssa aikaa edes niin.
Vierailija kirjoitti:
Yhtä pellejä sukupuolesta riippumatta
Mikäs on parempaa ajankulua?
Vierailija kirjoitti:
Gamer-naiset ovat kinkyjä! <3
En minä ainakaan ole :D
Ap
Vierailija kirjoitti:
Moni pelaaja heittää hukkaan elämänsä, jos addiktoituu. Lapsellisimpia on ne, jotka alkaa pelaamaan, jotta saisi viettää miehen kanssa aikaa edes niin.
Mitä elämän hukkaanheittämistä se nyt muka on? En ymmärrä. Mikä sitten on jalompaa puuhaa?
Ap
Ne arvostelijat on tätä mun hävijäjä sukupolvea tai vanhempia, älä välitä vaan pelaa hyvä nainen.
M52
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhtä pellejä sukupuolesta riippumatta
Mikäs on parempaa ajankulua?
Herkkujen massuttelu. Yhtä hyviä molemmat, pakoa todellisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Gamer-naiset ovat kinkyjä! <3
En minä ainakaan ole :D
Ap
Niin varmaan. ;)
Tuu pelaan.
Minä olen pelaava, töissäkäyvä perheenäiti. Jos joku pitää harrastustani lapsellisena, siitä vaan. Ei oikeasti voisi vähempää kiinnostaa. Jokainen harrastakoon mitä parhaaksi katsoo, en minäkään arvostele toisten kiinnostuksenkohteita. Mutta toisaalta tosiaan minua saa ihan vapaasti arvostella, koska se ei hetkauta suuntaan tai toiseen.
Eihän pidetä.
Mutta sinähän oletkin se sama pelle, joka täällä lätisee peleistä ja pöytäkoneista harva se päivä.
Mä olen taas pitkästä aikaa innostunut pelaaman xboxia. Olen sitä kaksi viikkoa nyt tahkonnut. Heti töiden jälkeen yömyöhään. Huomaan, että vaikuttaa niin etten meinaa saada nukutuksi. Tekisi mieli vaan pelata. Telkkarin katsominen on jotenkin niin puuduttavaa, että nukahdan sohvalle jo klo 20.
Pelaaminen aiheuttaa kierroksia eikä väsy iske. Nukkumaan käydessä mietin vaan hahmolleni parasta buildia tai gearia.
N43
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhtä pellejä sukupuolesta riippumatta
Mikäs on parempaa ajankulua?
Herkkujen massuttelu. Yhtä hyviä molemmat, pakoa todellisuudesta.
Ylipaino ei ole terveellistä niin sitä ei kannata hankki mässyttämällä herkkuja
Vierailija kirjoitti:
Mä olen taas pitkästä aikaa innostunut pelaaman xboxia. Olen sitä kaksi viikkoa nyt tahkonnut. Heti töiden jälkeen yömyöhään. Huomaan, että vaikuttaa niin etten meinaa saada nukutuksi. Tekisi mieli vaan pelata. Telkkarin katsominen on jotenkin niin puuduttavaa, että nukahdan sohvalle jo klo 20.
Pelaaminen aiheuttaa kierroksia eikä väsy iske. Nukkumaan käydessä mietin vaan hahmolleni parasta buildia tai gearia.
N43
Tämän takia kahden tunnin ruutuaika nuorelle on silkkaa kiusantekoa, hyvä kun ehtii aloittaa pelaamisen, niin se pitää jo lopettaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhtä pellejä sukupuolesta riippumatta
Mikäs on parempaa ajankulua?
No melkein mikä tahansa. Ulkoilu, lukeminen, neulominen/virkkaaminen, masturbointi, liikunta, ruoanlaitto, kielten opiskelu, puukäsityöt, kalastus, instrumentin soittaminen nyt muutamia mainitakseni.
Ei pidetä lapsellisina. Lähinnä se vaan huvittaa jos nainen pelaa, koska eihän siitä tule oikeesti koskaan mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhtä pellejä sukupuolesta riippumatta
Mikäs on parempaa ajankulua?
No melkein mikä tahansa. Ulkoilu, lukeminen, neulominen/virkkaaminen, masturbointi, liikunta, ruoanlaitto, kielten opiskelu, puukäsityöt, kalastus, instrumentin soittaminen nyt muutamia mainitakseni.
Miksi nämä ovat "parempaa" tekemistä?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni pelaaja heittää hukkaan elämänsä, jos addiktoituu. Lapsellisimpia on ne, jotka alkaa pelaamaan, jotta saisi viettää miehen kanssa aikaa edes niin.
Mitä elämän hukkaanheittämistä se nyt muka on? En ymmärrä. Mikä sitten on jalompaa puuhaa?
Ap
Mikä tahansa addiktio on elämän heittämistä hukkaan, jos/kun se häiritsee muuta elämää. Meillä mies ei tunnusta olevansa addiktoitunut peleihin, vaikka laittaa pelit kaiken muun (paitsi työn) edelle: jää lapsi hoitamatta, vaippa vaihtamatta, ruoat antamatta (kun on peli kesken), ja kaikki kasaantuu raskaana olevan puolison niskoille, jonka jaksaminen on koetuksella jo ilmankin jatkuvaa laiminlyöntiä ja avun eväämistä. Kun viimein pitkän päivän päätteeksi pyydän tunnin omaa aikaa, mies pelaa silloinkin ja vahtii lasta vain sivusilmällä, eikä se ole minulle omaa aikaa, jos lapsi kerjää minulta huomiota, kun ei saa sitä isiltä. Huom. mies itse muuten halusi toisenkin lapsen, kun eka oli "niin helppo" ja että lapsista on toisilleen seuraa (ettei tarvitse hoitaa sitä vähääkään, mitä nyt), kun pienellä ikäerolla hankkii.
Pelaan siis itsekin, jos on joskus aikaa. Yleensä tarkoittaa yöunista nipistämistä, että ehtii edes joskus tehdä jotain omaa, eikä vaan kateellisena katsoa vierestä, kun mies pelaa koko illan. Lapsihan tästä eniten kärsii, kun molemmat vanhemmat on kireitä: minä siksi, etten saa omaa aikaa ja mies siksi, että joutuu luopumaan omastaan (siitä pelaamisesta) jopa tunniksi. Mitä ei siis edes tee.
Voitte varmaan arvata, etten aio loputtomiin antaa miehen hukata MINUN elämää addiktionsa tähden, mutta toistaiseksi pienen lapsen kanssa ja viimeisillään raskaana ollessa pakko tarttua epätoivoisesti edes siihen vähään apuun, mitä joskus saa. Naiivisti uskoin muita, kun sanoivat, että mies kasvaa aikuiseksi lapsia saadessaan, mutta alkuhuuman jälkeen palasi vanhaan, eikä mikään muu kiinnosta ja siitä kärsii sitten koko perhe. No, kesään mennessä ei hänellä perhettä enää ole, joten pitäkööt pelinsä.
Yhtä pellejä sukupuolesta riippumatta