Onko korona-aika tuonut elämääsi mitään hyvää?
Aloitan:
- olen oppinut hellittämään vastuutani muista. Esikoiseni olen oppinut siihen, että olen vähintään jollain tasolla vastuussa myös sisaruksista (jotka aikuisia), mutta nyt olen oppinut päästämään irti.
- olen oppinut ottamaan omaa aikaa ja sanomaan ei. Myös työasioissa.
- olen oppinut, että tarvitsen aitoa palautumista. Joskus se on urheilua, joskus television katselua, mutta päätän itse.
- olen oppinut, että maailma pyörii sittenkin. Osa ihmisistä on oikeasti tyhmiä ja näiden kanssa (varsinkin, jos ovat muuten läheisiä), niin keskustelut voi aivan hyvin pitää säässä ja seuraavan päivän ruokatarjoiluissa. Ihmisillä on erilaisia arvoja ja niiden mukaan he elävät. Ei ole multa pois.
- olen oppinut, että lapseni ovat älykkäitä. Aikaa jutella on ollut paljon, heillä on perusteltuja näkemyksiä asioista ja heille on maailma avoinna. Ja hekin ovat omia persooniaan, jotka valitsevat omat polkunsa ja tekevät omat virheensä. Tarvittaessa olen tukena ja tuuppimassa eteenpäin.
Kommentit (30)
Olen oppinut vain olemaan.
Olenoppinut olemaan käymättä lääkärillä, vaikka aihetta olisi.
Sairaalasta voit saada koronan ja pahimmassa tapauksessa kuolla siihen.
Olen oppinut valtaväestön typeryyden konkreettisesti.
Aika todella pitkän matkan päässä hyvästä
K aikana tapahtui myös paljon hyvää ja tuli uutta maailmaan.
On paljonkin. Etätyön, miehen etätyön, lisää perheen yhteistä aikaa. Ihanaa, kun joku on kotona, kun lapsi tulee koulusta.
Elämä on ihan samanlaista kuin ennenkin.
Ei nyt oikein tule mitään mieleen. En käyttäisi siedettävistä asioista sanaa hyvä kuitenkaan vaikka jotakin siedettävääkin on ollut.
En edes voi kehua tulleeni kärsivälliseksi tai jotakin kun niin ei ole tapahtunut.
Hyvää on se jos tämä tämän kevään jälkeen on ohi ja pääsee normaaliin takaisin.
Ei. Yhtä paskaa kaikki. Miehen pettäminen, avioero, sairastuminen... etätyöt ja täysi eristäytyminen.
On! Kun kaupunkielämän huvitukset on viety pois, olen tajunnut etten kaipaa niitä ja ne ovat minulle täysin tyhjää tekemistä. Maaseudulle siis, siellä elämää ei pandemia juurikaan haittaa!
Etätyö; työnantaja oppinut viimein että toimistolla olemisella ja työteholla ei ole mitään tekemistä keskenään (paitsi että kotona tuottavuus on jopa parempi)
Kyllä on, koiranpennun 🥰
Ja sen mukana valtavasti iloa, ulkoilua ja tekemistä.
Koira on todellakin uusi perheenjäsen ja ihana asia elämässämme.
On , koronarumba on näyttäny kaveripiiristä sen todellisen luonteen, toistenkanssa ei olla enää missään tekemisissä ja toistenkanssa syvällisemmin.
Esim appiukon kans ei voida olla enää samassa kahvipöydässä, kun olen koronasta ja bideenistä eri mieltä ni hän tulee pöydän yli saman tien. Mutta hyvä niin, säästyn paljolta. Samoin on vaimon veljen laita. Karma hoitaa tämänkin.
Samaten olen huomannut et lääkäriin/työterveyteen mennnään vasta aivan pakon edessä, se paikka on ihan koronapsykoosis.
Etäkoulu. Mitään varsinaista negatiivista ei ole omalla kohdalla ollut.
Menin naimisiin, sain vauvan ja valmistuin yliopistosta.
Uuden työpaikan.
Ja en ole sairaanhoitaja...