Sopiva koirarotu?
Olen miettinyt koiran hankkimista. Asumme omakotitalossa hieman taajaman ulkopuolella. Kolme henkinen perhe. Lapsi 13 pian. Liikumme päivittäin ja pidämme metsälenkeistä. Koira saisi olla seurallinen mutta ilmoittaa tulijat. Hieman vahtiominaisuutta myös olisi hyvä olla. Itselläni oli kotona koiria kun olin nuori.
Kommentit (112)
Onko susia? Pidättekö koiraa sisällä vaiko ulkona? Pystykorva voisi nauttia metsälenkeillä lintujen haukkumisesta ja ilmoittaisi pihaan tuliat.
Ei ole susia. Koira olisi varmaan enemmän sisällä ja tietysti mukana metsäretkillä ja lenkillä. Ap
Enkä halua kovaa haukkujaa koska lähistöllä on kuitenkin taloja. Ap
Hovawartilla olisi säänkestävä turkki kunnon ulkoiluun ja luonnetta vahtia kotiakin (toki yksilöllistä kuten kaikki)
Jos haluat vahtiomainaisuutta, haukkumista on siedettävä jonkin verran.
Minä rakastan choweja, mutta rotu jakaa aika lailla mielipiteitä. On turvallinen, hyvä vahti ja todella lojaali koiru.
Suomenpystykorva voisi hakkua enemmän ja on luonteeltaan kovempi, mutta tutustukaa pohjanpystykorvaan, jonka luonne on pehmeämpi, menettämättä rohkeutta. Nekin haukkuvat, mutta kokemukseni mukaan sopivasti ja aiheesta eli toimivat vahtikoirina vähin haukuin ja metsällä haukkuvat enemmän.
Luonne on seurallinen, ystävällinen ja valpas sopien hyvin perhekoiralle. Tarvitsee metsälenkkejä ja siellä voisi haukkua luvan kanssa saaliseläimiä, vaikka niitä ette ampuisikaan. Keskikokoinen ja terve. Tarkenee varsin hyvin talvella, jos on lämmin koppi, niin jopa ulkona, mutta menee hyvin sisäkoiranakin. Helppohoitoinen turkki. Haukussa voi kouluttaa ja on melko älykäs, nopea oppimaan.
Päivittäisestä metsälenkistä nauttii hyvin moni koirarotu, myös moni osuu tuohon että ilmoittaa tulijat ja vahtii. Mutta niillä kaikilla on sitten muita eri ominaisuuksia. Olisiko lisää tarkentaa?
Onko teillä nyt tai tulossa muita eläimiä?
Olisiko koira seurakoira?
Millainen turkinhoito sopii? Saako olla trimmattava? Usein harjausta vaativa? Kotona pestävä?
Kuuluuko vahtiominaisuuteen se että hyväksyy lopulta vieraat?
Toisaalta aika hyvin rajasit sillä tavalla että keskikokoinen tai suuri alunperin "töihin" jalostettu rotu voisi olla hyvä. Itsellä on ollut aina sekarotuisia joissa sakemannia, se tuo liikunnallisuutta, vahtiominaisuutta ja perhekeskeisyyttä. Ja se cocktail pehmentää rotuun jalostettuja ikäviä sairauksia. Tosin en suosittele jos ei ole kouluttamisesta kokemusta.
Lapinkoira voisi myös olla omiaan.
Onnea oman koiran metsästykselle. :) Toivottavasti löydätte juuri teille sopivan!
Seurallinen koira joka kiintyy omistajiin. Turkinhoito saisi olla helppoa ja mielellään kotona pesu. Ei ole muita eläimiä tulossa. Ja lopulta hyväksyy tulijat jotka ovat itselle ok. Eikä lenkillä hyökkäile toisten koirien seuraan vaan käyttäytyy pidättyväisesti. Ap
Pohjanpystykoiran hankkimalla ja mahdollisuuksien mukaan sillä pentuja teettämällä auttaisi säilyttämään tätä harvinaistunutta rotua, jossa erityisen säilyttämisen arvoista on sen luonne. Turhaan korostetaan vain metsästyskoirana, kun luonne on niin upea myös seurakoirana!
Koira ottaa omakseen koko perheen, vaikka voikin kiintyä eniten yhteen. Ystävällinen ja kärsivällinen koira myös lasten kanssa ja helppo lenkitettävä kokonsakin puolesta. Olen nähnyt silloin tällöin myös kaupungeissa. En ymmärrä miksi Suomeen tuodaan niin paljon uusia, myös hienoja rotuja ulkomailta, mutta samaan aikaan melkein unohtuu yhden alkuperäiskoirarotumme olemassaolo. Rotu on ehkä jäänyt suositun suomenpystykorvan varjoon, vaikka ne ovat luonteeltaan erilaisia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjanpystykorva
7.
Suomen pystykorva kova haukkumaan.
Oliko tarkoitus pitää metsälenkeillä koiraa joskus irtikin vai aina kiinni? Riistaviettiset koirat häipyy helposti omille teilleen.
Hovawarteissa on ihan mukavia koiria, mutta myös haastavia. Rotu on iso, aktiivinen ja vaatii aika hyvän peruskoulutuksen, mihin taas tarvitaan joko aiempaa kokemusta tai sitten valmiutta todella perehtyä asioihin ja lähteä koiran kanssa koulutuksiin ja harrastuksiin. Hovawart ei aina sovellu lapsen ulkoilutettavaksi suureen koon ja energisen käyttäytymisen vuoksi.
En tiedä onko minun ehdotukset sen parempia, mutta ehdotan kuitenkin dalmatialaista, pk-collieta, lyhytkarvaista collieta tai kiharakarvaista noutajaa. :) Itse ottaisin nartun, koko vähän pienempi. Dalmatialainen voi vaatia pukemista kylmillä ilmoilla tosin.
Vierailija kirjoitti:
Seurallinen koira joka kiintyy omistajiin. Turkinhoito saisi olla helppoa ja mielellään kotona pesu. Ei ole muita eläimiä tulossa. Ja lopulta hyväksyy tulijat jotka ovat itselle ok. Eikä lenkillä hyökkäile toisten koirien seuraan vaan käyttäytyy pidättyväisesti. Ap
Pohjanpystykorva edelleen? Teinä ottaisi selvää kasvattajilta, jotta pääsisi tutustumaan rotuun. Vai onko jo mielessä tietyn näköinen muu rotu?
Harmi, etten voi hankkia pohjista tässä elämäntilanteessa. Edellinen eli 14-vuotiaaksi.
7.
Vähäsen sitä sun tätä merkkiä paras.
13 jatkaa, minullakin on pohjanpystykorvista mukava kuva. :) Voisin kuvitella ottavani itsellenikin.
Hyviä ehdotuksia on tullut. Nyt vaan miettimään tarkemmin. Ap
Ja vielä vastausta kysymykseen että ei tarvitse olla metsästysviettiä. Metsässä saa haukkua eläimiä mutta ei hyökkäile niiden perään. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vähäsen sitä sun tätä merkkiä paras.
Niin on! Niistä saa aina ne herttaisimmat kaverit.
Itsellä oli eka seropi jossa puolet sileäkarvaista noutajaa ja loput saksanpaimenkoiraa ja mysteericollieta. Ehkä älykkäin ja seurallisin koira jonka olen tavannut.
Nelisen vuotta sitten adoptoin koiran joka on niinikään husky, sakemanni, norjan harmaa hirvikoira ja lapinkoira. Lammas suden vaatteissa, edelliseen verrattuna niin rauhallinen että saan välillä ihmetellä.
Mutta hyvä kun AP pohtii rotuvalintaa, sillä vaikka yksilön luonnetta ei voi arvata niin rodun perusteella voi pitkälle ennakoida sopiiko koira omaan elämään. Uskon että tulee hyvä ja vastuullinen omistaja.
Seuraan