Sopiva koirarotu?
Olen miettinyt koiran hankkimista. Asumme omakotitalossa hieman taajaman ulkopuolella. Kolme henkinen perhe. Lapsi 13 pian. Liikumme päivittäin ja pidämme metsälenkeistä. Koira saisi olla seurallinen mutta ilmoittaa tulijat. Hieman vahtiominaisuutta myös olisi hyvä olla. Itselläni oli kotona koiria kun olin nuori.
Kommentit (112)
Metsästysvietin omaava koira on yleensä siitä hyvä, että se ilmoittaa myös vieraista ja vaikka ei ole vahtiominaisuutta vahvana, niin sekin voi riittää, että koira reagoi omistajaa uhkaaviin tilanteisiin suojelevasti ja tavallisiin lähestyviin vieraisiin neutraalimmin seuraamalla ja haukahduksilla. Vahti-paimen (esim. saksanpaimenkoira tai belgianpaimenkoira) taas on vaativampia koulutettavia.
Metsästysvietin omaavissa koirissa erottaisin lähellä omistajaa työskentelevät rodut kauempana työskentelevistä ja ajavista roduista. Lähellä pysyvät voivat sopia seurakoiriksi.
Suomessa pystykorvat hakevat katseella saaliin ja osoittavat sen sijainnin omistajalle seisomalla. Haukkuvat liikkeelle tai lentoon parhaimillaan vasta silloin, kun omistaja tahtoo. Kun ei ole liian haukkuherkkä, niin se on hyvä ominaisuus myös kun hankkii pystykorvan seurakoiraksi.
Seurakoiraksi jalostetuilla voi olla haitallista haukuntaa. Käyttökoira voi olla parempi. Miksi haukkua sisällä? Eikö haukku kuulu metsään? Kaikki koirat haukkuvat, mutta on parempi haukkua luonnossa ja sisällä taas seurata katseella.
Vierailija kirjoitti:
Metsästysvietin omaava koira on yleensä siitä hyvä, että se ilmoittaa myös vieraista ja vaikka ei ole vahtiominaisuutta vahvana, niin sekin voi riittää, että koira reagoi omistajaa uhkaaviin tilanteisiin suojelevasti ja tavallisiin lähestyviin vieraisiin neutraalimmin seuraamalla ja haukahduksilla. Vahti-paimen (esim. saksanpaimenkoira tai belgianpaimenkoira) taas on vaativampia koulutettavia.
Metsästysvietin omaavissa koirissa erottaisin lähellä omistajaa työskentelevät rodut kauempana työskentelevistä ja ajavista roduista. Lähellä pysyvät voivat sopia seurakoiriksi.
Suomessa pystykorvat hakevat katseella saaliin ja osoittavat sen sijainnin omistajalle seisomalla. Haukkuvat liikkeelle tai lentoon parhaimillaan vasta silloin, kun omistaja tahtoo. Kun ei ole liian haukkuherkkä, niin se on hyvä ominaisuus myös kun hankkii pystykorvan seurakoiraksi.
Seurakoiraksi jalostetuilla voi olla haitallista haukuntaa. Käyttökoira voi olla parempi. Miksi haukkua sisällä? Eikö haukku kuulu metsään? Kaikki koirat haukkuvat, mutta on parempi haukkua luonnossa ja sisällä taas seurata katseella.
Ei metsästyskoiraa seurakoiraksi, koiran pitää saada toteuttaa omaa kutsumustaan. Siihen ei riitä että koira haukkuu lintuja ja oravia pihassa tai lenkillä.
Ja saksanpaimenkoirat ja belgianpaimenkoirat on nimenomaan jalostettu miellyttämään ihmistä ja ovat helppoja kouluttaa. Harvemmin näkee pystykorvia esim tottelevaisuuskokeissa tai että olisi edes BH: n suorittanut, vaikka niitä toki on olemassa.
Villakoira?
Moni pelästyy villiksen turkkia mutta siitä ei lähde yhtään karvaa ja turkin voi trimmata vaikka kuinka lyhyeksi, jolloin harjaaminen ja muu hoito on helppoa. Koira täytyy pestä 1-2krt kk, jotta turkin yleiskunto pysyy hyvänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsästysvietin omaava koira on yleensä siitä hyvä, että se ilmoittaa myös vieraista ja vaikka ei ole vahtiominaisuutta vahvana, niin sekin voi riittää, että koira reagoi omistajaa uhkaaviin tilanteisiin suojelevasti ja tavallisiin lähestyviin vieraisiin neutraalimmin seuraamalla ja haukahduksilla. Vahti-paimen (esim. saksanpaimenkoira tai belgianpaimenkoira) taas on vaativampia koulutettavia.
Metsästysvietin omaavissa koirissa erottaisin lähellä omistajaa työskentelevät rodut kauempana työskentelevistä ja ajavista roduista. Lähellä pysyvät voivat sopia seurakoiriksi.
Suomessa pystykorvat hakevat katseella saaliin ja osoittavat sen sijainnin omistajalle seisomalla. Haukkuvat liikkeelle tai lentoon parhaimillaan vasta silloin, kun omistaja tahtoo. Kun ei ole liian haukkuherkkä, niin se on hyvä ominaisuus myös kun hankkii pystykorvan seurakoiraksi.
Seurakoiraksi jalostetuilla voi olla haitallista haukuntaa. Käyttökoira voi olla parempi. Miksi haukkua sisällä? Eikö haukku kuulu metsään? Kaikki koirat haukkuvat, mutta on parempi haukkua luonnossa ja sisällä taas seurata katseella.
Ei metsästyskoiraa seurakoiraksi, koiran pitää saada toteuttaa omaa kutsumustaan. Siihen ei riitä että koira haukkuu lintuja ja oravia pihassa tai lenkillä.
Ja saksanpaimenkoirat ja belgianpaimenkoirat on nimenomaan jalostettu miellyttämään ihmistä ja ovat helppoja kouluttaa. Harvemmin näkee pystykorvia esim tottelevaisuuskokeissa tai että olisi edes BH: n suorittanut, vaikka niitä toki on olemassa.
Nimenomaan. Paimenkoirat yleensäkin ovat ihmisystävällisiä ja koulutukselle kuuliaisia. Saksanpaimenkoirat ja belgianpaimenkoirat näistä hyviä esimerkkejä, ja eri colliet myös. Viimeaikoina on myös ollut suosiossa australianpaimenkoira.
Metsästyslinjaisilla on useimmin ongelmia sopeutua tiettyihin olosuhteisiin, tosin mikään ei ole kiveen hakattu kun on koirista kyse. Monet pitää joitain tiettyjä noutajarotuja parhaimpina perhekoirina, mutta ei ole kerta eikä ensimmäinen kun ilmoitellaan palstoilla että "annetaan lapukka/kultainen/sileäkarvainen etc nuori uros pitovaikeuksien takia". Ei tajuta että se pentu syö KAIKEN irtaimiston jos annetaan. Kokemusta on silläkin saralla, vaikka kovasti kouluttajaa olenkin.
Miten olisi eurasier tai keeshond? Kovasti täällä pystykorvia suositellaan, nämä olisi ei metsästäviä pystykorvia. Seuraksi jalostettuja ilmeisesti aika hiljasia. Vahtivat kuitenkin.
Aika moni toivomasi ominaisuus on ihan koulutuskysymys. Toisiin koiriin suhtautuminen esimerkiksi. Itse ehdotan Suomen lapinkoiraa. Paimenenena helpohko kouluttaa, ihmisrakas, maltillinen vahtivietti, haukkuu kyllä, mutta useimmat yksilöt eivät louskuta aikansa kuluksi kuitenkaan. Mitä parhain metsälenkkikaveri.
Berninpaimenkoira ilmoittaa vieraista haukkumalla ja häntää heiluttamalla. Muuten rauhallinen perhekoira, ei metsästysviettiä. Perheessämmeon ennen ollut bernejä, nyt borderterrieri, joka täyttää myös nämä kriteerit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsästysvietin omaava koira on yleensä siitä hyvä, että se ilmoittaa myös vieraista ja vaikka ei ole vahtiominaisuutta vahvana, niin sekin voi riittää, että koira reagoi omistajaa uhkaaviin tilanteisiin suojelevasti ja tavallisiin lähestyviin vieraisiin neutraalimmin seuraamalla ja haukahduksilla. Vahti-paimen (esim. saksanpaimenkoira tai belgianpaimenkoira) taas on vaativampia koulutettavia.
Metsästysvietin omaavissa koirissa erottaisin lähellä omistajaa työskentelevät rodut kauempana työskentelevistä ja ajavista roduista. Lähellä pysyvät voivat sopia seurakoiriksi.
Suomessa pystykorvat hakevat katseella saaliin ja osoittavat sen sijainnin omistajalle seisomalla. Haukkuvat liikkeelle tai lentoon parhaimillaan vasta silloin, kun omistaja tahtoo. Kun ei ole liian haukkuherkkä, niin se on hyvä ominaisuus myös kun hankkii pystykorvan seurakoiraksi.
Seurakoiraksi jalostetuilla voi olla haitallista haukuntaa. Käyttökoira voi olla parempi. Miksi haukkua sisällä? Eikö haukku kuulu metsään? Kaikki koirat haukkuvat, mutta on parempi haukkua luonnossa ja sisällä taas seurata katseella.
Ei metsästyskoiraa seurakoiraksi, koiran pitää saada toteuttaa omaa kutsumustaan. Siihen ei riitä että koira haukkuu lintuja ja oravia pihassa tai lenkillä.
Ja saksanpaimenkoirat ja belgianpaimenkoirat on nimenomaan jalostettu miellyttämään ihmistä ja ovat helppoja kouluttaa. Harvemmin näkee pystykorvia esim tottelevaisuuskokeissa tai että olisi edes BH: n suorittanut, vaikka niitä toki on olemassa.
En ottaisi suomenajokoiraa, karjalankarhukoiraa tai harmaata norjanhirvikoiraa seurakoiraksi, mutta pohjanpystykorvan voisin ottaa enimmäkseen seurakoiraksi. Tietenkin sen olisi päästävä metsäretkille ja vaikka uimalla noutamaan, mutta ei koira siitä kärsisi, vaikka sormella vain osoittaisin saaliseläintä ja sanoisin vain pum!
Vierailija kirjoitti:
Aika moni toivomasi ominaisuus on ihan koulutuskysymys. Toisiin koiriin suhtautuminen esimerkiksi. Itse ehdotan Suomen lapinkoiraa. Paimenenena helpohko kouluttaa, ihmisrakas, maltillinen vahtivietti, haukkuu kyllä, mutta useimmat yksilöt eivät louskuta aikansa kuluksi kuitenkaan. Mitä parhain metsälenkkikaveri.
Mitä mieltä olet lapinkoiran älykkyydestä? Mielestäni rotu ei ole kovin oppivainen vai johtuuko jostain muusta ominaisuudesta, jota sillä ei ole, kun se on niin jästipäinen?
Eikö saksanpaimenkoira ole vaikea kouluttaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsästysvietin omaava koira on yleensä siitä hyvä, että se ilmoittaa myös vieraista ja vaikka ei ole vahtiominaisuutta vahvana, niin sekin voi riittää, että koira reagoi omistajaa uhkaaviin tilanteisiin suojelevasti ja tavallisiin lähestyviin vieraisiin neutraalimmin seuraamalla ja haukahduksilla. Vahti-paimen (esim. saksanpaimenkoira tai belgianpaimenkoira) taas on vaativampia koulutettavia.
Metsästysvietin omaavissa koirissa erottaisin lähellä omistajaa työskentelevät rodut kauempana työskentelevistä ja ajavista roduista. Lähellä pysyvät voivat sopia seurakoiriksi.
Suomessa pystykorvat hakevat katseella saaliin ja osoittavat sen sijainnin omistajalle seisomalla. Haukkuvat liikkeelle tai lentoon parhaimillaan vasta silloin, kun omistaja tahtoo. Kun ei ole liian haukkuherkkä, niin se on hyvä ominaisuus myös kun hankkii pystykorvan seurakoiraksi.
Seurakoiraksi jalostetuilla voi olla haitallista haukuntaa. Käyttökoira voi olla parempi. Miksi haukkua sisällä? Eikö haukku kuulu metsään? Kaikki koirat haukkuvat, mutta on parempi haukkua luonnossa ja sisällä taas seurata katseella.
Ei metsästyskoiraa seurakoiraksi, koiran pitää saada toteuttaa omaa kutsumustaan. Siihen ei riitä että koira haukkuu lintuja ja oravia pihassa tai lenkillä.
Ja saksanpaimenkoirat ja belgianpaimenkoirat on nimenomaan jalostettu miellyttämään ihmistä ja ovat helppoja kouluttaa. Harvemmin näkee pystykorvia esim tottelevaisuuskokeissa tai että olisi edes BH: n suorittanut, vaikka niitä toki on olemassa.
Nimenomaan. Paimenkoirat yleensäkin ovat ihmisystävällisiä ja koulutukselle kuuliaisia. Saksanpaimenkoirat ja belgianpaimenkoirat näistä hyviä esimerkkejä, ja eri colliet myös. Viimeaikoina on myös ollut suosiossa australianpaimenkoira.
Metsästyslinjaisilla on useimmin ongelmia sopeutua tiettyihin olosuhteisiin, tosin mikään ei ole kiveen hakattu kun on koirista kyse. Monet pitää joitain tiettyjä noutajarotuja parhaimpina perhekoirina, mutta ei ole kerta eikä ensimmäinen kun ilmoitellaan palstoilla että "annetaan lapukka/kultainen/sileäkarvainen etc nuori uros pitovaikeuksien takia". Ei tajuta että se pentu syö KAIKEN irtaimiston jos annetaan. Kokemusta on silläkin saralla, vaikka kovasti kouluttajaa olenkin.
Paimenkoiran kouluttajalla on oltava kokemusta ja 13 v ei välttämättä pärjää. Ovat myös raskaampia pitää hallinassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika moni toivomasi ominaisuus on ihan koulutuskysymys. Toisiin koiriin suhtautuminen esimerkiksi. Itse ehdotan Suomen lapinkoiraa. Paimenenena helpohko kouluttaa, ihmisrakas, maltillinen vahtivietti, haukkuu kyllä, mutta useimmat yksilöt eivät louskuta aikansa kuluksi kuitenkaan. Mitä parhain metsälenkkikaveri.
Mitä mieltä olet lapinkoiran älykkyydestä? Mielestäni rotu ei ole kovin oppivainen vai johtuuko jostain muusta ominaisuudesta, jota sillä ei ole, kun se on niin jästipäinen?
Eri, mutta lapinkoiran suosittelijat unohtavat myös monesti mainita että tuosta jästipäisyydestä ja muhkeasta turkista johtuen näillä esiintyy monesti ongelmaa sisällä viihtymisen kanssa, lisäksi vielä se aika yleinen haukkuherkkyys, niin vähän ihmettelen miten usein kys rotua ehdotetaan lähes tilanteeseen kuin tilanteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika moni toivomasi ominaisuus on ihan koulutuskysymys. Toisiin koiriin suhtautuminen esimerkiksi. Itse ehdotan Suomen lapinkoiraa. Paimenenena helpohko kouluttaa, ihmisrakas, maltillinen vahtivietti, haukkuu kyllä, mutta useimmat yksilöt eivät louskuta aikansa kuluksi kuitenkaan. Mitä parhain metsälenkkikaveri.
Mitä mieltä olet lapinkoiran älykkyydestä? Mielestäni rotu ei ole kovin oppivainen vai johtuuko jostain muusta ominaisuudesta, jota sillä ei ole, kun se on niin jästipäinen?
Siinä on samaa jäärää kuin Beaglessa, eli koulutuksen pitää olla tietynlaista. Jos toistetaan samaa "istu anna tassu mene maate" niin se esittää kaikki temput tai ei mitään, kunnes saa palkkion. On vähän nopeampi käänteissään eli pitää opettaa mennen ja tehden. Tyhmä ei ole ollenkaan, päin vastoin. Siinä saattaa mennä hermo yhdellä jos toisellakin ja ihan ymmärrettävästi.
Vierailija kirjoitti:
Eikö saksanpaimenkoira ole vaikea kouluttaa?
Saksanpaimenkoira on helppo kouluttaa. Ei ole turhaan maailman yleisin koirarotu. Eikä poliisit ja rajavartijat ottaisi koiria jotka olisi vaikea kouluttaa, eihän siinä olisi mitään järkeä. Poliiseilla malinoisit ovat alkaneet syrjäyttää saksanpaimenkoirat partiokoirina mutta se johtu lähinnä siitä että malinoisit on kompaktimman kokoisia. Ovat helpompia nostaa esim rekan kyytiin tekemään etsintöjä.
Onko siis tarkoitus että lapsi kouluttaa ja ulkoiluttaa koiran vai tulisiko se aikuisten vastuulle?
13-vuotiaalle en ottaisi minkäänlaista koiraa. Välillä lenkillä tulee vastaan lapsia joilla on joku pieni seurakoira pitkän flexin päässä ja ei heillä ole mitään tolkkua tekemisissä. Päästäävät koiran hyppimään jokaisen vastaantulijan päälle eivätkä hallitse millään lailla koiraa fyysisesti tai henkisesti.
ghetto-snautseri tai jodlaava matikkakoira on hauska veijari !
Millaisia koiria sinulla oli kun olit nuori? Eli millainen kokemus sinulla on mieluisasta koirasta?
Huoh, taas on "asiantuntija" kommentoimassa. Kumpikaan roduista ei ole kova, kaikki viimeisen viiden vuoden aikana luonnetestatut yksilöt kummassakin rodussa ovat olleet pehmeitä. Opettele termit oikein ennenkuin alat koirien ominaisuuksista puhumaan.