Lue keskustelun säännöt.
Paljon traumoja mutta ei näy missään?
27.01.2022 |
Elämässäni on ollut paljon potentiaalisesti traumaattisia tai muuten vaikeita tapahtumia, esim.vanhemman alkoholismi, koulukiusaaminen, seksuaalinen väkivalta jne. Nämä tapahtuneet siis ennen kuin olin täysi-ikäinen. Vastaavasti on ollut monia tosia hyviä juttuja. En ole ikinä käynyt missään terapiassa, minulla ei ole ikinä ollut mielialaongelmia (pitkäkestoisia) eikä psyykkistä diagnoosia. Syömishäiriö oli varhaisaikuisuudessa tosin, muttei enää. Olen pärjännyt elämässä ulkoisesti tosi hyvin; minulla on akateeminen loppututkinto, ihan hyvä työ ja perhe. Välillä ihmettelen miten voin olla niin normaali, kuitenkin. Tietysti minulla on omat pienet haasteeni muttei mitään maata mullistavaa. En kärsi unettomuudesta, en pohdi vanhoja mutten aktiivisesti työnnä niitä poiskaan. Miten voin olla selviytynyt näin hyvin? Se aidosti ihmetyttää. Mitkä tekijät pelastavat ihmisen henkiseltä tuholta? Osa lapsuuden tutuistani, jotka varmaan elivät myös aika traumaattista lapsuutta, ovat kuolleet.
Kommentit (3)
Joko et itse näe, miten trauma vaikuttaa, tai sitten sulla on ollut lapsuudessa muita suojaavia tekijöitä. Esim rakastava ja lämmin toinen vanhempi tai ehkä juova vanhempi ei ole ollut lisäksi väkivaltainen. On myös eri asia, onko joutunut kokemaan yksittäisiä traumaattisia tapahtumia, vai onko joutunut elämään jatkuvasti traumaattisissa oloissa ja hyvät hetket ovat olleet niitä ohikiitäviä välähdyksiä.
Miksi tällaisen aloituksen teit? Oliko ajatus nostaa omaa arvoa pahemmin vaurioituneiden kustannuksella vai mitenkä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräs traumansa eteenpäin muille kaatanut henkilö aivan pokkana kehui, että hienosti on aina pärjänny ja ettei ole mitään terapioita eikä muita apuja koskaan tarvinnu. Kyse todella siitä, ettei hän edes tajua mitä on muille aiheuttanut. Järkyttävää.
Ethän siirrä traumojasi eteenpäin? Sitä ei yleensä itse huomaa.