Erakot, elättekö te menneessä maailmassa vai oletteko pysyneet kärryillä?
Olen ollut pitkälti omissa oloissani oikeastaan koko ikäni, mutta varsinainen eristäytyminen työttömyyden myötä alkoi muutama vuosi sitten, ja korona on tehnyt minusta kunnon erakon.
En ole ihan varma siitä, olenko muuttunut maailman mukana vai elänkö jonkinlaisessa menneisyyden mielikuvitusmaailmassa, vaikka luenkin uutisia ja juttuja maailman menosta tuntikausia joka päivä. Miten te muut pitkään erossa ihmisistä eläneet arvelette maailmankuvanne muuttuneen "poissaollessanne"?
Kommentit (7)
Digitaidoissa olen jäänyt selkeästi jälkeen.
Muuten kyllä seuraan maailmantapahtumia tiiviisti omasta pienestä kuplastani käsin 😊.
Olen tahallani vähän jäljessä. En jaksa ihmisiä.
Ja esimerkiksi somen ja puhelimen kanssa oikein tosi tahallani jäljessä, otan käyttöön jonkun jutun vasta kun ihan oikeasti tarvitsen. Suurin osa kaikesta vaikuttaa olevan ihan turhaa hommaa. Suurin osa "innovatiivisesta teknologiasta" on ainoastaan että juttu laskutetaan puhelimen kautta, siinä kaikki. Nerokasta on joo.
Rakastan kotoilua ja yksityisyyttäni, opiskelen ja teen jaksotöitä etänä. Oikeastaan olen vale-erakko, sillä liikun lisäksi myös ihmisten ilmoilla, osallistun mieleisiini tapahtumiin. Erakoksi paljastun vasta siinä, etten kaipaa ihmissuhteita ja sitoutumista. En halua ripustautua, enkä halua että kukaan ripustautuu minuun. Kotini on minua varten, eikä sinne ole harvaa poikkeusta lukuunottamatta kukaan tervetullut. Kommunikoin pinnallisesti kuin kuka tahansa, mutta enempään en suostu. Toinen ihminen on nimittäin historiassani pahinta, mitä minulle on ikinä tapahtunut, siksi hiukan tavallista tiukemmat rajat. Saa (ja pitää) alapeukuttaa.
Onko erakoita hereillä tähän aikaan aamusta?
Olen siinä mielessä jäljessä, etten seuraa somea tai käy juuri keskusteluja ihmisten kanssa, joten en ole kärryillä viimeisimmistä villityksistä ja trendeistä. Enkä toisaalta sitä kaipaakaan. Toisaalta joskus saattaa mennä jokin kiinnostava tapahtuma tämän vuoksi sivu suun, sillä vaikka olen erakoitunut, nautin kuitenkin tapahtumissa käymisestä.
Olen erittäin tyytyväinen omassa puolierakkokuplassani.
Digitaidoissa ehkä eniten jäljessä muuta maailmaa.
Seurailen kyllä, millaisten virtausten perässä missäkin mennään, mutta katson maailmanmenoa pikemminkin kuin elokuvaa ja elän omaa elämääni enemmänkuin tyytyväisenä❤️ omalla tavallani.
Olen vähän jämähtänyt menneille vuosikymmenille, enkä ole aivan selvillä nykyajan kotkotuksista. Ihmisten ilmoilla liikkuessa kaikki tuntuu jotenkin oudon kiireiseltä ja vieraalta.