Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Perskule kun toi puolivuotias ei YHTÄÄN viihdy itsekseen!!!
11.12.2009 |
3-v esikoinen leikkii itsekseen välillä, mutta pikkuveli on koko ajan minussa kiinni!! Osaa jo ryömiä, mutta ryömii aina vain minun perääni! En saa tehtyä MITÄÄN, koska poika viihtyy vain ja ainoastaan sylissä. Ja kantorepussa en tollasta melkein 10-kiloista pysty kantamaan.
Telkkaria tuijottaa hetkittäin, eilenkin sen verran että sain juuri ja juuri perunat kuorittua.
Onkohan toi nyt enää ihan normaalia? Ollut kyllä vauvasta asti tuollainen. Esikoinen ainakin viihty pieniä hetkiä yksikseen kun sai jonkun lelun tutkittavakseen, totta kai minä olin koko ajan näköpiirissä.
Hermo menee kun mitään ei voi tehdä. Välillä ihan pakko vaan jättää poika lattialle huutamaan ja tehdä hommat loppuun, lähinnä kyse ruuanlaitosta.
Kommentit (21)
persoona vaikuttaa ja jos huutoa kuuluu niin varmasti tulee itkuisemmaksi kun ei oteta mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin puhele rauhllisesti ja anna tutti suuhun,käy välillä latialla olevaa vauvaa silittämässä päästä,koskettamassa vaikka olisitkin ihan vieressä.
Toimisiko joku muu malli sulla paremmin? Olisiko kenelläkään tuttavapiirissä tai löytyykö jotain kantoliinapiiriä tms, jossa voisit kokeilla erilaisia.
Mulla oli paljon syliä kaipaava lapsi. Tuntui, että ainoa mikä siihen helpotti oli pitää paljon sylissä. Aina jos oli jotain poikkeuksellista, että oli enemmän poissa sylistäni, sairastelua tai muuta stressaavaa, vauva aivan kuin tankkasi syliä sen jälkeen jopa useamman päivän.
Sulla on tietenkin tilanne hankalampi, kun on kolmivuotiaskin. Voi kuitenkin olla, että lapsi on noin ripustautuva siksikin, että sillä on tavallaan "sylivaje" joka helpottaisi, jos saisi jokusen päivänkin "asua" sylissä.
Meillä esikoinen oli juuri tuollainen. Hänellä tosin liikkumaan oppiminen vähensi roikkuvaisuutta. Eroahdistus (8-9kk) oli sitten taas aivan kamala!
Kävelemään oppiminen helpotti mun elämää vähän, sillä sen jälkeen ei tarvinut ihan koko ajan vaan kantaa. Vuoden kun oli kantanut tauotta päivin öin (ei paljon edes nukkunut), niin mulla oli selkä niin paskana, että kävelemään oppiminen oli suuri helpotus.
Mutta kyllä se sen jälkeenkin roikkui lahkeessa parkumassa juuri nuo hetket, kun oli pakko kuoria perunoita tai käydä vessassa.
Meillä lapsella oli myös uniongelmia, ja ne helpotti kanssa vuoden iässä. Kolmevuotiaana alkoi sitten nukahtaminenkin käymään ilman tuntien taistelua, ja sen jälkeen on ollut jo varsin helppoa, kun yöt sentään on rauhallisia ja illatkin siedettäviä.
Lapsi on todella temperamenttinen ja sisukas. Luonnetta löytyy nyt isompanakin.
Olen kuitenkin pitänyt lasta ihan normaalina. Kuitenkin nyt alle kouluikäisenä oon tajunnut, että lapsella on hyvin herkät korvat. Nyt olen sitten tarkkaillut muitakin aisteja, ja kyllä siellä tuntoaistin puolellakin taitaa herkkyyttä olla. Talvella päästään toimintaterapeutin arvioitaviksi, sitten alkaa selviämään, että jos sille todella vaativalle vauva-ajalle löytyykin sieltä vielä selitys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tilanteelle voi tehdä: Kukkuu -leikki ihan ekana.
Peitä kasvosi ja sitten paljasta kasvot -KUKKUU!
Se on hauskaa ja innostaa lasta olemaan erossa.
Kohta voit kurkata sohvan takaa, nurkan takaa. KUKKUU -ei lapsi olekaan yksin, on hauskaa ja turvallista!
Pidennä välillä piilossa oloa, höpötä lapselle piilosta (samanlailla opetetaan jotakuinkin koiraakin olemaan yksin) :D.
Minusta ongelma on nopeampi hoitaa, kun menet pieni askel kerrallaan, välillä vaikka ottaa pari askeltakin taaksepäin.
Toinen on että makaat lapsen kanssa lattialla. Leikitte leluilla ja lapsi voi kiipeillä sylissäsi.
Jälleen tähän voi yhdistää että menet kauemmaksi ja vaikka kohta haet lapselle kauhaa tai jotain lelua.
Ruokaa 3- vuotiaalle ei oikein voi laittaa tehtäväksi. Leivän voi laittaa voideltavaksi, muttei lapsi saa veistää kurkkuviipaleitä tms.
Näitä tosin voi tehdä valmiiksi rasiaan jääkaappiin joka helpottaa päivällä!
Samaten tee isoja satseja pottua/makaroonia ja voit käyttää hyväksesi niitä jämiä seuraavalle ruualle: tee makaroonivelli tai lihaperunavuoka.
Yksi näppärä keino on kuoria pottuja valmiiksi illalla kattilaan veteen niin säästyy siinäkin aikaa päivällä!
Vaatteissa taas nopeuttava kikka on ostaa semmosia nipsuja -parita sukat ennen pesua, ne saa nostaa suoraan kuivumaan nipsusta ja kuivuttuaan sinulla on heti parit valmiina.
3- vuotiaan vastuulle on paha sysätä leikittämisiä tai pyllynsä pyyhkimistä. Oma 5- vuotiaanikin jättää hätäsesti pyllyn pyyhkimisen ja välillä kiukutellaan miten peppua kutittaa. :(
Itsellä on neljä alle 6- vuotiasta.
Joskus tarttee antaa lapselle aikaa omiin vaatimuksiin ja keskittyä miten helpottaa arkea tai muutaman minuutin antaa lapsen itkeä.
Ei se itkukaan ole vaarallista. Älä lähde suurentamaan asiaa voivottelemalla ja liiottelemalla.
Kyllä se siitä!
Meillä vauva kohta vuoden ja on ollut myös n. puolivuotiaasta saakka kiinni minussa. Olen jättänyt suurimman osan kotitöistä iltaan, kun mieheni on kotona, mutta ruokaa on päivällä laitettava ainakin lapselle. Välillä hän viihtyy syöttötuolissa vieressäni sen aikaa, kun laitan ruuan. Mutta tosiaan, lapseni on minussa kiinni lähes koko ajan, konttaa luokseni hetken leikittyään ja hänen kanssaa pitäisi koko ajan leikkiä lattialla tai lukea kirjaa... Ymmärrän, että tämä kuuluu normaaliin kehitykseen ja menee ohi. Välillä se silti ottaa päähän ja on raskasta. En jätä häntä koskaan huutamaan, vaikka olisi sata hommaa tekemättä. Syliin hän pääsee silti aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä myös 5kk ikäinen poika haluaisi olla lähes koko ajan sylissä, mutta viihtyy onneksi myös lyhyitä hetkiä sitterissä tai leikkimatolla. Kun sitten siinä vieressä sitterissä meinaa pojalla hermot mennä ja minulla esim. tiskaus kesken niin olen ottanut katsekontaktin poikaan ja laulanut tuttuja lastenlauluja. Poika rauhoittuu ja tuntuu tykkäävän kun laulan ja saan usein hommat tehtyä loppuun. Kannattaa kokeilla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siinä voi noin pieni jo olla. Meillä vauva tykkäisi myös olla paljon sylissä ja tuo kävelutuoli tuo kyllä helpotusta koska vauvasta on kivaa kun sen kanssa hän pääsee itse vähän liikkeelle.
Meillä vauva myös tykkää seurata isoveljen touhuja.
kahden vuoden ikääkään... :( Välillä roikkuu minussa välillä isässä. Se on aika raskasta, tiedän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosin en siitä enään paljon muista, kun toi takiainen täyttää kohta 6v.
mikä siinä on vaikeaa tajuta
...sanoinkin että MEILLÄ poika viihtyy onneksi myös sitterissä ja ajattelin antaa neuvon joka MEILLÄ auttaa, mutta ilmeisesti ap haluaakin vain valittaa eikä kokeilla keinoja jotka saattaisivat auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota lapsi mukaan. Miksi hän ei voi kellotella peitolla tai sitterissä keittiössä samalla, kun kuorit siinä niitä pottuja? Juttelet samalla ja annat välillä vaikka jonkun puukauhan lapselle ihmeteltäväksi.
osaatko lukea? Voi miten onnellinen olisinkaan jos poika edes hetken suostuisi olemaan sitterissä tai lattialla minun vieressäni, mutta kun siis tulee AINA huuto jos lasken pojan lattialle tai sitteriin. Eikä lelukaan auta, ei puukauhat eikä muutkaan.
Ei siis tarvitse tietenkään yksin olla, mutta jossain muualla kuin sylissä!!!!!
ap
repussa/liinassa lyhyitä aikoja pitämään, että saat hommat tehtyä, esim pyykin ripustamiseen nyt menee joku 10min max. Ja mitä ihmeitä sun pitää tehdä? Etkö voi olla lapsen kanssa?
et nimittäin kamalan selvästi tuossa selittänyt asiaasi. Puhut, ettei vauva viihdy YKSIN, mutta kyse oli siis siitä, että vauva ei suostu olemaan muualla kuin sylissäsi.
Oletko kokeillut useampia kantoliinoja kuin yhtä? Niitä on monenlaisia ja kantoasento on eri - ja isoakin vauvaa voi sellaisessa kantaa niin, ettei rasita selkää.
suunnilleen 8-9 kk:n välillä. Siihen asti oli ihan täysin sylissä roikkuva. Senkin jälkeen tuli päiviä, että syliin olisi pitänyt päästä jatkuvasti.
Jos vauvasi ei viihdy itsekseen sitterissä/lattialla/liinassa tai repussa, niin asialle et voi mitään.
On asioita, jotka on PAKKO tehdä, joten sun on ne vaan tehtävä - tuli sitten huutoa tai ei. Valitettavasti.
Ruoan laitto, siivoukset, pyykkäykset, OMA syömisesi, peseytymisesi, vessassakäynnit yms.
Oliko aloituksessasi, että sulla on myös 3v lapsi (luin aika pikaisesti)? Jo tämähän kertoo, että sulla on PAKKO riittää aikaa muuhunkin kuin vauvanhoitoon.
Ruoan laitto hänelle, pepun pyyhkimiset, pukemiset, leikkiminen ym.
Valitettavasti elämää ei voi pistää jäihin silloin, kun pikkuvauva tulee taloon... Esikoisen kohdalla tietty vähän erilaiset mahdollisuudet, mutta sun tilanteessa ei.
Luultavasti tuo on vain vaihe - hyvin pitkä kuitenkin sun kohdalla - vauvasi elämässä, joten yritä keksiä, mikä voisi viihdyttää vauvaa.
Mun 5kk poikani tykkää tällä hetkellä kaikesta mahdollisesta mitä voi pureskella. Hän myös joskus hermostuu sitterissä/lattialla, mutta silloin 4v ja 2,5v isotsisarukset ovat onnen omiaan. Vauva rakastaa sitä, kun siskot juttelevat, esittelevät leluja tai vain istuvat ja "lukevat" vauvalle.
Silloin ehtii kummasti tehdä vaikka mitä!!! :D
Tsemppiä!
Alue: Aihe vapaa
sellaista mitä on ihan pakko tehdä, vaikka mielelläni pitäisinkin vauvaa vaikka koko ajan sylissä!
Kantoliinoja vihaan, ja kantorepussa tulee selkä kipeäksi + on todella vaikea tehdä mitään.
Kyllä esikoisellakin oli kausia että oli vain minussa kiinni, ja se on tietenkin luonnollista. Mutta oikeasti mielestäni ei ole enää normaalia että vauva on joka sekunti oltava sylissä tai muuten huutaa ja itkee kurkku suorana! Mitkään lelut ei kiinnosta, huuto tulee heti kun lasken sylistäni.
On vaan niin kurjaa tehdä kotihommia kun toinen koko ajan huutaa. Ja esikoinen selvästi aina vaivaantuu kun vauva huutaa. Pakkohan sitä on tosiaan kaikenlaista päivän mittaan tehdä, joten huutoa kyllä kuuluu aika paljon tässä talossa!
ap