Tyhmyyteni johtuu siitä, että ei voisi vähempää kiinnostaa aiheet kuten yhteiskuntaoppi, kemia, tiede, filosofia ja historia

Vai johtuuko näiden aineiden kiinnostamattomuus siitä, että olet tyhmä? Hmm...

Keskity asioihin jotka kiinnostaa ja päde niillä.

Kaikista ei ole suuriksi ajattelijoiksi. Tai edes ajattelijoiksi.

Varmaan sulla on muita avuja/kykyjä, joilla voit pärjätä elämässä ja olla hyödyllinen kansalainen?

Onhan niitä muitakin älykkyyden lajeja. Sosiaalisesti tai verbaalisesti älykäs esimerkiksi.

Ei tyhmyys tarkoita sitä, ettei ole kiinnostunut jostain kemiasta tai historiasta.

Sama juttu. Ei myöskään kiinnosta matikka, paitsi prosenttilaskut sujuu. Hyödyllistä aleostoksilla. Äidinkieli kiinnostaa siinä mielessä, että on kiva lukea kirjoja ja sanailla täällä palstalla. Pitää vaan hyväksyä oma yksinkertaisuus.

Ei minuakaan kinnosta nuo mutta rakastan matematiikkaa ja laskemista lasken tyhjänpäiväisiäkin asioita vain huvikseni ja keksin itse ratkaistavia ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Vai johtuuko näiden aineiden kiinnostamattomuus siitä, että olet tyhmä? Hmm...

Korjaan tuon toisen henkilön kommenttia hieman. Itse muotoilisin sen näin:

 

Vai johtuuko näiden aineiden kiinnostamattomuus siitä, että koet ne liian vaikeiksi?

 

Ihmiset on siitä mielenkiintoisia, että monesti me saatetaan luovuttaa siinä vaiheessa, jos koetaan jokin juttu jo liiankin vaikeaksi. Mulla itsellä on tästä kokemusta. Esimerkiksi peruskoulussa ei voinut vähempää kiinnostaa nuo samat aiheet mitä sinäkin luettelit. Kuitenkin mieli muuttui siinä vaiheessa, kun menin myöhemmin lukioon. Kävin joistakin oppiaineista kertauskursseja ja siellä oli opettaja, joka oikeasti osasi opettaa näitä juttuja. Yhtäkkiä oma takki kääntyi täysin; oppiaineet mitkä aiemmin tuntuivat todella typeriltä niin olikin miltei niitä suosikkiaineita kun olin vaan alkanut oppimaan niistä enemmän ja enemmän. :D Tässäpä sulle pohdittavaa. Ja mikäli itse koet, että syy ei ole tuossa niin sehän on ihan OK. Ei kaikkien tarvitse tykätä kaikista aiheista.

No jos ympärillä oleva maailma ei kiinnosta muuta kuin siinä mielessä, että mistä saisi ruokaa ja mihin voisi pökäleet pöräyttää, niin mikäs siinä. Niinkin voi elää ja tulla onnelliseksi. Ja kuten sanottua; tieto lisää tuskaa.

Varmasti jotain neuropsykologisia haasteita on, jos ei ole mitään motivaatiota uusien asioiden oppimiseen ja itsensä kehittämiseen.

Jos filosofia ei kiinnosta jää ikuisesti tyhmäksi. Siihen ei satsata opetushallituksessa. Tyhmiä on helpompi johdatella.

Ihminen ei ole tunnetusti koskaan tyytyväinen itseensä, minä olen kyllä noista kiinnostunut, ja voin kai sanoa jotain noista tietäväni, mutta kateellisena katson kun se tekijäkaveri on taas neulonut aivan upean paidan monimutkaisella kuviolla. Joskus olen yrittänyt paidan neulomista, helman resori on yhä puikoissa jossain piilossa odottamassa löytäjäänsä, joka on luultavammin perintöä läpikäyvä kuin minä itse.

Haluaisin osata neuloa ja nikkaroida ja leipoa upeita, herkullisia kakkuja. Olen tyhmä käytännön asioissa, jopa täysin käytännöllisten ihmisten armoilla. Kiitos teille että pidätte minut vaatteissa ja ruuassa!

Jos tyhmyydellä tarkoitat alhaista älykkyysosamäärää, niin sitä ei ehkä hirveästi voi muuttaa millään toimenpiteellä. Esimerkiksi liikunta ja koulujen käyminen saattavat kuitenkin vaikuttaa siihen jonkin verran. Tässä mielessä tyhmyytesi ei myöskään varmaan johdu siitä, että et ole kiinnostunut noista asioista. Perinteisesti ajateltuna syy-seuraussuhde menisi varmaan toiseen suuntaan, eli et olisi kiinnostunut noista asioista koska olet tyhmä, mutta en tiedä, millainen yhteys noilla asioilla loppujen lopuksi on.

Jos älykkyys olisi jokin mahtava ja perinnöllinen supervoima, niin kaikki olisivat älykkäitä, koska älykkäät olisivat muita kilpailukykyisempiä. Jos älykkyys on periytyvää, mitä se nykykäsityksen mukaan on, niin tyhmätkin voivat siis pärjätä elämässä keskimäärin yhtä hyvin.