Mielisairas äiti vastailee kysymyksiinne!

mikä tauti sulla on?



jaksatko hyvin hoitaa lapsesi?

Olin ensimmäisen kerran hoidossa lapsena "epätyypillisen käytöksen" takia. Tutkimuksissa todettiin vaan, että outo on.

Seuraavan kerran pääsin hoitoon aikuisuuden kynnyksellä yritettyäni itsemurhaa pitkäaikaisen suhteen päättyessä. Tällä kertaa olivat sitä mieltä, että olen "maaninen". Sain lääkkeet ja terapiaa. Monta vuotta meni hyvin ilman lääkkeitäkin, mutta synnytyksen jälkeen sairastuin psykoottiseen masennukseen; jälleen hoitoon, uusi lääkitys ja terapiaryhmä. Lääkkeet laukaisivat manian ja olin taas hetken aikaa sairaalassa sisällä. Oiken lääkityksen avulla toivuin. Sain lähetteen neurolle, jossa todettiin, että minulla on adhd ja että se hoitamattomana voi selittää kaikki oireiluni..? Enpä tiedä.



Olen äärettömän tiedostava ja itsekriittinen äiti, kiitos kaiken terapian. Uskon kiinnittäväni huomiota sellaisiinkin asioihin, joita "tavis äiti" ei tule ajatelleeksi.



Olisi kiva kuulla muiden kertomuksia aiheesta nyt kun näin avauduin!

Sillä hulluus on Perkeleestä.

Olin ensimmäisen kerran hoidossa lapsena "epätyypillisen käytöksen" takia. Tutkimuksissa todettiin vaan, että outo on. Seuraavan kerran pääsin hoitoon aikuisuuden kynnyksellä yritettyäni itsemurhaa pitkäaikaisen suhteen päättyessä. Tällä kertaa olivat sitä mieltä, että olen "maaninen". Sain lääkkeet ja terapiaa. Monta vuotta meni hyvin ilman lääkkeitäkin, mutta synnytyksen jälkeen sairastuin psykoottiseen masennukseen; jälleen hoitoon, uusi lääkitys ja terapiaryhmä. Lääkkeet laukaisivat manian ja olin taas hetken aikaa sairaalassa sisällä. Oiken lääkityksen avulla toivuin. Sain lähetteen neurolle, jossa todettiin, että minulla on adhd ja että se hoitamattomana voi selittää kaikki oireiluni..? Enpä tiedä. Olen äärettömän tiedostava ja itsekriittinen äiti, kiitos kaiken terapian. Uskon kiinnittäväni huomiota sellaisiinkin asioihin, joita "tavis äiti" ei tule ajatelleeksi. Olisi kiva kuulla muiden kertomuksia aiheesta nyt kun näin avauduin!

Kun aloin lukea kuvaustasi, tuli heti mieleen, että mahtaako toi olla ollenkaan psykiatrista noin ensisijaisesti, vai pikemminkin jotain neurologista.

Ja sieltähän se adhd-epäily tulikin. Muitakin vaihtoehtoja on, esim. aspergerin syndrooma tai piirteet siitä (alidiagnosoitu nimenomaan naisilla, jotka kasvatetaan kompensoimaan sosiaalisten taitojen puutteitaan).

No, mieti itse ja tarvittaessa jatka neurologilla/neuropsykiatrilla.

Tottahan se voi olla sekä-ettäkin: aika moni esimerkiksi asseista kärsii masennuksesta (%-osuus on isompi kuin normaaliväestössä), lienee osin sen syytä, että heidän itsentuntonsa ja onnistumiskokemuksensa ovat puutteellisia.

Niin tai näin: olet varmaan aivan oikeassa siinä, että vaikka mielen sairauksista on kauheasti haittaa ja ne ovat pahimmillaan hengenvaarallisia, niin jos niistä selviää, ne ovat lisänneet herkkyyttä tunnistaa ja huomata monenlaisia asioita.

Toinen juttu sitten se, lisääkö tieto tuskaa eli olisiko HELPOMPI elää ilman, että analysoi niin maan per...sti kaiken aikaa ;-)

-as-lapsen surullinen äiti -

miten jaksat hoitaa lapsesi?



millaisiin asioihin kiinnität huomiosi toisin kuin muut?

Oman terapian kautta olen läpikäynyt lapsen eri kehitysvaiheiden tarpeita, perheen vuorovaikutusta ja viestintää, omaa tapaa ilmaista itseä ja tunteita ja vastaanottaa muiden viestejä. Kiinnitän tällaisiin asioihin paljon huomiota äitinäkin :-)

Hyvä jos sairautesi on tasapainossa. Eihän siinä sitten mitään ongelmaa ole :)

mutta mites sitten kun tulee se depis vaihe.. Kuinka jaksat lastesi kanssa?



Onko vanhemmillasi tai suvussasi mielensairauksia? Minkä luulet alunperin laukaisseen sairautesi? Millä tavalla olit "outo" lapsena?

ja täynnä syyllisyyttä ja alemmuuden tuskaa, kun sairastuin.

Olen aina ollut "ylienerginen", vaikea olla hetkeäkään aloillaan (terapian kautta olen opetellut sitäkin:-), kun menin sairaalaan itsariyrityksen jälkeen (hetken impulsista tehty), he odottivat apaattisen masentunutta potilasta, mutta olinkin tapani mukaan täynnä virtaa, eli "maaninen".



Outokäytös lapsena oli jumittumista asioihin, impulssiivista käytöstä ja tarkkaavaisuuden säätelyn vaikeutta, mihin ympäristö reagoi voimakkaasti ja minä taas pakenin ympäristön aiheuttamia paineita jumimalla omaan maailmaani.

mielenterveysongelmia, isästä en tiedä.