Siis vaistoaako ihmiset oikeasti toisen fyysisen sairauden?
Tuli mieleen tuosta aijemmasta. Olen pitkäaikaissairas, mutta sairauden ei hirveästi pitäisi näkyä päältä päin, mutta silti minulle välillä puhutaan yli ystävälliseen sävyyn ja tarjotaan istumapaikkaa. Vaikken olisikaan kertonut sairaudesta mitään sille ihmiselle.
Kommentit (13)
Voi vaistota, jollain tavalla heikentyneen kuntosi ehkä. Tuskin automaattisesti ajattelee, että olet sairas jos et siitä ole kertonut.
Tuskin. Perustuu enempi ennakkoluuloihin; tuolla on tummat silmänaluset, kalpea iho, sen täytyy olla sairas. Ja siinä sitten helposti niputtaa myös ihan terveitä mukaan.
Ehkä sinunkaan koko identiteettisi ei ole se sairaus, vaan olet esim mukavan näköinen.
Voi olla. Minulla on jalassa hermovaurio, joka oireilee välillä enemmän ja välillä vähemmän. Mitä enemmän se oireilee ja mitä selvemmin onnun, sitä innokkaammin vastaantulijat yrittävät kävellä päin. Kiva kun sinulla on noin päin.
Minä haistan, jos joku läheisistäni on sairastumassa esim flunssaan.
Jos olet muutenkin sympatiaa herättävä? Ei kaikille raihnaisille tarjota paikkaa.
luin kerran artikkelin naisesta, joka pystyy haistamaan, siis konkreettisesti tunnistamaan alzheimerin. Hän haistoi sen ensin miehessään, joka myöhemmin sairastui alzheimeriin. sittemmin ihan tieteellisissä kokeissa hän on pystynyt tunnistamaan ihmisten hajusta, keillä koehenkilöistä oli alzheimer. Aika hurjaa. Hajua hän kuvaili vähän puun (tuoreen puuhalon?) hajuksi ja myskimäiseksi ja jotain muutakin tunnusomaista sillä oli. Mutta ehkäpä me kaikki alitajuisesti haistamme toisistamme sairauksia, vaikka emme tietoisesti huomaa että teemme niin? Ihmisen hajuaisti on yllättävän tarkka, vaikka ei koiran tasolle ylläkään
Transvestiitti aiheuttaa aina vähän sääliä. Tai ontuva tai ihottumat.
Vierailija kirjoitti:
luin kerran artikkelin naisesta, joka pystyy haistamaan, siis konkreettisesti tunnistamaan alzheimerin. Hän haistoi sen ensin miehessään, joka myöhemmin sairastui alzheimeriin. sittemmin ihan tieteellisissä kokeissa hän on pystynyt tunnistamaan ihmisten hajusta, keillä koehenkilöistä oli alzheimer. Aika hurjaa. Hajua hän kuvaili vähän puun (tuoreen puuhalon?) hajuksi ja myskimäiseksi ja jotain muutakin tunnusomaista sillä oli. Mutta ehkäpä me kaikki alitajuisesti haistamme toisistamme sairauksia, vaikka emme tietoisesti huomaa että teemme niin? Ihmisen hajuaisti on yllättävän tarkka, vaikka ei koiran tasolle ylläkään
Amore Sante
Säälittää se kirjoitti:
Transvestiitti aiheuttaa aina vähän sääliä. Tai ontuva tai ihottumat.
Hiljaa!! ( kaljaa )
Muistuu mieleen hoitotyössä että kyllä ilman epikriisin lukemista kyllä vaisto jo kertoi mikä on kun lähelle menee siihen tulee vaan vaisto.Yhdellä silmäyksellä näkee mitä toinen tarvii.Joskus tietysti vaatii tietoa meillä oli siihen aikaan paljon amputaatioita.
Minä sain tietää erään ihmisen syövästä 4kk ennen kuin hän itse sai tietää sairastavansa. En ole nähnyt kyseistä ihmistä kuin kerran elämässäni lyhyesti vuosia sitten. Enkä ole ollut missään tekemisissä ikinä hänen kanssaan. Nimeltä tiedän. Kesken kauppareissun iski mieleeni täysin tyhjästä ajatus, että hänellä on syöpä. Ei ole ensimmäinen kerta kun minulla on näitä tuntoja asioista.
Selittäisin asian omalla käytökselläsi/olemuksellasi. Yhden psykologisen kokeen tulos oli, että ihminen tulkitsee muiden suhtautuvan itseensä alentuvasti ja säälivästi, kun hänellä on (meikattu) arpi kasvoissaan. Todellisuudessa koehenkilöt vain luulivat että arpi on näkyvissä vaikka se ei ollut.
Tuli siis mieleen että ehkä esim. bussiin astuessasi huomaamattasikin ajattelet, että mahtaako joku nyt huomata sairauteni tai käyttäytyä eri tavoin, ja joku sitten huomaa olemuksessasi piirteen joka herättää empatiaa tai muita tunteita.
Voi tietysti olla, että olen herkistynyt tämän myötä tulkitsemaan ihmisiä, mutta mielestäni tällaista ei ilmennyt, kun olin vielä terve.
T. Ap