Muita, jotka kyllästyneitä jatkuvaan ruoanvalmistukseen!
En välittäisi enää tehdä ruokaa, varsinkaan kun en itse syö kovinkaan paljoa.
Muita kyllästyneitä? Kauanko olette muille kokanneet? Ja monenko vuoden jälkeen iski totaalikyllästyminen?
Kommentit (27)
Kerralla tehdään suurempi annos kaikkea. Pakkaseen menee usein pari rasiaa. Silti syödään samaa ruokaa kaksi kertaa peräkkäin. Säästyy myös sähköä ja meillä ainakin tällä tavalla on laajempi kasvisvalikoima oikeasti käytössä. Lasagnea jättivuoka, kanawokkia suurella pannulla jne. Aina on hyvää ruokaa saatavilla mikron kautta. Tv uraäiti, uraisä ja monta harrastavaa lasta
Olen kohta 60 vuotias. Onhan tuota tullut kokattua useammalle hengelle nuoresta pitäen. Nykyään enää kahdelle. Onpa tuohon tottunut. Onhan se syötäväkin,enkä pidä eineksistä. Sellaista elämä on.
Ei kyllästytä. Monta vuotta olen kokkaillut vain itselleni. En välitä oikein mistään valmisruoasta. Joskus oon ajatellut että voisin tehä vaikka jollekin toisellekin ruoat pientä korvausta vastaan 😆.
Mä en tee ikinä ruokaa. Syön joskus valmista, paljon hedelmiä, ruisleipää ja juustoja. Lämmintä ruokaa hyvin harvoin. Olen yksinelävä joten sikäli helppoa. Olen hyvin terve ja hoikka nainen, 56.
Meillä pieni perhe, kolme henkilöä. Mies on italialainen eli ruoka on tosi tärkeetä ja nimenomaan itse valmistettu. Olen välillä tosi kyllästynyt vaikka meillä onneksi kaikki kokkaavat vuorollaan.
Ei se niin rasita, kun ravintolassa syö.
Kukaan ei vastaa, kauanko olette kokkailleet?
Minä kyllästyin kahdenkymmenen vuoden kokkailun jälkeen. Lapset kasvoivat parikymppisiksi ja lopetin ruoan teon seinään.
Ruokakulut laski 80%.
N45
Säälittää ne, joilla pienet lapset, eikä edes opetella ruoanvalmistuksessa kun kuitenkin sitä edessä vielä 15-20v.
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllästyin kahdenkymmenen vuoden kokkailun jälkeen. Lapset kasvoivat parikymppisiksi ja lopetin ruoan teon seinään.
Ruokakulut laski 80%.
N45
Mitä siis nykyisin syöt ?
Sillon kun teet ruokaa, jotka itse haluaisit syödä ja ahmatit vetää kaiken ruuan etkä itse saa kun yhden pienenpienen annoksen niin kyllä, silloin todellakin vituttaa. Yleensä olet nähnyt sitä ennen hitonmoisen vaivan ensin työn muodossa, että saa rahaa ruokaan. Sitten olet käynyt kaupassa yksin, tehnyt ruuan yksin, siivonnut yksin ja muut käy sikailemassa ja jäät parhaimmillaan ruuatta.
Sama olisi tehdä pölypussin sisällöstä rehua noille, tuskimpa huomaisivat mitään.
Kokkailtu on ennen lapsen syntymää ja aina hänen täysi-ikäisyyteen saakka. Edelleen teen ruokaa mutta se ei kiinnosta pätkääkään. Yritän tehdä mahdollisimman nopeaa ja helppoa ruokaa, syödään välillä myös eineksiä tai haetaan jotain valmista, siis ihan terveellistä sellaista, mättöä harvoin. Sit kun ruoanlaitto ei kiinnosta niin ei kiinnosta myöskään etsiä uusia reseptejä tai nähdä sen enempää vaivaa, eli tulee se kyllästyminen samoihin ruokiin. Ärsyttävää.
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei vastaa, kauanko olette kokkailleet?
Onko sillä väliä? Mieheni on tehnyt työnsä/pitkän uran laivalla ja oli aikansa poissa kotoa 2vk kuukaudesta. Olipas helppoa, kun silloin sai yksikseen (ei lapsia) syödä mitä ja milloin huvittaa. Ja niinhän sain toki vaikka mies oli kotonakin, mutta oheen sitten se ikuinen kokkaaminen. Koirallekin omat annokset samaan syssyyn.
Nyt on mies ollut eläkkeellä pian 10 vuotta, ja minäkin sairaseläkkeellä kotona, joten liesi on kuumana aika usein. Teen isoja satseja ja pakastan. Käydään joskus lounaspaikoissa tai grillillä. Olenkin viime vuosina houkutellut miehen grillailemaan, ja harjoitus on tehnyt mestarin. Siivoaa vielä jälkensäkin :)
Inhottavinta on uusien ideoiden keksiminen. Yleensä teen tosi yksinkertaista ruokaa, käytän paljon kasviksia ja juureksia. Sori, meni laverteluksi.
Keitot ja uuniruoat on helppoja ja nopeita tehdä, niistä riittää useammalle päivälle ja esim. keitot vaan paranee seuraavina päivinä, tietysti kylmäsäilytys näille.
Vierailija kirjoitti:
Teen mahdollisimman helppoja ruokia, joihin vaaditaan esimerkiksi minimaalinen kasvisten pilkkominen. Hyvä esimerkki on purkkihernekeitto, josta tulee erinomaista kun lisää ruskistettua jauhelihaa ja mausteita.
Tällä kanssa joka lopetti ruuan valmistus.Koska yksin ruokailen. Purkki hernekeitto ,siihen lisäät toisesta purkista,valkosia tai ruskeita papuja. proteenin lähde papvut. Kaada kuitenkin papujen liemi pois.Ennen kuin laita hernekeiton. .Halpis kasviskeitoa osta valmina lidi. sihen mukaan rae juustoa. Pitää nälkää,Kuin kaurapuuro.Kaurapuron voit laitaa pakastemarjoja sulatetuna,kun mikrossa ensin puron valmistanut. Mutta käy siihen rae juusto ja panaanikin.
Olen jo lapsuudessa joutunut tekemään oman osani ja noin 35 vuotta olen kokkaillut ja nyt viimeiset kymmenisen vuotta ketogeenisellä ruokavaliolla, jossa täytyy kokkailla äärestä vähän. Proteiinit tulee airfryerissä ja kasvikset pikaisesti pannulla.
Vierailija kirjoitti:
Keitot ja uuniruoat on helppoja ja nopeita tehdä, niistä riittää useammalle päivälle ja esim. keitot vaan paranee seuraavina päivinä, tietysti kylmäsäilytys näille.
Vihaan tota keitot vaan paranee lausetta. Äitisikö opetti? Varsinkin peruna on ihan hirvittävän makuista keitossa seuraavana päivänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei vastaa, kauanko olette kokkailleet?
Onko sillä väliä? Mieheni on tehnyt työnsä/pitkän uran laivalla ja oli aikansa poissa kotoa 2vk kuukaudesta. Olipas helppoa, kun silloin sai yksikseen (ei lapsia) syödä mitä ja milloin huvittaa. Ja niinhän sain toki vaikka mies oli kotonakin, mutta oheen sitten se ikuinen kokkaaminen. Koirallekin omat annokset samaan syssyyn.
Nyt on mies ollut eläkkeellä pian 10 vuotta, ja minäkin sairaseläkkeellä kotona, joten liesi on kuumana aika usein. Teen isoja satseja ja pakastan. Käydään joskus lounaspaikoissa tai grillillä. Olenkin viime vuosina houkutellut miehen grillailemaan, ja harjoitus on tehnyt mestarin. Siivoaa vielä jälkensäkin :)
Inhottavinta on uusien ideoiden keksiminen. Yleensä teen tosi yksinkertaista ruokaa, käytän paljon kasviksia ja juureksia. Sori, meni laverteluksi.
Olen jo oppinut, että uusien ideoiden keksiminen on ihan turhaa stressiä.🤣
Ei ruoanvalmistukseen, mutta sen jälkeen vessassa asiointiin kuluu turhan paljon aikaa. Eikö siihen voisi jo nykyaikana keksiä jonkin tehokkaamman ratkaisun, se on jotenkin niin kivikautista.
Teen mahdollisimman helppoja ruokia, joihin vaaditaan esimerkiksi minimaalinen kasvisten pilkkominen. Hyvä esimerkki on purkkihernekeitto, josta tulee erinomaista kun lisää ruskistettua jauhelihaa ja mausteita.