Lue keskustelun säännöt.
Onko normaalia kaivata ihmisseuraa vapaa-ajalla?
11.01.2022 |
Mulla on päiväsaikaan aktiviteetteja kodin ulkopuolella (työ ja opiskelu), mutta iltaisin ja viikonloppuisin olen käytännössä aina yksin, eikä minulla siis ole lainkaan vapaa-ajan kavereita tai ystäviä, joita voisin tavata.
Onko normaalia sellainen, että tilanteeni ahdistaa minua ja saa mieleni katkeraksi toisinaan. En yleensä viitsi lähteä kotoa minnekään "ihmisten ilmoille", kun aina tietenkin pitäisi mennä yksin. Monet perusjutut, kun siivoaminen ja jopa hiustenpesu tuntuvat raskailta asioilta. Kaipaan usein sitä, että joku tulisi joskus seurakseni vaikka juttelemaan niitänäitä tai kahville yms. Omat vanhempani eivät suostu tulenaan kylään muuten vain (ilman jotain juhlaa).
Olen kärsinyt tilanteestani jo vuosikausia ja käytännössä suurimman osan aikuiselämästäni. Mikä voisi auttaa tai miten oppisin sietämään yksinäiayyttä paremmin?
Kommentit (13)
Olen ollut suurimman osan aikuiselämästäni myös sinkku tai sitten vuosikausia sellaisessa suhteessa, jossa roikuin "varalla" löysässä hirressä odotellen miehen aloitteita. Mahdolliset lomamatkat olen tehnyt käytännössä aina yksin.
Ainoat (muutamat) kaverini ovat chattikavereita ulkomailta tai ihan toiselta puolelta Suomea. Nykyisessä elämäntilanteessani kumppaninkin etsiminen on vaikeaa, kun ei ole oikein vuosikausiin ollut edes voimia sellaiseen. En ole kovin vanhakaan edes. En vieläkään tiedä, miten punnertaisin itseni ylös tästä tilanteestani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on sama tilanne. Olen yksin vapaa-aikoina. : /
No tietenkin on normaalia kaivata kavereita vapaa-aikaan! Tämä palsta tuntuu olevan täynnä introverttejä, erakkoja ja sosiaalisista tilanteista ahdistuvia, jotka ovat sitä mieltä, että yksin on parasta. Mutta noin yleisesti ottaen ihminen on laumaeläin.
Ei ole normaalia. Oletko joku oksettava ekstrovertti?
T: introvertti
Oletko hoikka ja nätti? Mites rakennekynnet ja pitkät hiukset, suostuisitko rakastavan miehen takia? Ja pukeutumaan tyylikkääseen mekkoon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa. Suomalaiset eivät halua tavata ketään jos siitä ei ole itselle hyötyä.
Tämä kyllä pitåä paikkansa ainakin omien vanhempieni kohdalla eli suostuvat tulemaan vain, jos mulla on jotkut juhlat, joissa on kunnolliset tarjoilut ja kakkua ym. Tai edes kunnon sisäfilepihvit ym. Mikään kahvi + pulla, tavallinen kotiruoka tai muuten vain kyläily ei heitä motivoi.
Jotkut miespuoliset hyvänpäiväntuttuni ovat olleet ilmeisesti tunkemassa luokseni seksin vuoksi, mutta en halua irtosuhteita missään nimessä, vaan ainoastaan oikean romanttisen parisuhteen. Ketään muuta en kiinnosta pätkääkään kaverina tai ystävänä, en edes sukulaisiani.
Vierailija kirjoitti:
Oletko hoikka ja nätti? Mites rakennekynnet ja pitkät hiukset, suostuisitko rakastavan miehen takia? Ja pukeutumaan tyylikkääseen mekkoon
Olen hoikka, mutta kasvoiltani keskivertotasoa, en oikeasti rumakaan. Hiukset ovat pitkät. Rakennekynsiä en ole koskaan kokeillut, eivätkä sellaiset kiinnosta. Voisin mekkoon pukeutua kotioloissa tai oman kumppanin nähden, mutta julkisille paikoille ehkä en ainakaan kesän ulkopuolella, sillä en halua kiinnittää huomiota (nuoruudesta on traumoja siitä, kun pukeuduin mekkoon ja sain outoa huomiota/lähentelyä ym. osakseni).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan toi kaipuu tosi normaalia, ihminen on laumaeläin. Liika yksin oleminen ja meneminen stressaa. Olisiko helpointa ja stressittömintä löytää kahvitteluseuraa netin avulla? Kaiken maailman kaverinetsintäryhmiä löytynee facebookista nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia. Oletko joku oksettava ekstrovertti?
T: introvertti
Luulisin olevani introvertti tai korkeintaan ambivertti. En ole ekstrovertti, vaan väsyn sosiaalisista tilanteista. Kaipaan silti ihmisseuraa välillä ja ahdistun pitkäaikaisesta yksinolosta neljän seinän sisällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa tämä aika olla sellainen, että ihmiset aika paljon ovat käpertyneenä omiin oloihinsa, vaikka sisimmissään kaipaavatkin seuraa.
Minä joudun hoitamaan vanhuksia, huonolla palkalla työkseni. Inhoan työtäni. Vapaa-ajallani en kestä ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä joudun hoitamaan vanhuksia, huonolla palkalla työkseni. Inhoan työtäni. Vapaa-ajallani en kestä ihmisiä.
Mä tarvitsisin jonkun vastaavanlaisen käymään luonani. Saako terve, työssäkäyvä ja päihteetön reilut kolmekymppinen jotain sosiaalityöntekijää / tukihenkilöä / henkilökohtaista avustajaa käymään luonaan yksinäisyyden ja kaverittomuuden vuoksi?
Vai pitäisikö se palvelu ostaa jostain yksityiseltä. Haluaisin, että joku vain kyselisi kuulumisia ja istuisi vaikka tunnin juttelemassa esim. kahdedti kuukaudessa. Sellainen toisi rytmiä elämään ja sosiaalista vuorovaikutusta. Olen tosin jo kohtalaisen epätoivoinen todennäköisesti.
Ap
Ei Suomessa. Suomalaiset eivät halua tavata ketään jos siitä ei ole itselle hyötyä.