Katsoin vuonna 2006 tehdyn ruotsalaisen elokuvan ja ahdistaa. Ne vaatteet on mun nuoruudestani
ahdistaa tajuta, että se aika oli ja meni ja nuoruus on ohi :( Elokuvan sisustuskin oli kuin Ikean katalogista tuolta ajalta
Kommentit (11)
Minusta on usein hassua kuinka sitä toisinaan kuvittelee, että "tällaista tää on ollut aina" ja sitten ei tarvii kun kattoo kuin vaikka 15 vuoden takaisia kuvia niin huomaa eroja. - Huomaa vaikka itselläni on mm. paljon kirppikseltä hankittuja kuteita, joiden ikää en edes tiedä mutta jos nyt kattoo, niin kuijn Ap. jotain 2000 puoleta välistä olevaa tv sarjaa tai ajankohtaiskuvia niin eroja tähän päivään voi huomata aikas paljon...
Minua ei ahdista, että nuoruus meni. Minua ahdistaa, kun en tiedä muodista yhtään mitään. Tein iltalehden sivuilla jonkun testin 90-00 -lukujen muodista ja siellä tuli vastaan muutamia vaatteita, joita vieläkin käytän enkä ole tajunnut, että ne ovat pois muodista. Matalavyötäröiset housut, joissa vyö, pashmina-kaulahuivi. ja yhdessä kuvassa oli "napapaita" (jossa ei kyllä näkynyt napaa vaan näytti ihan normaalipituiselta paidalta), jollaisia minullakin on kaapissani pari.
Minä katsoin yhtenä päivänä "Fu""ing Åmålin" ja järkytyin että tuollaista se tosiaan oli, kaljapahvit päässä narutopit päällä!Vaikka elokuva kertoo lesboudesta,se on myös läpileikkaus 90-luvun pikkukaupungin nuoren elämään.
Miten ihmeessä ne sun vaatteet sai?
Vierailija kirjoitti:
Minä katsoin yhtenä päivänä "Fu""ing Åmålin" ja järkytyin että tuollaista se tosiaan oli, kaljapahvit päässä narutopit päällä!Vaikka elokuva kertoo lesboudesta,se on myös läpileikkaus 90-luvun pikkukaupungin nuoren elämään.
Eiku vuosituhannen vaihteen.
Minä haluan takaisin 80-luvulle. Aina kun näen filmejä ja kuvia siltä ajalta, tunnen kuuluvani sinne. Kaupunkikuva, vaatteet, teknologia. 🙁
Hihattomia t-paitoja. Napitettavia t-paitoja. Farkkushortseja :(