Aikuisten tyhjä elämä
En olis lapsuudessa uskonu, että tulevaisuudessa aikuiset käyttäytyy kuin teinit. Keimaillaan somessa huulet punattuna, perse kuvattuna viidestä eri kulmasta; näkyyhän uudet kynnet ja karvalleen asetetut hiukset! Hykerrellään kehuville kommenteille ja luullaan olevan tärkeitä ja suosittuja. Selän takana ja nimettöminä kiusataan kuin viimeistä päivää, varsinkin huonompiosaisia ja heikompia. Kiukutellaan, kun asiat ei mene kuin haluaisi ja minä itse olen aina oikeassa, mielipide ladattuna joka asiaan, vaikka ei edes tiedä, mistä puhuu. Vapaa-ajalla lätkitään pleikkaa ja naureskellaan hassuille videoille, tehään tik tok haasteita jne. Aikuisten oikeesti!
Kommentit (25)
Mitä vikaa siinä vaimon hakkaamisessa on?
Epätoivoista huomion hakemista ja sen todellisuuden peittämistä, että parasta ennen päivä meni jo aikapäiviä sitten.
Somessa hehkutetaan kaikkea mahtavaa ja aina kuitenkin sama duckface ilme naamalla mikä ei ole iloa nähnytkään. Aitous puuttuu. Elämä on monilla niin minä keskeistä, teennäistä, materialistista ja pinnallista että ällöttää. Ja valitetaan niin pienistä asioista. Ei arvosteta sitä mikä on oikeasti tärkeää. Tuntuu että nuo tyypit eivät ole oikeasti kokeneet elämän vastoinkäymisiä. Ei yhteyttä syvempään. Miettisivät mitä jotkut ihmiset oikeesti joutuvat käymään läpi ja kokemaan. Tulisi vähän perspektiiviä asioihin.
Mitä sitten pitäisi tehdä? Pelätä koronaa vai hyväillä itseään holvikaaren alla?
Tuo ei edes ole teinimäisen käytöksen suurin ongelma.
Onhan tuossa pointtinsa, vaikka kärjistetysti onkin kirjoitettu. Toisaalta en tiedä, että miksi elämä aiemmin olisi ollut jotenkin vähemmän tyhjää? Millä tavalla se vanhanaikaisempi elämä esti elämän tyhjyyttä?
Materialismi, teennäisyys, empatian puute ja itsekeskeisyys on helvetistä! Maailma muuttuu, eikä hyvään suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuossa pointtinsa, vaikka kärjistetysti onkin kirjoitettu. Toisaalta en tiedä, että miksi elämä aiemmin olisi ollut jotenkin vähemmän tyhjää? Millä tavalla se vanhanaikaisempi elämä esti elämän tyhjyyttä?
No, ennen ei oikein voinut liittyä australialaiseen kirkonrottien klaaniin. Nyt netissä kai voi.
Ongelmahan tässä ei ollut horisontin puristava tai kutistava vaikutus. Ongelmia on tullut horisontin avartumisesta ja siitä, mitä se on paljastanut: horisontin takana asuu vielä tyhmempää sakkia kuin tässä lähistöllä.
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuossa pointtinsa, vaikka kärjistetysti onkin kirjoitettu. Toisaalta en tiedä, että miksi elämä aiemmin olisi ollut jotenkin vähemmän tyhjää? Millä tavalla se vanhanaikaisempi elämä esti elämän tyhjyyttä?
Se vanhanaikainen elämäntyyli esti sen sillä tavalla, että joka päivä oli jokaisen tehtävä niin pirusti ja penteleesti hommia töissä ja kouluissa sekä kotona, että päästiin eteenpäin elämässä ja saatiin ruokaa pöytään ja puuta uuniin. Siinä ei ehtinyt miettimään onko "hajalla" tai oisko terapian tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuossa pointtinsa, vaikka kärjistetysti onkin kirjoitettu. Toisaalta en tiedä, että miksi elämä aiemmin olisi ollut jotenkin vähemmän tyhjää? Millä tavalla se vanhanaikaisempi elämä esti elämän tyhjyyttä?
Se vanhanaikainen elämäntyyli esti sen sillä tavalla, että joka päivä oli jokaisen tehtävä niin pirusti ja penteleesti hommia töissä ja kouluissa sekä kotona, että päästiin eteenpäin elämässä ja saatiin ruokaa pöytään ja puuta uuniin. Siinä ei ehtinyt miettimään onko "hajalla" tai oisko terapian tarvetta.
Esitettiin että tehtiin niin pirusti.
Vierailija kirjoitti:
Ennen se oli vielä tyhjempää kun naisten ainoat hyväksytyt harrastukset oli neulominen, ruuan laitto ja siivous ja miehillä viinan juominen ja vaimon hakkaaminen.
Älä viitsi yleistää. Missä tuollaista muka oli koko kylässä tai kaupungissa? Koko Suomessa?
Kaipaan aikaa, jolloin ihminen oli aito. Ihmiset kohdattiin ihmisinä, toisista oltiin kiinnostuneita ja autettiin vilpittömästi. Oli aikaa tehdä yhdessä asioita eikä tuijotettu helvetillisiä digilaitteita tunnista toiseen. Nautittiin konserteista ym. elämyksistä ilman, että niitä piti tallentaa koko ajan. Omaa elämää ei verrattu toisten elämään siinä määrin kuin nykyään, nyt kun kaikki on ( feikattu) dokumentoitu nettiin. Asioiden eteen piti nähdä enemmän vaivaa, kun googlettaa ei voinut. Ja silloinhan sitä säästyi monelta turhalta tiedolta ja ehkä oltiinkin onnellisempia, kenties?
Tuntuu, että ihmiskunta tyhmenee digilisaation myötä eikä ihminen ite edes tajua sitä.
Odotin otsikon perusteella toisenlaista tyhjyyttä, mutta aloittajan kuvaus on kyllä myös surullinen. Itse olen viime aikoina miettinyt nimittäin samaa, mutta eri näkökulmasta. Mielestäni on tylsää kun aikuiselämä on tavaroiden ja asioiden perässä jauhamista kuukausipalkan tahdissa. Jahdataan aina seuraavaa sohvaryhmää, keittiötä, asuntoa, lomamatkaa, autoa jne. Uusinta iPhonea tai jotain mediahilavitkutinta. Aina on joku tarve tai säästökohde, jolloin vuodet menee junnuuttaen aina seuraavia etappeja jahdaten. Ja aina on joku uusi kohde, jolloin oravanpyörä ei lopu koskaan.
Arvostan ihmisiä, jotka ei ole somessa, maalaisjärki pelaa ja osaavat käyttäytyä. Harvassa ovat nykyään.
Ai pitäisi vetää alkoholia töiden jälkeen ja lauantai iltana katsoa jotain putousta?
Niinpä. Niin sanottuja normaaleja ihmisiä ei paljon missään enää ole ja vaikuttaa siltä kuin some olisi turmellut ihmiset. Pelkkää muovista egotusta joka paikassa ja turhuuksien markkinoilla pyörimistä.
Kyllä on sulta heti pois jos uskaltaa julkaista selfien someen.
Selfieiden idea ei ole koskaan auennut minulle. Siis ladataan Instagram täyteen omaa naamaa ja kroppaa eri kuvakulmista ja tarinoihin jaetaan vidopätkiä, joissa vain tuijotetaan kameraan omahyväinen hymy naamalla. Ihan oikeasti, miksi? Mikä idea tässä on, mitä ihmiset tuosta saavat?
Ennen se oli vielä tyhjempää kun naisten ainoat hyväksytyt harrastukset oli neulominen, ruuan laitto ja siivous ja miehillä viinan juominen ja vaimon hakkaaminen.