Jos saisit päättää, minä vuonna olisit syntynyt?
Vain yksi vuosiluku ja oma syntymävuosi perään.
Esim. 2001/1935
Kommentit (34)
1850-1870, koska tuolloin oli kaunis arkkitehtuuri ja muoti, mielenkiintoinen kirjallisuus ja musiikki, eikä vielä ollut internetiä ja sosiaalista mediaa.
Mieluiten olisin syntynyr 1990. Synnyin 1978.
Miksi? Koska ikävuodet 30–39 olivat parasta aikaani ja haluaisin ottaa ne uudestaan.
Vierailija kirjoitti:
1948/1992.
Sota olisi ohi, 50-luku olisi kivaa aikaa nuorisokulttuurin saralla, 60-luku olisi toki taloudellisesti nihkeää. Opiskelisin ja valmistuisin 70-luvulla, joten voisin näppärästi napata jonkun viran jossa viettää 80-luku, rahaa olisi sen verran että lamavuodet eivät olisi niin pahat ja olisin näinä kamalina aikoina ollut eläkkeellä jo hyvän tovin. En keksi huonoa tuossa syntymävuodessa.
1949, olisin halunnut elää hippiaikana, jenkeissä siis.
Vierailija kirjoitti:
1850-1870, koska tuolloin oli kaunis arkkitehtuuri ja muoti, mielenkiintoinen kirjallisuus ja musiikki, eikä vielä ollut internetiä ja sosiaalista mediaa.
Elämä vaan oli aika raakaa ja kovaa. Jos vaikka olisit syntynyt jossain maaseudun töllissä niin et tietäisi tuosta arkkitehtuurista, muodista, jne senkään vertaa kuin nyt. Tuskin kaupunkilaisenakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1850-1870, koska tuolloin oli kaunis arkkitehtuuri ja muoti, mielenkiintoinen kirjallisuus ja musiikki, eikä vielä ollut internetiä ja sosiaalista mediaa.
Elämä vaan oli aika raakaa ja kovaa. Jos vaikka olisit syntynyt jossain maaseudun töllissä niin et tietäisi tuosta arkkitehtuurista, muodista, jne senkään vertaa kuin nyt. Tuskin kaupunkilaisenakaan.
Totta. Meinasin lisätä, että tietysti olisi myöskin syntynyt aristokraatiksi ja Englantiin.
Vaikea nimetä vuotta, mutta elämä muuttuu koko ajan helpommaksi ja yltäkylläisemmäksi. Jos vielä ilmastokin lämpenee, niin mahdollisimman myöhään, ehkä tulevaisuudessa.
Olen syntynyt 1954.
1890 (olisin lähtenyt Amerikkaan siirtolaiseksi)
2002/1993
En tiennyt aiemmin yhtään, mitä halusin tehdä tai miten pystyn tekemään mitä haluan. Nyt kun tiedän, haluaisin olla taas noin 20-vuotias ja alkaa jo silloin työskennellä tavoitteita kohti. Nykyään tuntuu jatkuvasti että olen jotenkin myöhässä ja onko missään edes mitään järkeä, tuleeko mikään edes toteutumaan.
Vierailija kirjoitti:
1850-1870, koska tuolloin oli kaunis arkkitehtuuri ja muoti, mielenkiintoinen kirjallisuus ja musiikki, eikä vielä ollut internetiä ja sosiaalista mediaa.
Suunnilleen noin minäkin, mutta en olisi halunnut syntyä alkuunkaan Suomessa. 1950 syntynyt.
2006 niin olisi vielä teini, saisin opiskella ja tehdä parempia valintoja. Elämäni meni pilalle juuri 16-vuotiaana, enkä ole päässyt henkisesti siitä ylitse ja tunnen itseni edelleen teini-ikäiseksi.
N28
Vierailija kirjoitti:
2006 niin olisi vielä teini, saisin opiskella ja tehdä parempia valintoja. Elämäni meni pilalle juuri 16-vuotiaana, enkä ole päässyt henkisesti siitä ylitse ja tunnen itseni edelleen teini-ikäiseksi.
N28
Minusta tuntuu hyvin samalta. Teini-ikä oli aika ahterista ja olen elänyt henkistä teini-ikää sitten aikuisena.
1940/1983
Tuon ikäiset ovat saaneet elää jatkuvaa kasvun aikaa. Internet, kännykät, kiihtynyt tiedon välitys, kristillisten arvojen alasajo, femonismit jne. Turmeluksen ideologiat eivät rasittaisi elämää. Olisi paljon yhteisöllisempäänja vanhoilla päivillä voisi kuitenkik nauttia suhteellisen kehittyneestä yerveydenhuollosta.
Syntymävuosi 1949-1954 olisi ollut parhaat vuodet syntyä. Olisisn nyt eläkkeellä. Inflaatio olisi "maksanut" asuntolainan ja olisi ollut leppoisa virka valtiolla (sukulaiset ovat kertoneet, ettei paljon työt rasittaneet)..
1910/1977 Saksaan nuoruus 30-luvulle, ois ihan mahtavaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
2006 niin olisi vielä teini, saisin opiskella ja tehdä parempia valintoja. Elämäni meni pilalle juuri 16-vuotiaana, enkä ole päässyt henkisesti siitä ylitse ja tunnen itseni edelleen teini-ikäiseksi.
N28
Minusta tuntuu hyvin samalta. Teini-ikä oli aika ahterista ja olen elänyt henkistä teini-ikää sitten aikuisena.
On jotenkin todella noloa ja surullista, kun käy läpi vieläkin niitä teinivuosia, ei pääse ylitse, paikkailee traumoja olemalla ikäänsä nähden liian lapsellinen. Aikuistuminen ei onnistu ja ahdistaa, kun samanikäiset toverit menevät naimisiin ja saavat lapsia. Puheenaiheet heillä koostuu työasioista, jatko-opinnoista ja lapsista. Kaikki se saa minussa aikaan paniikin ja pahoinvointireaktion. Mä haluan vaan edelleen vetää jalkaan Dr. Martensin maiharit, kuunnella Arctic Monkeysia ja valvoa aamuyöhön kavereiden kanssa hengaillen. Nyt mulla ei ole kavereitakaan. Ei ketään, ei mitään.
Ihan kuin olisin kuollut silloin teininä ja jäänyt kummitukseksi, joka ei pääse käsittelemättömien asioiden vuoksi eteenpäin.
Menipä taas ohi aiheen.
N28
Siis saa kertoa myös syyn. Ap