Lue keskustelun säännöt.
Mä oon kadottanut elämäniloni
09.12.2009 |
En jaksa tehdä mitään. Haluaisin vaan syödä ja piiloutua peiton alle. En vastaa enää puhelimeen kun kaverit soittaa. Juuri mikään ei tunnu miltään, paitsi ahdistus ja pelko, niitä kyllä tunnen.
Kommentit (13)
voi teitä suomalaisia kun tykkäätte masentua jokaisesta vitun asiasta!!!!!!!
nyt se perse ylös ja mee ulos!
muista että jos et itse rakasta itseäsi niin ei kuule ketään oikeesti kiinnosta huolehtia masentuneista ihmisistä.
muista että olet paras ja kuka siitä hyötyy että oot peiton alla piilossa? itelles vaan teet hallaa!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voi teitä suomalaisia kun tykkäätte masentua jokaisesta vitun asiasta!!!!!!!
nyt se perse ylös ja mee ulos!
muista että jos et itse rakasta itseäsi niin ei kuule ketään oikeesti kiinnosta huolehtia masentuneista ihmisistä.
muista että olet paras ja kuka siitä hyötyy että oot peiton alla piilossa? itelles vaan teet hallaa!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Kiitos ärhäkän kannustavasta viestistäsi! Siinä on paljon totuutta mukana.
Minkä maalainen itse olet?
En mä haluaisi olla tässä jamassa, en todellakaan. Kaikista mieluiten nousisin täältä kuopastani pois, mutta tällä hetkellä on keinot kateissa.
ap
voi teitä suomalaisia kun tykkäätte masentua jokaisesta vitun asiasta!!!!!!! nyt se perse ylös ja mee ulos! muista että jos et itse rakasta itseäsi niin ei kuule ketään oikeesti kiinnosta huolehtia masentuneista ihmisistä. muista että olet paras ja kuka siitä hyötyy että oot peiton alla piilossa? itelles vaan teet hallaa!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Kiitos ärhäkän kannustavasta viestistäsi! Siinä on paljon totuutta mukana. Minkä maalainen itse olet? En mä haluaisi olla tässä jamassa, en todellakaan. Kaikista mieluiten nousisin täältä kuopastani pois, mutta tällä hetkellä on keinot kateissa. ap
ja kerro vaivastasi. ehkä tarvitset lääkityksen
voit sitten rauhassa syödä ja levittää persettäsi peiton alla. ihan rauhassa.
toivottavasti sulla ap ei ole lapsia ,voit sitten rauhassa syödä ja levittää persettäsi peiton alla. ihan rauhassa.
Mulla on lapsi. Yritän kaikkeni, ettei tämä olotilani välittyisi hänelle. Mutta varmasti hän vaistoaa, että äiti on alakuloinen. Lapseni ja äitiyteni on suuri voimavara minulle tässä tilanteessa, se pitää minut jotenkin kiinni arjen syrjässä. Mutta en halua jatkaa näin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin OTTAA ITSEÄSI NISKASTA KIINNI,JA OLLA NIINKUIN ÄIDIN PITÄÄ!
ei auta mussuttaa peiton alla,"ettei jaksa"..."elämänilo hukassa" ym.
jos sulla kerran on lapsi,niin sulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin OTTAA ITSEÄSI NISKASTA KIINNI,JA OLLA NIINKUIN ÄIDIN PITÄÄ!
ei auta mussuttaa peiton alla,"ettei jaksa"..."elämänilo hukassa" ym.
Kuka on sanonut että mä vain ja ainoastaan mussutan peiton alla? En mä näitä tuntemuksia pysty itseltäni kieltämään. Zombie-olo on. Niskasta mä pitelen itseäni jatkuvasti ja ponnistelen, että saan pakolliset arjen jutut tehtyä. Mihinkään ylimääräiseen en pysty tällä hetkellä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no minkä luokittelet ylimääräiseksi tekemiseksi?
En mä osaa määritellä, mutta siis hoidan vain sen mitä on ihan pakko: lapsen asiat: ruuat, vaatteet, nukuttamiset, sen sellaiset. Omat syömiset on ihan sekaisin, syön mitä sattuu, eikä aina esim. tule edes omia hiuksia kammattua, peilistä katsoo aikamoinen räjähtänyt kotiäiti takaisin. En saa aikaiseksi mitään itseäni piristävää tai hyödyllistä: siivoukset ja ulkoilut ottaa koville.
Ehkä tää johtuu tästä pimeydestä, en tiedä, mutta yleensä olen joulukuussa tähän aikaa jo ihan iloisissa joulutunnelmissa. Nyt joulunodotuskaan ei tunnu missään. Haluaisin vetäytyä talviunille ja herätä vasta huhtikuussa.
ap
jos on jo siinä iässä,että ymmärtää joulun päälle,alat nyt valmistella joulua hänen kanssaan.
et saa pilata lapsen joulua sillä,että sinua ei nyt vain huvita..... etkä muutenkaan lapsen elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja lapsen ikä? jos on jo siinä iässä,että ymmärtää joulun päälle,alat nyt valmistella joulua hänen kanssaan.
et saa pilata lapsen joulua sillä,että sinua ei nyt vain huvita..... etkä muutenkaan lapsen elämää.
Lapsi on 3-vuotias ja jouluvalmisteluja olen tehnyt sen mitä olen pystynyt. En mä väkisin pysty nyt muuttumaan muuksi kuin mitä olen. Tietenkin olisin nyt mieluiten touhukas piparintuoksuinen tonttumamma, mutta ei aina kykene vaikka haluaisi.
ap
ihan suomalainen olen =) siis on vaan jotenkin niin suomalaista että "masennutaan" en tietenkään pahalla tarkoita vaan välillä pitää potkua perseelle antaa =) rakastakaa ihmiset itseänne ja tehkää hyvää itsellenne =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaikki lähti siitä kun veli kuoli 3v sitten.Vaan lapsen takia oon jaksanut pysyä normaalielämässä, käyn koulua, olen iloinen tai "iloinen", kun saan hetken olla yksin murehdin vaan helvetisti..Ja joka hiton päivä, pelkään lapseni kuolevan. en voi jättää last ahoitoon kunnolla niin, etten ajattelisi mihin se voi siellä kuolla.
en tiedä...
voimia!!