Mä luulin että mä teen kaiken meillä

siltä etten tee kotona mitään ja olen todella laiska siivoamaan.

Kuitenkin, sitten kun sairastuin enkä oikeasti pystynyt tekemään mitään kotitöitä, on meille tullut jo päivässä aivan uskomaton kaaos.



Sitä ei vaan huomaa kuinka paljon tulee järjestettyä ja siivottua päivän mittaan. Ne toimet tulee tehtyä automaattisesti, asiaa ajattelematta.

jos laittaa kerran viikossa omat likapyykkinsä pyykkikoriin. Kyllä mä todellakin teen kaiken. Miten ap voi ylipäätään tuollaista edes luulla. Eikö sen mies ole ikinä ollut matkoilla tai enemmän töissä?

Lapset tietty oman osansa mutta ei ole miestä auttamassa. Enkä valita, valinta on ollut omani.

yksi lisää syömässä, sotkremass, enemmän pyykkiä pyykättävänä plus kaikkea muuta:-)

Mulla on avoukko, joka ei tee MITÄÄN muuta, kuin kotona ollessaan makaa olohuoneen lattialla surffailemassa läppärillään; enimmäkseen netissä surffailee, vaikka keksii aina tekosyyksi, että tekee muka opiskeluhommia (opiskelee työn ohessa DI:ksi), ja paskat...



Jatkuvasti uneksi, että asuisin kahdestaan suloisen poikamme kanssa ja äijä olisi potkaistu pellolle. Se todellakin sotkee, levittelee hieltä haisevia retkujaan ympäriinsä yms yms. Paljon helpompaa meillä olisi pojan 6 v. kanssa kahdestaan, kun poikakin sentään osaa jo siivota jälkensä (olen onnistunut kasvattamaan siitä toivottavasti toisenlaisen, kuin nahjusisästään, jolle äiti kuulemma vieläkin kuorii perunat kotona vieraillessa..). Valitettavasti taloudellisista syistä vielä tässä kitkutan saman katon alla tuon kanssa.