Isosiskot

Tuli tuosta ikäeroketjusta mieleen, että onko muillakin niin, että isommat sisarukset suhtautuvat vielä aikuisinakin alentuvasti ja holhoten?

Isot siskoni näkevät elämässäni vain ja ainoastaan puutteita ja moitittavaa. Mikään ei riitä heille.

Sitä on tutkittukin, ja mm. kestävimmät avioliitot ovat sellaisia joissa on puoliso ollut esim. perheessään isoveli ja vaimo taas pikkusisko tai pikkuveli-isosisko. ;)

Itse olen ennemminkin kateellinen 11 vuotta nuoremmalle siskolleni, joka nyt teininä osaa ottaa ilon irti elämästä. On itsevarma, harrastaa paljon ja viettää paljon aikaa kavereiden kanssa.

T:isosisko

kyllä minäkin olen itsevarma, sosiaalinen ja pärjäävä.



Menestynyt elämässä paremmin kuin hyvin. On tutkinto, on oma firma, menestyvä mies, kauniit lahjakkaat lapset, oma maksettu talo arvoalueella, paljon ystäviä.



Silti siskoni lyttäävät minkä pystyvät. Mikään ei kelpaa. Ei tarjoamani jouluruoka, ei lasten harrastukset, koulut, ei miehen ammatti, ei organisointitapani (olen joko liian lepsu tai liian tarkka - siskosta riippuen), ei kodin kunto, ei saa siivota, kun se aika on lapsilta pois, mutta ei saa käyttää siivoojaa, koska se on pröystäilyä...



Olo on henkisesti mustelmilla joka kerta.



Ap

Itse olet tietoisesti joutunut opettelemaan tuosta pois. Mutta silti pikkusisko on pikkusisko...



t. isosisko

Etteivät vain olisi kateellisia?



t. se aiemmin kirjoittanut isosisko

että elävät juuri sellaista elämää kuin halua.



Eivät ole materialisteja kuten minä (eli ei ole taloa), arvostavat enemmän käden taitoja (eivät ole opiskelleet kuten minä, joka en osaa mitään käytännöllistä), eivät ole hankkineet lapsia, mutta katsovat että heillähän on tässä nyt sisarenlapset, jotka tarvitsevat heitä, koska oma äitinsä on niin tumpelo...

Itse ihmettelen, en tuomitse, sitä miten kateellisia sisarukset usein ovat toisilleen. Eikö sitä toivo rakkaalle läheiselleen kaikkea hyvää, jopa parempaa kuin itselleen?

Minulla kaksi nuorempaa sisarusta ja olen ollut aika kanaemo isosiskona. On se sitä naispuolista siskoa kyllä jollain lailla ahdistanut, mutta olen tehnyt työtä itseni kanssa jotta en holhoaisi sisaruksiani, koska en kuitenkaan heidän äitinsä ole vaan tasavertainen sisar. Äitimme oli alkoholisti joten vastuun kantaminen ja hoitamiseni juontaa sieltä ja paljon on töitä saannut tehdä, ettei ota sitä äidille kuuluvaa tointa.

lähinnä mitä ongelmia näillä AP:n isosiskoilla on kun ovat noin kateellisia. Helppo ulkopuolisena sanoa, että älä välitä. Jos olet itse tyytyväinen ja onnellinen elämääsi niin se on pääasia. Tietysti rakastamien ihmisten kommentit ottaa päähän paljon enemmän kuin jokun tuntemattoman.

Maksetun harrastuksen, tukea koulunkäynnissä, opinnot on maksettu jne.

Enää en ole varsinaisesti kade mutta välillä harmittaa, että vanhempani välittivät minusta niin kovin vähän.

Olen mennyt kesätöihin 14-vuotiaana ja maksanut siitä lähtien itse vaatteeni ja kouluni. Lukion kävin iltalukiona työn ohella, samaten opiskelin työn ohessa.



Ap

Uskon että kyse on siitä (niin yleensä on), että sitä joka on "reppanampi" ja vanhempien mielestä ei niin itsenäinen ja osaava, autetaan enemmän, koska sellaiset ihmiset tässä maailmassa apua tarvitsevat. Itse olen neljästä lapsesta se ainoa, jota ei ole juurikaan tarvinnut auttaa tai tukea rahallisesti ja olen monasti kuullut, että minä kyllä pärjään elämässä. Se on totta, olen sen luontoinen ja tyytyväinen että apu menee sinne missä sitä tarvitaan. Ei ole minulta pois eikä varmasti vähennä rakkauden määrää.

että meidän perhe oli viisi viikkoa sikainfluenssassa. Ainoa kommentti joka tähän liittyi oli se, että koiramme (trimmattavaa rotua) oli päässyt liian takkuiseksi.



Siis oikeasti. Perhe täällä henkitoreissaan, koirakin muuten hoidettu, mutta tosiaan trimmausta en saanut järjestettyä ajallaan.



Ap

Ap:n sisaruksilla/siskoilla taitaa vaan kateus painaa, tai muutenvaan ovat vähän hankalan luonteisia ihmisiä.

En oikein jaksa uskoa, että tuossa olisi kyse siitä, että olet se "pikkusisko". Ei ainakaan ihan kuulosta sille, että kaikki tuo voisi johtua paikastasi nuorimpana.



Vaikka toisaalta, ehkä siinä tapauksessa, jos vanhempanne ovat "lellineet" sinua, ja olet päässyt tavallaan helpommalla tuohon "asemaasi", eli sinulle on maksettu enemmän kouluja, elämistä jne nuorempana, jolloin olet helpommin päässyt parempaan asemaan. Vaikkakin olisi niin, ettei siskosi ole edes halunnut/halunneet lukea, ja elää kuten sinä.



No, minulla taas on aivan eri kokemus siskosuhteesta, oman isosiskoni kanssa olemme hyvin läheisiä, ja paljon tekemisissä. Mitän kateutta puolin tai toisin ei ole. Meillä on kyllä osittain kovastikkin erilaiset tavoitteet ja tyylit elää, mutta ei se vaikuta väleihin millään tapaa.

Meillä on myös nuorempi veli, joka tavallaan on nyt siinä "lellikin" asemassa, joku voisi varmasti olla kateellinen veljen helpommasta tiestä ja elämästä aikuisuuteen, mutta minusta on ihan typerää alkaa pilaamaan kenenkään välejä, minkäpä me sille syntymäjärjestykselle voimme, ja me isosiskot ymmärretään oikein hyvin se, että vanhemmat pystyvät nyt eritavalla auttamaan nuorinta, kun ikäeroa meillä on aika reippaasti.



Kurjaa kyllä on, että sisarukset niin usein kyräilevät toisiaan ja riitelevät :( Minusta sisarukset on äärettömän tärkeitä ja rikkaus elämään.

Sulla on kaikkea mitä heiltä puuttuu, ne ehkä ei nyt ihan kaikkea mutta ehkä kokevat kuitenkin jonkinlaista alemmuutta esim tuosta koulutuksesta. Lisäksi jos oikeasti eivät ole materialisteja, heitä saattaa ärsyttää sun "pröystäily" ja erilainen arvomaailma.

että meidän perhe oli viisi viikkoa sikainfluenssassa. Ainoa kommentti joka tähän liittyi oli se, että koiramme (trimmattavaa rotua) oli päässyt liian takkuiseksi. Siis oikeasti. Perhe täällä henkitoreissaan, koirakin muuten hoidettu, mutta tosiaan trimmausta en saanut järjestettyä ajallaan. Ap

enkä mielestäni lyttää pikkusiskoani. Minulla on kyllä outo tapa edelleen huolehtia hänen pärjäämisestään.



Voin esim. soittaa, että "huomasithan, että nyt on bussilakko, etkä pääse bussilla töihin". Tai kysyä, huomasiko hän siirtyä kesä/talviaikaan.



Tämä tapa on kyllä vähentynyt sen jälkeen, kun sain lapsen: nyt muutkin kuin pikkusiskoni tarvitsevat huolenpitoani :).

Eivät vanhemmat, eivätkä nämä siskot. Pikemminkin minulta on aina vaadittu samaa tasoa kuin heiltä, mutta viisi vuotta aikaisemmin.



Ap

Ja miksi kuvittelet että se siskosi lapsi tarvitsee tuollaista?

Minä olen toiselle (kuopukselle) pikkusiskolleni samanlainen ;)



(18 taisi ymmärtää jotain väärin eli sitä kommenttia en ymmärtänyt)

Mitä ymmärsin väärin?



Mitä ihmeen annettavaa sinulla voi olla sisaresi lapselle tuolla käytöksellä?



18

16 on huolehtivainen isosisko ja NYT MYÖS huolehtivainen äiti OMALLE lapselleen ;)