Mies suree
Mies muistelee kuollutta sukulaistaan. Jotenkin turhauttavaa, että tässä minä olen elävänä hänen vieressään. Mutta se sukulaisen viimeinen joulu on tärkeämpää kuin tämä tässä hetkessä. Entä, jos tämä sattuisi olemaan minun viimeinen jouluni eikä mies muistaisi tästä sitten mitään?
Kommentit (9)
No, ehkä se on viimeinen joulusi. Sitten mies suree taas sitä. Aina jotain.
Minä elin lapsuuteni nuorena kuolleen sukulaisen varjossa. Mitä tahansa teinkin, aina muisteltiin miten "se meidän Maijakin (nimi muutettu) oli tuollainen", "meidän Maija se oli niin hyvä kielissä", "meidän Maijakin rakasti eläimiä". "Sinun iässäsi Maija teki x ja y" "minä muistan ne Maijan rippijuhlat". Vaikka minä olin siinä elämäni ensimmäistä kertaa. Mutta minun kokemukseni eivät tulleet nähdyksi.
Vierailija kirjoitti:
Vain narsisti voi ajatella tuolla tavalla.
Suosittelen että hankit itsellesi ammattiapua, niin he voivat sitten selittää sinulle kuinka itsekäs omaan napaan tuijottelija olet.
Olen ollut terapiassa ja terapeutit on aina todenneet, että olen niin kykenevä analysoimaan itseäni, että en tarvitse heidän palveluitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain narsisti voi ajatella tuolla tavalla.
Suosittelen että hankit itsellesi ammattiapua, niin he voivat sitten selittää sinulle kuinka itsekäs omaan napaan tuijottelija olet.
Olen ollut terapiassa ja terapeutit on aina todenneet, että olen niin kykenevä analysoimaan itseäni, että en tarvitse heidän palveluitaan.
Ja siinä taas viesti suoraan narsistin näppäimistöltä. Suosittelen oikeasti että menet ammattilaisten pakeille ja tällä kertaa kuuntelet heitä ja yrität ymmärtää että he tietävät sinua paljon paremmin mikä sinua vaivaa.
Entä jos tää onkin sen miehen viimeinen joulu? Ens jouluna suret sitä, että tänä jouluna surit vain miehen suremista.
Viime maaliskuulla kuoli hyvä ystäväni. Olen surrut häntä, kun on ikävä. Ei se tarkoita, että elossa olevat olisivat vähempiarvoisia.
Minulta kuollut vanhemmat, isovanhemmat ja muita sukulaisia. Jouluisin se suru menehtyneistä omaisista vain nostaa päätään, vaikka sitä yritänkin peitellä juuri sen takia, etten muiden joulua pilaisi.
Olenkin hyvin hiljaa jouluisin yleensä. Jos joku kysyy, että mitä kuuluu niin tuntuu, että padot murtuisivat. Se on vain sitä ikävää ja jouluna se itselläni ainakin ylikorostuu. Ei muina päivinä.
Vain narsisti voi ajatella tuolla tavalla.
Suosittelen että hankit itsellesi ammattiapua, niin he voivat sitten selittää sinulle kuinka itsekäs omaan napaan tuijottelija olet.