Mikä oikeasti tärkeää
Varmaan väärä kanava, mutta kaipaus omaan mieheeni nousi näin joulun alla. Hänen kuolemasta tulee pian kaksi vuotta, hän kuoli äkillisesti juuri ennen joulua ilman mitään varoitusta. Hänen kuolemansa terävöitti huomaamaan kaiken pienenkin hyvän arjessa, onneksi olimme nauttineet pienistäkin asioista hänen eläessäänkin, silti mikään aika ei olisi riittänyt elämää hänen kanssaan.
Kommentit (3)
Otan osaa. Ajattelen joskus, miten jatkaisin, jos puolisoni kuolisi yllättäen. Hän on hieman vanhempi kuin minä, joten todennäköisesti kuitenkin joudun viimeiset vuodet tällä pallolla olemaan ilman häntä ja ajatuksena se tuntuu surulliselta.
Elämä on ennustamatonta ja paljolti yhtä sattumaa ilman mitään logiikkaa. Pystymme vain yrittämään parhaamme ja pyrkiä siihen, että jättäisimme jälkeemme mieluummin hyvää kuin pahaa. Ihmiset ovat tärkeitä, eivät asiat. Muistot säilyvät, vaikka vuodet kuluvat.
Ei minulla ole mitään viisaita sanoja. Hyvää joulun aikaa kuitenkin sinulle ja toivon, että pystyt löytämään jonkinlaisen rauhan.
Sisareni käy läpi samaa juuri nyt. Sanoo, että perheen ja ystävien tuki on hyvin tärkeä. Joten sanoisin: Anna auttamishaluisten auttaa. Sano kuitenkin heti, kun kaikki läheisyys on liikaa. Tsemppiä!
Tältä kanavalta varmaan ei varmaan saa mitään ainakaan auttavaa viestiä valitettavasti, voimia sinulle, ymmärrän saman kokeneena mitä olet käynyt läpi ja tulet käymään, polku on pitkä ja raskas, voimia sinulle.