Musta on yllättävää miten moni löytää heti uuden miehen eron jälkeen

että en valitse huolella vaan otan vaan jonkun joka vaikuttaa sopivalta. Nyt olen ollut ilman miestä muutaman kuukauden, tuntuu vaan että jos tällä kertaa löytäisi jonkun jonka kanssa oikeasti voisi viettää loppuelämänsä ja johon voisi ensin vähän tutustua ennen kuin alkaa vakavammin seurustelemaan...

eronneita sekä peräkammarinpoikia.

Lisäksi löytyy henkisesti keskenkasvuisia puolisonsa pettäjiä.



Eipä se varsinkaan tarkoita, että olisi löytänyt itselleen sopivan, jos on mies joka sormelle.



Ymmärtääkseni, jos oikea on löytynyt, ei muita voi edes ajatella.

Erosin vähän yli kolmekymppisenä ja baareissa riitti vientiä. Jopa enemmän kuin nuorena. Mutta ei se tarjonnan paljous silti tarkoita, että niistä tyypeistä kukaan olisi sopiva. Suurimmasta osasta voi heti sanoa, että ei kiitos. Treffailla tietysti voi, mutta vakavampi seurustelu onkin sitten eri asia.



Itse "löysin uuden miehen" sellaisesta ihmisestä, jonka olin tuntenut jo paljon ennen eroani. Tavallaan tutustuimme uudestaan, kun olimme molemmat sinkkuina.

Enkä meinaa, etteikä tarjokkaita olisi ollut mutta en ole halunnut/kyennyt sitoutumaan. Jotain tasoa pitää myös pitää yllä eikä ensimmäisen halukkaan kanssa lyöttäytyä yhteen.

Ja sitä, että miten ihmiset voi ottaa heti uuden kuvioihin, jos on lapsia?

kaks vuotta erosta ja täytyy sanoa ettei todellakaan ole ollut edes sitä yhtä ehdokasta. Tuntuu että kaikki joihin törmäilen ovat varattuja ja koska tapaan ihmisiä vaan töissä/harrastuksissa, keskitytään niihin.



Tosin mä tiedän olevani vaikeasti lähestyttävä (bodylanguage,ujous joka ilmenee sulkeutuneisuutena isossa joukossa ym) mutta ettei edes yksikään mies ole yrittänyt mitään. (Ja en ole ulkomuodoltani mikään möhkö peikko, vaan normaali naama ja kroppa).



Friikkejä ollaan sit molemmat.

jos "kuka vaan" kelpaa, niin kyllähän niitä silloin löytyy. Jos taas haluaa löytää sen "oikean", se ei sitten ehkä ihan heti eron jälkeen vastaan tule. Ja toisaalta eron jälkeen on kyllä ihan hyvä olla jonkun aikaa itsekseenkin

Eli noin kuukausi oli kulunut erosta ex-avomiehen kanssa, kun aloin tapailla nykyistä avomiestäni, hän on nykyään myös lapseni isä. Aiemmin minulla ei ollut lapsia.



Tämä mieheni löytyi kaveripiirini kautta, tosin etäisesti tiesin jo ennalta tämän miehen. Olimme vain eräänä iltana viettämässä aikaa kavereitteni kanssa muutamalla, kun juutuin juttelemaan nykyisen mieheni kanssa, enkä ole kaiketi irti tästä juttelusta päässyt. Eikä tarvitse päästäkään. :)



Ero eksästä oli kyllä helppo minulle, koska meillä oli ollut vaikeaa ja mennyt huonosti jo pitkän tovin, joten olisiko tuo vaikuttanut nopeuteeni, en tarvinnut "suruaikaa".

Ei kaikki heti löydä uutta miestä, sitten niitä läheisriippuvaisia jotka ottaa miehen kuin miehen kunhan ei vaan tartte yksin olla. Mä tunnen 2 tälläistä naista ja täytyy sanoa että ihan hirvittää. Jos miehet olisi edes kunnollisia, mutta kun otetaan alkoholisti toisen perään, niin tietäähän sen että siitä ei hyvää seuraa. Eniten säälittää lapset.

ns irtiottosuhdetta avioeron jälkeen 3 vuoden aikana. Ei ollut valmiina mutta yllättävän hyvin noita tarjokkaita löytyi, ihan etsimättä:) Ensimmäinen bongasi mut lähikaupasta ja lyöttäytyi juttusille. Siitä sitten kahvitreffeille jne. Vuosi tapailtiin sopivan harvakseltaan koska en halunnut oikeaa suhdetta. Toinen ja kolmas löytyi risteilyltä missä olin ihan tyttöjen kanssa. Ei ollut tarkoitustakaan etsiä mitään hemmoa mutta niin vain kävi ja vielä kahdesti. Toinen olisi mennyt lopulta naimisiinkin mun kanssani mutta välimatka oli liian pitkä ja muutos 3 lapselle liian suuri.



Näitä kavereita en siis edes kunnolla tutustuttanut lapsiini, ohimennen tapasivat jossain kaupungilla.



Lopulta sitten 2 vuoden ystävyys lähimmän esimiehen kanssa johti siihen että kohta on 14v takana ja perhekin kasvanut.... Seurustelun alusta siihen kun molemmat tiesi lopputuloksen meni n 3vkoa. Siinä vaiheessa lapsetkin tapasivat tulevat "isovanhemmat" ekan kerran. Sillä tiellä ollaan vieläkin:D

ja kuvitelma että tietää aina muidenkin asiat paremmin kuin asianomaiset itse...

tai sitten löytyy nopeasti. Naiset sen sijaan ovat yksin eron jälkeen. Tuo kuulemma liittyy sukupuolten eroon kyvyssä käsitellä asioita. Miehillä on lisäksi yleisempää se, ettei eroa ennen kuin on uusi kumppani kuvioissa. Silloin on syytä erota. Siihen asti sinnitellään huonommillakin eväillä, koska usein ero miehen kohdalla tarkoittaa sitä, ettei saa elää samassa kodissa lasten kanssa.



Naiset puolestaan prosessoivat suhteen epäkohtia ja hakevat eroa eivätkä etsi uutta ihmistä, jonka avulla ponnistaa pois vanhasta suhteesta.