Mies ja tunteiden lokerointi???

Siis onko jollain muulla kokemusta siitä, että mies haluaa viettää aikaa kanssasi, mutta on kuitenkin omien sanojensa mukaan ihastunut toiseen?

Mitä järkeä tuossa on? En minä ainakaan naisena osaisi olla toisen kanssa, jos olen ihastunut johonkin ihan toiseen.

On kyllä kokemusta vastaavasta. Vaikka aika tunnevammaisena kyllä miestä pidin. Se ei tosiaan osannut sanoa rakastaako minua kaverina, vaikka halusi viettää kaiken ajan minun kanssani ja halusi minua seksuaalisesti. Siis vaikka olimme kavereita eikä ollut mitään tarkoitusta alkaa milloinkaan seurustelemaan. Mutta ei tiennyt rakastaako vai ei. Ja todella ihastui toiseen moneen kertaan, mutta silti samaan aikaan saattoi haluta minua seksuaalisesti.

Pelisäännöt olivat minulle kyllä selvät, joten mihinkään loukkaantumiseen ei minun puoleltani ollut syytä. Mutta minusta oli outoa tuo, että voi olla ihastunut toiseen, mutta silti haluta minua. Kun itse en tuollaiseen pystyisi, mutta mies kyllä pystyi. En tiedä vieläkään onko se tunnevammaa, vai ihan yleistä miehille (tai joillekin yksilöille).

Vierailija kirjoitti:

On kyllä kokemusta vastaavasta. Vaikka aika tunnevammaisena kyllä miestä pidin. Se ei tosiaan osannut sanoa rakastaako minua kaverina, vaikka halusi viettää kaiken ajan minun kanssani ja halusi minua seksuaalisesti. Siis vaikka olimme kavereita eikä ollut mitään tarkoitusta alkaa milloinkaan seurustelemaan. Mutta ei tiennyt rakastaako vai ei. Ja todella ihastui toiseen moneen kertaan, mutta silti samaan aikaan saattoi haluta minua seksuaalisesti.

Pelisäännöt olivat minulle kyllä selvät, joten mihinkään loukkaantumiseen ei minun puoleltani ollut syytä. Mutta minusta oli outoa tuo, että voi olla ihastunut toiseen, mutta silti haluta minua. Kun itse en tuollaiseen pystyisi, mutta mies kyllä pystyi. En tiedä vieläkään onko se tunnevammaa, vai ihan yleistä miehille (tai joillekin yksilöille).

Kiitos! Juuri tuollaista tarkoitan! Itselleni on myös totaalinen mysteeri, onko tämä tunnevammaa vai yleistä miehille/tietyille miestyypeille.

Tässä tapauksessa vielä ei halua millään päästää irti, jos nainen yrittää ottaa etäisyyttä. Mutta siltikään ei tajua, miten loukkaavaa ja omituista on hehkuttaa ihastuneensa toiseen ja käyttäytyä samalla kuin hellä miesystävä sitä naista kohtaan, jota ei sitten ilmeisesti "rakasta".

Sanomattakin selvää, että tässä ei ole pelisäännöt ollenkaan selvät....

Se että haluaa vastapuolta seksuaalisesti ei vielä tarkoita mitään. Seksi on seksiä, ei siihen ihastumista tarvita. Ihastuminen toiseen on yksilöllistä. Ihastua voi nopeastikkin, mutta en pitäisi vielä esim. 2kk seurustelun jälkeen ”rakastan sinua” höpinöitä minään.

Terv. Mies 38

Vierailija kirjoitti:

Se että haluaa vastapuolta seksuaalisesti ei vielä tarkoita mitään. Seksi on seksiä, ei siihen ihastumista tarvita. Ihastuminen toiseen on yksilöllistä. Ihastua voi nopeastikkin, mutta en pitäisi vielä esim. 2kk seurustelun jälkeen ”rakastan sinua” höpinöitä minään.

Terv. Mies 38

Ymmärrän kyllä, että ihmisillä voi olla esimerkiksi yhden illan juttuja ilman mitään tunteita.

Mutta viettäisitkö sinä Mies 38 naisen kanssa paljon aikaa, johon sisältyy paljon läheisyyttä ja yhdessäoloa ja hellyyttäkin - siis EI pelkkää seksiä - ilman että sinulla on mitään rakkaudeksi määriteltäviä tunteita kyseistä naista kohtaan?

Tuohan siinä se hämmentävin kohta on, eikä pelkkä seksi.

Seksiä voi olla vaikka viehättävien tuntemattomien kanssa, ja mukavaa yhdessäoloa ystävien.... mutta sitten väliin jää sellainen intiimi harmaa alue, johon sisältyy vaikka sitä että katsellaan leffaa nainen kainalossa ja suukotellaan, joka tuntuu minusta aika käsittämättömältä jos ei ole rakastumisen tai ihastumisen tunteita.

nosto

Ihmiset ymmärtävät ja kokevat sanojen sisällön aika eri tavoilla. Joillekin sana "rakkaus" on valtavan iso ja jopa ahdistava sana eivätkä he välttämättä koe juuri koskaan täyttävänsä niitä kaikkia kriteerejä jotka siihen liittävät. Joku toinen sitten puhuu rakkaudesta jo silloin kun toinen puhuu vasta ihastumisesta tai välittämisestä. Tai ei puhu vielä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset ymmärtävät ja kokevat sanojen sisällön aika eri tavoilla. Joillekin sana "rakkaus" on valtavan iso ja jopa ahdistava sana eivätkä he välttämättä koe juuri koskaan täyttävänsä niitä kaikkia kriteerejä jotka siihen liittävät. Joku toinen sitten puhuu rakkaudesta jo silloin kun toinen puhuu vasta ihastumisesta tai välittämisestä. Tai ei puhu vielä mitään.

Tämä.

Oma puolisoni ei ole koskaan käyttänyt rakastaa-sanaa eikä varmaan tule käyttämään. Kertoi sen jo tutustumisemme alkaessa, että hänen mielestään rakkaus on jotain, mikä kasvaa vähitellen, ja että hänelle ei ole luontevaa puhua siitä vaan tehdä rakastavia tekoja. Ja niitä on riitänyt.

Jos lukee palstalta sen keskustelun, missä puidaan, onko seksisuhde ilman tunteita mahdollinen, käy siitä ilmi, että ei ole mitenkään sukupuolittunut asia kyseessä. Siinä jopa hyvinkin moni nainen ilmoittaa, että miehet pilaa nuo jutut, koska miehille kehittyy tunteita. Keskustellaan siis mieluiten siitä, millainen luonnetyyppi on kyseessä kuin siitä, mitä sen jalkojen välistä löytyy.

Mulla hellyys- ja seksijutut loppuu hyvin nopeasti, jos tunteita ei ole. Joskus sinkkuna voin ihastua uutuuden viehätyksestä ja olla hetken hyvinkin hellä ja kiihottunut toisesta, mutta mikäli tunteet eivät voimistu niin läheisyys tuntuu minusta lähes epämiellyttävältä. Tai ei läheisyys itsessään vaan se tunne, että odotetaanko minulta nyt enemmän ja esitänkö minä jotain nyt valheellisesti jotain. Etsin itse etupäässä suhdetta, jossa saan osoittaa rakkautta ja tunnen itseni rakastetuksi. Koen, että tapailukumppanini ansaitsisi myös tulla rakastetuksi ja pyrin päästämään hänet vapaaksi osaksi siksi, jotta hän voi etsiä ihmisen joka pystyy siihen mihin minä en, mutta myös siksi, että olisin itse avoin ja vapaa kohtaamaan vastavuoroista rakkautta.

M44

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset ymmärtävät ja kokevat sanojen sisällön aika eri tavoilla. Joillekin sana "rakkaus" on valtavan iso ja jopa ahdistava sana eivätkä he välttämättä koe juuri koskaan täyttävänsä niitä kaikkia kriteerejä jotka siihen liittävät. Joku toinen sitten puhuu rakkaudesta jo silloin kun toinen puhuu vasta ihastumisesta tai välittämisestä. Tai ei puhu vielä mitään.

Tämä.

Oma puolisoni ei ole koskaan käyttänyt rakastaa-sanaa eikä varmaan tule käyttämään. Kertoi sen jo tutustumisemme alkaessa, että hänen mielestään rakkaus on jotain, mikä kasvaa vähitellen, ja että hänelle ei ole luontevaa puhua siitä vaan tehdä rakastavia tekoja. Ja niitä on riitänyt.

Olen ap ja ymmärrän kyllä tämänkin. Mutta ehkä omituisin osio tätä kuvailemaani yhtälöä on se, että mies tosiaan ihastuu muihin - ja käyttää ihastus-sanaa - ja kertookin siitä kuin kaverille. Kuitenkin samalla on siis sitä läheisyyttä ja myös rakastavia tekoja, joista voisi muuten päätellä kyseessä olevan rakkautta, josta ei vain jostain syystä halua käyttää sitä sanaa.

Mutta en tiedä, ehkä tässä tapauksessa oikeasti on kyse jostain luonneviasta tai tunnevammasta. Sinänsä ihan normaalin ja välittävän tuntuinen mies kyllä.

En vain toisin sanoen ymmärrä sitä psykologista pakettia, jossa voi kohdella "pelkkää" ystävää kaikin puolin kuin rakastettua ja samalla tehdä selväksi, että haluaa kuitenkin ilmeisesti jotain parempaa.

Vierailija kirjoitti:

Jos lukee palstalta sen keskustelun, missä puidaan, onko seksisuhde ilman tunteita mahdollinen, käy siitä ilmi, että ei ole mitenkään sukupuolittunut asia kyseessä. Siinä jopa hyvinkin moni nainen ilmoittaa, että miehet pilaa nuo jutut, koska miehille kehittyy tunteita. Keskustellaan siis mieluiten siitä, millainen luonnetyyppi on kyseessä kuin siitä, mitä sen jalkojen välistä löytyy.

Mulla hellyys- ja seksijutut loppuu hyvin nopeasti, jos tunteita ei ole. Joskus sinkkuna voin ihastua uutuuden viehätyksestä ja olla hetken hyvinkin hellä ja kiihottunut toisesta, mutta mikäli tunteet eivät voimistu niin läheisyys tuntuu minusta lähes epämiellyttävältä. Tai ei läheisyys itsessään vaan se tunne, että odotetaanko minulta nyt enemmän ja esitänkö minä jotain nyt valheellisesti jotain. Etsin itse etupäässä suhdetta, jossa saan osoittaa rakkautta ja tunnen itseni rakastetuksi. Koen, että tapailukumppanini ansaitsisi myös tulla rakastetuksi ja pyrin päästämään hänet vapaaksi osaksi siksi, jotta hän voi etsiä ihmisen joka pystyy siihen mihin minä en, mutta myös siksi, että olisin itse avoin ja vapaa kohtaamaan vastavuoroista rakkautta.

M44

Kiitos vastauksesta! Tuo kuulostaakin minusta hyvin normaalilta, ja noin olen minäkin ajatellut.

Tässä tapauksessa siis tilanne on jatkunut jo vuosia. En tiedä onko sitten kyseessä jotain sellaista, että haluaa roikuttaa toista eikä päästää irti, ja siksi kohtelee hyvin ja rakastavasti teoin vaikka syvemmät tunteet puuttuvatkin. Toisaalta täysin tunnekylmä ihminen ei varmaan edes osaisi kohdella rakastavasti. En tiedä. Todella hämmentävää.

ylös taas!

Nostan vielä, kun pakkohan täällä on olla joitain ihmisiä, joilla on kokemusta vastaavasta :)

Pitäisikö sitä seksikumppania sitten kohdella jotenkin erityisen huonosti jotta ei saisi tunnevammaisen leimaa?

Minusta on ihan normaalia pitää toista hyvänä vaikka olisikin tietoinen että ns. lopullista ratkaisua ei kuviosta ole luvassa.

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö sitä seksikumppania sitten kohdella jotenkin erityisen huonosti jotta ei saisi tunnevammaisen leimaa?

Minusta on ihan normaalia pitää toista hyvänä vaikka olisikin tietoinen että ns. lopullista ratkaisua ei kuviosta ole luvassa.

Ei tietenkään, mutta kuinka intiimeissä väleissä olet näiden satunnaisten seksikumppaneiden kanssa? Eikö sinusta ole yhtään epäreilua kohdella kuin rakastavaista sellaista, johon et ole oikeasti rakastunut? Vaikka on riski, että se toinen kyllä rakastuu sinuun?

Kummallista mutta totta:  Kahta ihmistä voi rakastaa yhtäaikaa.

Mutta tätä suurin osa ihmisistä ei tule koskaan ymmärtämään.

Syystä että kun itselle ei ole koskaan tälläistä tapahtunut:  Niin ei sitä voi tapahtua kellekään muullekaan.

Kyllä mulle lämpö ja läheisyys kelpaa toisinaan ilman ihastustakin. Mikäs sen mukavampaa kuin löhöillä kaunis nainen kainalossa ja välillä harrastaa seksiä. Ei siihen välttämättä mitään rakkautta tarvita.

Saa sinulta seksiä ja lähesyyttä, mutta ei rakasta sinua. Ei kai tuossa mitään epäselvää ole. Helppo ja varma järjestely miehelle.

Sanonpa suoraan taas kerran. Miehet on erilaisia naisiin verrattuna. Esimerkki..

Saat haukkua mun ulkonäön, luonteen aivan kaikki jutut ja niin pahasti kuin haluat ja silti pystyn nousta selkääsi ilman mitään ongelmaa (edellyttää, että ulkonäkö miellyttää). Taasen jos minä teen saman sinulle on  housuissasi kuormallinen soraa..miehet ei tarvi seksiin mitään tunteita, ainoastaan ettei kumppani ole oksettava, tai luotaantyöntävän näköinen..tämän takia maksullisia käyttää pääasiallisesti miehet.

mies53v

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mulle lämpö ja läheisyys kelpaa toisinaan ilman ihastustakin. Mikäs sen mukavampaa kuin löhöillä kaunis nainen kainalossa ja välillä harrastaa seksiä. Ei siihen välttämättä mitään rakkautta tarvita.

Mutta etkö ymmärrä, miten epäreilua se on sitä naista kohtaan??