Lue keskustelun säännöt.
Punastelusta
22.11.2021 |
Tuntui jokseenkin pahalta, kun tapailukumppani kiusoitteli minua punastumisesta. En osaa suhtautua moisiin kommentteihin, koska nuorempana minua kiusattiin punastelusta koulussa vuosien ajan ja samanaikaisesti haukuttiin rumaksi. No miten kävi nyt? Kilahdin, kehitin riidan ja lopetin tapailun. Nyt itkettää. Tuntuu tosi pahalta. Nöyryytys ei näemmä pääty ikinä, se vain muuttaa muotoaan.
Kommentit (60)
Punastuminen herättää ympäristössä mielenkiintoa koska silloin ollaan ihmisyyden perusasioiden äärellä. Haluat pitää itsesi piilossa mutta et onnistu. Onneksi se ei ole aikuisten mielestä paha asia vaan ehkä aika söpöä. ❤
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Punastuminen herättää ympäristössä mielenkiintoa koska silloin ollaan ihmisyyden perusasioiden äärellä. Haluat pitää itsesi piilossa mutta et onnistu. Onneksi se ei ole aikuisten mielestä paha asia vaan ehkä aika söpöä. ❤
V*ttuiletko? On ihan sama onko se miesten mielestä söpöä, huomauttelu tuntuu silti tosi pahalta. Mies näki minun olevan kiusaantunut mutta jatkoi nälvimistä silti. Minä en ole koskaan halunnut herättää tällä asialla huomiota, mutta muille tuntuu olevan suurta huvia kiinnittää huomio tulipunaiseen pärstääni ja ilkkua sille. Eikä minun punaisuudessani ole mitään söpöä: kärsin rosaceasta, joten lehahtelu on jatkuvaa ja täysin hallitsematonta. Punastuessani näytän lähinnä pultsarilta.
Huomauttelu tuntuu joka kerta hirveän pahalta. Pitää kai eristäytyä ihmisistä kokonaan, saapahan olla rauhassa.
- ap
Verenkierto kunnossa, parempi kuin anemia.
Vierailija kirjoitti:
Verenkierto kunnossa, parempi kuin anemia.
En tiedä miksi, mutta näistä vähättelevistä kommenteista tulee ihan hirveä olo. Kuten sanoin, punastuessani näytän lähinnä puliakalta.
- ap
Vierailija kirjoitti:
Punastuminen herättää ympäristössä mielenkiintoa koska silloin ollaan ihmisyyden perusasioiden äärellä. Haluat pitää itsesi piilossa mutta et onnistu. Onneksi se ei ole aikuisten mielestä paha asia vaan ehkä aika söpöä. ❤
Joo haista kuule pitkä v***u.
- Toinen punastelija, asian takia työpaikkakiusattu. (Kiusaaja oli aikuinen mies)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säälittävää, että ap kehitti riidan ja pakeni.
Oikea tapa olisi ollut hoitaa tapaaminen loppuun ja estää hänet sitten. Nyt ap käyttäytyi kuin häiriintynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kommenttiensa perusteella ap on epätasapainoinen.
Vierailija kirjoitti:
Säälittävää, että ap kehitti riidan ja pakeni.
Miten niin? Onko itsestäsi kivaa, jos joku ilkeilee arasta asiasta ja jatkaa ilkkumista, vaikka huomaa sinun olevan kiusaantunut? Olisiko tilanne sinun mielestäsi erilainen, jos kyseessä olisi vaikkapa ylipainosta nälviminen?
- ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oikea tapa olisi ollut hoitaa tapaaminen loppuun ja estää hänet sitten. Nyt ap käyttäytyi kuin häiriintynyt.
Tapasimme useita kertoja.
- ap
Vierailija kirjoitti:
Kommenttiensa perusteella ap on epätasapainoinen.
Sitä se vuosikausien kiusaaminen teettää.
- ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on sama, punastelen helposti (nolostumisen ja jännittämisen lisäksi myös urheillessa) ja jos joku huomauttaa siitä, niin muutun vielä punaisemmaksi. Ja siitä on huomauteltu.En ole keksinyt muuta keinoa asiaan, kuin Joe Blascon red neutralizerin
Mäkin punastelen herkästi, ja se ei ole todellakaan mukavaa vaan noloa, en haluaisi että muut saavat tietää mikäli aiheuttavat mulle vahvoja tunnereaktioita. Punastun kun nolostun tai suutun, suuttuessa ehkä nolostun kun menin hermostumaan ja näyttämään tunteita joita en halua muille näyttää.
Peitän usein itseni vitsailemalla ja heittämällä asiat leikiksi. Ehkä matka itseesi olisi sinulla paikallaan, niinkuin minullakin.
Jos hyväksyy itsensä vajavaisena, on se alku sille ettei enää pyri piilottelemaan, vaan toteaa että tässä olen, eikä tuntemukset ole nikn vakavia. Toiset saattaa kiusata punastelusta koska ei ymmärrä asiaa, ja kuvittelee että sen voi lopettaa mikäli haluaa. Ei kannata asioista loukkaantua niin herkästi, jos suhtaudut asiaan kevyemmin, toinen jättää asian sikseen kun reaktiota ei synny.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on sama, punastelen helposti (nolostumisen ja jännittämisen lisäksi myös urheillessa) ja jos joku huomauttaa siitä, niin muutun vielä punaisemmaksi. Ja siitä on huomauteltu.En ole keksinyt muuta keinoa asiaan, kuin Joe Blascon red neutralizerin
Kiitos viestistäsi.
En tule koskaan ymmärtämään, miksi aikuisilla ihmisillä on tarve huomautella tästä asiasta.
- ap
Vierailija kirjoitti:
Mäkin punastelen herkästi, ja se ei ole todellakaan mukavaa vaan noloa, en haluaisi että muut saavat tietää mikäli aiheuttavat mulle vahvoja tunnereaktioita. Punastun kun nolostun tai suutun, suuttuessa ehkä nolostun kun menin hermostumaan ja näyttämään tunteita joita en halua muille näyttää.
Peitän usein itseni vitsailemalla ja heittämällä asiat leikiksi. Ehkä matka itseesi olisi sinulla paikallaan, niinkuin minullakin.
Jos hyväksyy itsensä vajavaisena, on se alku sille ettei enää pyri piilottelemaan, vaan toteaa että tässä olen, eikä tuntemukset ole nikn vakavia. Toiset saattaa kiusata punastelusta koska ei ymmärrä asiaa, ja kuvittelee että sen voi lopettaa mikäli haluaa. Ei kannata asioista loukkaantua niin herkästi, jos suhtaudut asiaan kevyemmin, toinen jättää asian sikseen kun reaktiota ei synny.
Miksi minun pitäisi muuttaa asenteitani? Miksi muut ihmiset eivät voi lopettaa huomauttelua? Vastedes aion näpäyttää takaisin jotain huomauttelijan ulkonäöstä.
- ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkin punastelen herkästi, ja se ei ole todellakaan mukavaa vaan noloa, en haluaisi että muut saavat tietää mikäli aiheuttavat mulle vahvoja tunnereaktioita. Punastun kun nolostun tai suutun, suuttuessa ehkä nolostun kun menin hermostumaan ja näyttämään tunteita joita en halua muille näyttää.
Peitän usein itseni vitsailemalla ja heittämällä asiat leikiksi. Ehkä matka itseesi olisi sinulla paikallaan, niinkuin minullakin.
Jos hyväksyy itsensä vajavaisena, on se alku sille ettei enää pyri piilottelemaan, vaan toteaa että tässä olen, eikä tuntemukset ole nikn vakavia. Toiset saattaa kiusata punastelusta koska ei ymmärrä asiaa, ja kuvittelee että sen voi lopettaa mikäli haluaa. Ei kannata asioista loukkaantua niin herkästi, jos suhtaudut asiaan kevyemmin, toinen jättää asian sikseen kun reaktiota ei synny.Miksi minun pitäisi muuttaa asenteitani? Miksi muut ihmiset eivät voi lopettaa huomauttelua? Vastedes aion näpäyttää takaisin jotain huomauttelijan ulkonäöstä.
- ap
Kokeile ensi kerralla sanoa välinpitämättömän kuuloisesti ”aijaa, en ole huomannut”, mun mielestä se on hyvä näpäytys sanojalle
Ompa tökeröä ollut. Tuo huomauttelu tuntuu todella pahalta ja muistan itsekkin yli kymmenen vuoden takaa tilanteita, joissa minua on huomauteltu punastumisesta. Sellainen, joka ei kärsi tästä, ei välttämättä ymmärrä. Kyllä varsinkin aikuisen ihmisen pitäisi ymmärtää olla hiljaa, jos toinen punastuu. Ihan hyvä vain, että pääsit eroon tuollaisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkin punastelen herkästi, ja se ei ole todellakaan mukavaa vaan noloa, en haluaisi että muut saavat tietää mikäli aiheuttavat mulle vahvoja tunnereaktioita. Punastun kun nolostun tai suutun, suuttuessa ehkä nolostun kun menin hermostumaan ja näyttämään tunteita joita en halua muille näyttää.
Peitän usein itseni vitsailemalla ja heittämällä asiat leikiksi. Ehkä matka itseesi olisi sinulla paikallaan, niinkuin minullakin.
Jos hyväksyy itsensä vajavaisena, on se alku sille ettei enää pyri piilottelemaan, vaan toteaa että tässä olen, eikä tuntemukset ole nikn vakavia. Toiset saattaa kiusata punastelusta koska ei ymmärrä asiaa, ja kuvittelee että sen voi lopettaa mikäli haluaa. Ei kannata asioista loukkaantua niin herkästi, jos suhtaudut asiaan kevyemmin, toinen jättää asian sikseen kun reaktiota ei synny.Miksi minun pitäisi muuttaa asenteitani? Miksi muut ihmiset eivät voi lopettaa huomauttelua? Vastedes aion näpäyttää takaisin jotain huomauttelijan ulkonäöstä.
- ap
Kokeile ensi kerralla sanoa välinpitämättömän kuuloisesti ”aijaa, en ole huomannut”, mun mielestä se on hyvä näpäytys sanojalle
Kiitos, tuo on hyvä idea.
- ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Punastuminen herättää ympäristössä mielenkiintoa koska silloin ollaan ihmisyyden perusasioiden äärellä. Haluat pitää itsesi piilossa mutta et onnistu. Onneksi se ei ole aikuisten mielestä paha asia vaan ehkä aika söpöä. ❤
V*ttuiletko? On ihan sama onko se miesten mielestä söpöä, huomauttelu tuntuu silti tosi pahalta. Mies näki minun olevan kiusaantunut mutta jatkoi nälvimistä silti. Minä en ole koskaan halunnut herättää tällä asialla huomiota, mutta muille tuntuu olevan suurta huvia kiinnittää huomio tulipunaiseen pärstääni ja ilkkua sille. Eikä minun punaisuudessani ole mitään söpöä: kärsin rosaceasta, joten lehahtelu on jatkuvaa ja täysin hallitsematonta. Punastuessani näytän lähinnä pultsarilta.
Huomauttelu tuntuu joka kerta hirveän pahalta. Pitää kai eristäytyä ihmisistä kokonaan, saapahan olla rauhassa.
- ap
Ilmaise kommentoijille että et pidä heidän huomautuksistaan. Vinkki punaposkiin, älä käytä muita aineita niihin kohtiin kuin vettä kostukkeeksi ja puhdas vaseliini suojaksi. Pyyhi hetken kuluttua liiat pois. Värivoide ulos lähtiessä.
On se kuitenkin hyvä näin syys-talvella että naama vähän punottaa ei niin helposti ammuta hirvenä peurana metsässä