Haluatko syyllistää anorektikon äitiä?

Ihan sama jos on bulimia.

Ihminen on saanut kommenttia ulkonäöstään eikä ole antanut asian mennä ns.toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.



Eli ap on varmasti mollannut lapsensa painoa ja aiheuttanut käytöksellään/kommenteillaan sairauden.

vapaaehtoisesti hän sinne tuskin menee?

syömishäiriöä voi olla myös reaktio siihen että perfektionisti tuntee ettei hallitse tilannetta, esim. pelkää aikuistumista. Sairauden saattaa laukaista myös esim. onnettomuus joka koskee jotain perheenjäsentä (tapahtuma jota ei voi hallita). Lisäksi esim. raiskattu saattaa yrittää tehdä itsestään sellaisen joka oli turvassa liian laihana/lihavana (kukaan ei haluaisi raiskata ja olisi turvassa).

Ihan sama jos on bulimia.

Ihminen on saanut kommenttia ulkonäöstään eikä ole antanut asian mennä ns.toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Eli ap on varmasti mollannut lapsensa painoa ja aiheuttanut käytöksellään/kommenteillaan sairauden.

tai täydellisyyttä vaativa ihminen

Muuten en

usein hoito lopetetaan liian aikaisin, eli kesken. Hoitopaikkoja on ihan liian vähän. Täysi-ikäistä ei saa juuri millänä hoitoon jos tämä ei itse halua.

Parhaalla ystävälläni oli anoreksia, joten tiedän siksi kuvioista aika paljon.

vapaaehtoisesti hän sinne tuskin menee?

Ja vielä löytyy näitä hassuja, jotka luulevat sairauden olevan pinnallista kilojen kyttäämistä!



Toisaalta itse en tiedä esim. sydänsairauksista mitään, mutta en menisi "asiantuntevia" mielipiteitänikään laukomaan - eivätkä sydänsairaudet aiheuta niin voimakkaita tunnereaktioita, kuin anorexia...ja itse näitä kommentteja anelin - kiitos piristyksestä! ;-)

ap

Ja vielä löytyy näitä hassuja, jotka luulevat sairauden olevan pinnallista kilojen kyttäämistä!

ap

jotka naureskelevat lastensa "kuvitelluille" ongelmille. Ehkä teilläkin?

Ja vielä löytyy näitä hassuja, jotka luulevat sairauden olevan pinnallista kilojen kyttäämistä!

Toisaalta itse en tiedä esim. sydänsairauksista mitään, mutta en menisi "asiantuntevia" mielipiteitänikään laukomaan - eivätkä sydänsairaudet aiheuta niin voimakkaita tunnereaktioita, kuin anorexia...ja itse näitä kommentteja anelin - kiitos piristyksestä! ;-)

ap

Tästä on kuvittelut kaukana.

Olemme hakeneet ja vaatineet aktiivisesti apua lapsellemme.

Tytär on elvytetty kerran ja ollut lähellä kuolemaa monta kertaa.



Naureskelen joillekin kommenteille ja hyväntahoisesti sitäkin - miksi ihmisten, jotka onnekseen eivät ole kokeneet samaa, pitäisikään tietää sairaudesta mitään :-) Tällä palstalla on vaan tapana syyllistää ja tietää kaikessa paremmin kuin asiantuntijat - se minua huvittaa.

ap

Lastasi voisin syyllistää.



Ainoastaan silloin jos olet itse ulkonäkökeskeinen ja syöttänyt laihuudentavoittelun lapsellesi se voi olla sinun syysi. Muussa tapauksessa syyt muualla.

ja siten vaikuttanut lapsen ääristyneeseen minä-kuvaan niin silloin voisin syyllistää.

Kaikesta saa tehdä pilaa. Varsinkin vakavista asioista. Se vie terän tabuilta.



ei ap (btw minusta ap ei edes tee asialla pilaa... pilaa olisi vaikkapa, että "mitä anorektikko sanoi omenalle? "Vitun läski".)

vaikka kyllä tästä selviämiseen aimoannos ronskia huumoriakin tarvitaan.

Teen pilaa tästä palstasta ja asenteista, joita täällä viljellään.



Ja yhdelle vastaajalle: anorexia on huomattavasti monimutkaisempi sairaus kuin pinnallista ulkonäön vahtaamista; laihduttaminen on pitkälle oire, joka itsessään ruokkii sairautta, mutta syyt ovat huomattavasti syvemmät kuin naistenlehden uimapukumainokset.



Jos olisin tehnyt aloituksen: "apua, miksi lapseni sairastaa",olisin ehkä saanut paremmin niitä asenteellisia vastauksia;-)

...mutta en jaksa niitä nyt tähän kirjoitella. Kaikenlaista on kuitenkin tullut itse kuultua.



Yleisin oli ehkä tämä: On se kauheaa kun äiti ei anna lapselleen ruokaa vaan haluaa pitää sen noin laihana ja pelkää lapsensa lihomista.



T: ex-syömishäiriöisen pikkulapsen äiti, joka olisi vaikka seissyt päällään (ja seisoikin) jos olisi saanut lapsensa syömään ja lihomaan.

ellet ole jojolaiduttaja jonka huono oma vartalonkuva on vaikuttanut negatiivisesti lasten omakuvaan.

Pärjännyt hyvin koulussa ja olette myös sitä häneltä odottaneet?

Itse sairastin nuorena anoreksiaa, enkä koe että vanhemmissa oli tähän syytä. Ehkä tunnepuolen kommunikaatio ei ollut ideaalia, mutta vanhempani varmasti tekivät parhaansa aina.

Mä olen ja nyt musta tuntuu, että 6-luokkalainen tyttö on myös "samoilla jäljillä" :(. Mullakaan ei kyllä sairaus johtunut mistään mitä mun vanhemmat teki tai ei tehny. Oma tauti alkoi siitä, kun vaan halusin laihtua. Ei mitään sen kummallisempaa.

enkä syömishäiriöinen itse.

En ole koskaan edes omistanut vaakaa, ei vähempää voi kiinnostaa.

Ja kyllä, lapsi on pärjännyt hyvin koulussa tekemättä sen eteen mitään. On poikkeuksellisen älykäs ja nopea omaksumaan asioita.

Itse en koulumenestyksestä juuri perusta, arvotetaan aika arkisia asioita ja sosiaalisia taitoja - ehkä olen omilla asenteillani tahtomattani mitätöinyt tyttäreni halua suorittaa ja olla paras? Psykologi ei tähän teoriaan usko, eikä tytärkään tunnista, mutta jotainhan tässä ollaan totaalisesti pieleen tehty.



ap

syyllistä, olen lukenut Marianne Käckon Tapa minut, äiti!-kirjan.