Koiranpentu murisee lapselle

Nyt kasvattajaan yhteys eikä tällaisille huuhaa-palstoille.

Palauta se koira. Et ole luotettava kasvattaja lapselle tai koiralle

Pennut murisee, haukkuu, puree ja näykkii koska ovat pentuja. Eikä ne kerrasta opi tai tottele kuten eivät lapsetkaan.

Ei sun olisi alunalkujaankaan pitänyt päästää 4-vuotiasta yksin koiran lähelle. Se on todennäköisesti tehnyt jotain esim repinyt turkista ja nyt koira arkailee sitä. Keskity antamaan koiralle positiivista vahvistusta lapsen lähellä ja älä jätä enää valvomatta. Kyllä se luottamus palautuu koiralle kunhan nyt kaikki kohtaamiset on rauhallisia ja koiran kannalta positiivisia. Jos se koira hakeutuu syrjään lapsesta, niin sen pitää antaa mennä ja opettaa myös lasta jättää lapsi rauhaan. Tee kouralle myös oma rauhallinen paikka johonkin missä se viihtyy ja opeta että kun koira on siellä niin sitä ei kukaan häiritse.

Vierailija kirjoitti:

Palauta se koira. Et ole luotettava kasvattaja lapselle tai koiralle

Olen ihan samaa mieltä. Ensinnäkään en itse kasvattajana olisi edes antanut koiraa pikkulapsiperheeseen ja toiseksi en etenkään, jos ostaja mitä ilmeisimmin ei ole käynyt minkäänlaisia kursseja koiran hoitamiseen ja kouluttamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palauta se koira. Et ole luotettava kasvattaja lapselle tai koiralle

Olen ihan samaa mieltä. Ensinnäkään en itse kasvattajana olisi edes antanut koiraa pikkulapsiperheeseen ja toiseksi en etenkään, jos ostaja mitä ilmeisimmin ei ole käynyt minkäänlaisia kursseja koiran hoitamiseen ja kouluttamiseen.

Olen kasvattanut paljon koiria ja ei se kasvattaminen mitään kursseja kaipaa. Koiralle opetetaan paikkansa perhees ja se on aina pohjimmaisena.

Vierailija kirjoitti:

Asian vierestä, mutta onneksi en ole koiraa ottamassa. On nimittäin niin hirveät vaatimukset kasvattajilla, ettei niitä tuu noudattamaan muut kuin tosiharrastajat, loput sitten valehtelee että hyvin menee.

Kasvattajat eivät osaa enää luopua pennuista.591

No se on vain hyvä asia, ei koiranpentua tai edes aikuistakaan koiraa tule myydä kenelle tahansa.

No voi helkkari sentään, se on PENTU! Otit koiran, vaikka sulla ei selkeästi ole mitään käsitystä mitä pentu vaatii.

Ymmärrän hyvin että monet kasvattajat eivät myy pikkulapsiperheille.

Aloittajana haluaisin lisätä, että olen lukenut sekä koirakirjoja että netistä paljo koirien koulutuksesta. Tämä on meidän ensimmäinen koira, niin ei selviä ihan kirjoista lukemalla, mikä on normaalia ja mikä ei. Ei tuo käytös haittaa, jos tiedän, että pennut  murisevat leikillään ja sen voi esim. jättää huomiotta. Kaikkea ei kirjoissa kerrota... En ymmärrä, miksi ihmiset vain toteavat, että sulla ei pitäisi olla koiraa tms. eikä edes yritä antaa ohjeita, miten päästä eteenpäin. Ja ollaan menossa pian koiran kanssa myös pentukouluun. Koiran ottamiseen tuntuu olevan kovemmat vaatimukset kuin lasten saamiseen. Jos ekan lapsen kanssa tulee kysymyksiä, niin ei yleensä aleta syyllistämään, että miksi menit hankkimaan!

Pennut leikkivät murisemalla, puremalla ja haukkumalla, se kuuluu asiaan. Mutta koska perheessä on pieniä lapsia niin tuota normaalia käytöstä joutuu rajoittamaan, eli pennulle tehtävä selväksi mikä on ei-toivottavaa käytöstä. Ja tietysti myös lapsia neuvottava jättämään koira rauhaan ja leikit vain aikuisen valvonnassa. Hyvä kun menet pentukouluun, saat siellä tietoa.

Murina on koiran viesti epämukavuudesta. Murinaa seuraa hampaiden esittely ja siitä hyökkäys, mikäli kohde ei älyä jättää koiraa rauhaan. Pentu tarvitsee omaa rauhaa nukkumiseen, syömiseen ja juomiseen.

Lapset usein ei malta antaa koiran vain olla ja mennään nokosiakin häiriköimään. Tämä aiheuttaa koirissa resurssi-aggression, jolloin se voi jopa purra. Pentu tarvitsee nyt omaa rauhaa, ei perässä juoksevia kiljuvia lapsia, jotka läpsivät, repivät ja häiritsevät pentua koko ajan.

Koirat murisee kyllä leikkiessäänkin, mutta muu kehonkieli ja tilanne kertoo mistä on kyse. En usko että kyse on leikistä koiran kannalta. Pentu hakeutuu kyllä seuraan halutessaan leikkiä.

Opetat lapset vaikka istuu lattialle ja silittää koiraa rauhallisesti, kun koira villiintyy niin huomion antaminen hänelle lopetetaan kokonaan.

Minä myin viime viime vuonna koiranpennun lapsiperheesen. Kun pentu oli 4kk, omistaja sanoi että koira murisee ja irvistelee lapselle. Ilmoitin samantien ostavani koiran takaisin, hälytyskellot alkoi soida samantien kun alkoi valittelemaan tuosta "agressiivisuudesta". En jaksa uskoa että tuon ikäinen pentu olisi vielä agressiivinen kenellekkään joten parempi näissä tapauksissa kasvattajan vain ostaa pentu takaisin kun uusi koti selkeästi kädetön. Koira on edelleen meillä ja on maailman ystävällisin koira niin ihmisille kuin muillekin koirille. Lapsia rakastaa. Liekkö tullut rahapula ja tuo oli sitten tekosyy päästä koirasta eroon.

Kyseessä on ilm. Hyvin nuori pentu vielä, enkä hirveän pienestä nyt huolestuisi. Pennulle toki alusta alkaen pitää tehdä selväksi, että mikä sallitaan ja mikä ei, mutta teillä on vielä niin pikkuinen pentu, että hän ei vielä ole kauhean vastaanottavainen opeille. Enemmänkin nyt ottaisin käsiteltäväksi sen teidän nelivuotiaan, eli en jättäisi nelivuotiasta koiran kanssa ikinä valvomatta, ettei koiranpentunne ala vierastaa lapsia niiden liian innokkuuden takia. Sitten siitä saattaa tulla ongelma. Eli annat pennun rauhassa tutustua lapseen, ja aina niin, että koira lähestyy lasta eikä toisinpäin. Näin pentu luultavasti oppii, että lapsikin on hänelle ihan ystävä.

Koiranpennun koulutus on hirmuinen työmaa, mutta ei mitään avaruusfysiikkaa kuitenkaan. Teilläkin ensimmäinen pentu talossa, niin tottakai on kysyttävää ja aluksi hätäillään vähän kaikesta, se on täysin normaalia. Ensisijaisesti jos tulee jotain koulutukseen/käytökseen liittyvää kysyttävää, kasvattaja ja pennun vanhempien omistajat ovat hyviä tietolähteitä (toki pennun ottopaikasta riippuen). Mutta tosiaan, oma näkemys on, että turha huoli pois ja koiran ja lapsien välinen raja jämptiksi, niin ei tule ikäviä vahinkoja kumpaakaan suuntaan.

Tsemppiä pentuaikaan! :)

Missään nimessä ei saa kieltää koiraa murisemasta, jos se murisee varoittaakseen. Nimittäin sen jälkee koira ei enää varoita vaan puree suoraan. Jos muristessa häntä heiluu, koiraa leikkii. Mutta muutoin murina on merkki varoituksesta. Lapsille pitää opettaa, että koiran suusta ei koskaan oteta mitään käteen väkisin vaan koiralle opetetaan käsky "irti" ja koira itse luovuttaa tavaran. Usein murina johtuu siitä, että taistellaan jostain tavarasta. Vilkkaan tai murisevan koiran kanssa ei ole järkevää leikkiä vetoleikkejä eikä hyppiä ja pelleillä koiran vieressä, ei myöskään vinkua tai esittää toista koiranpentua. Sellaisen koiran kanssa leikitään opettamalla koiralle käskyjä. 

Kiitos, nyt tuli asiallisia vastauksia! Lapset eivät ole kertaakaan käyneet häiritsemässä nukkuvaa koiraa, se on heille tehty selväksi. Eivätkä ole repineet tms. Tänään havainnoin, että pentu alkoi samalla tavalla hyppiä ja murista ja yritti päästä lasten luokse, kun he leikkivät aidan takana leikkipuistossa. Eli uskoisin, että kyse on ennemminkin leikistä. Mutta tänään keskityttiin tosi rauhalliseen olemiseen pennun kanssa, eikä tuota käytöstä juuri ollut. 

Kannattaa nyt vaan varautua, että saatte koko perhe osanne naskalihampaan näykkäyksistä ja puremista. Puremista ei myöskään saa (kokonaan) estää, koska muuten pentu ei opi kontrolloimaan puruvoimaansa.

Meille tuli pieni koira kun nuorempi lapseni oli 3v. Lapseni varmaan oli kovakourainen tms teki jotain (huomaamattani tms en ainakaan muista) ja hän ei koskaan tottunut tähän lapseen. Ei siis tehnyt hänelle mitään, mutta ei antanut koskea tai tulla lähelle tai alkoi murista. Tätä jatkui läpi koiran elämän. Lapsi on jo aikuinen ja koira siirtynyt ajasta ikuisuuteen, mutta siis ystävällinen koira oli muuten, mutta tähän silloin pieneen lapseemme ei tottunut ikinä ei edes kun kasvoi isoksi. Kumpikaan ei koskaan satuttanut toista, koira vältteli häntä aina eli sikäli perhe-elämä sujui. Mutta ohjeena antaisin sen että lapsi ja koira valvotusti yhdessä ainakin alussa.

Vierailija kirjoitti:

Pennut murisee, haukkuu, puree ja näykkii koska ovat pentuja. Eikä ne kerrasta opi tai tottele kuten eivät lapsetkaan.

Jos lapsi yrittäisi varovasti vetää leikiksi.  Pentu oppisi ettei lapsi ainakaan suostu alistumaan eli se kortti on mennyt.  Jos se nyt olikaan uhmaa mikäli pentu ei ole ehtinyt oppia kaikkia elkeitä mitä missäkin sopii käyttää. Selvä pomotusyritys pitää tietenkin hoitaa niin että murina jää huomiotta eikä mitään palkitsevaa seuraa. 

Meille tuli keväällä kääpiösnautserin pentu. Hän sai erityisesti iltaisin pentuhepuleita, juoksi ympäriinsä, hyppi ja murisi. Murisi usein myös silloin kun oli liian innoissaan jostain. Niihin auttoi siinä hetkessä rauhoittaminen ja uni, pitkällä tähtäimellä aika on tehnyt tehtävänsä. Pentu myös puri paljon erityisesti lapsia, kun leikki heidän kanssaan. Sitkeällä positiivisella vahvistamisella (tarjoaa lelua purtavaksi kun pentu on purutuulella, lopettaa kaiken huomion kun puree ja sanoo au aina kun puree) kaikki pureminen on aikoja sitten loppunut.

Tsemppiä pentuvaiheeseen!