Ajattelevatko vielä nykyvanhemmatkin, että poikalapsi viedään automaattisesti jalkapallo- tai jääkiekkoharrastukseen ja tyttölapsi satubalettiin tai voimisteluun?

Mistä tiedät etteivät lapset itse halunneet juuri noihin harrastuksiin? En tiedä ketään joka laittaisi muksunsa sukupuolensa mukaan tiettyyn harrastukseen, vaan ovat saaneet valita harrastuksensa itse.

Meillä vietiin molemmat jalikseen. Ja molemmat kasaavat tietokoneita itsekseen,

vierailija34 kirjoitti:

Mistä tiedät etteivät lapset itse halunneet juuri noihin harrastuksiin? En tiedä ketään joka laittaisi muksunsa sukupuolensa mukaan tiettyyn harrastukseen, vaan ovat saaneet valita harrastuksensa itse.

Ei se noinkaan mene, jos lapselta kysytään vaan haluaako mennä balettiin niin vastaus on joo tai ei. Eivät lapset tiedä eri harrastuksista, mikäli vanhemmat niitä ehdota.

Meillä tytär itse halusi satubalettiin ja poika jalkapalloharrastukseen. Oisko pitänyt viedä väkisin toisin päin?

vierailija34 kirjoitti:

Mistä tiedät etteivät lapset itse halunneet juuri noihin harrastuksiin? En tiedä ketään joka laittaisi muksunsa sukupuolensa mukaan tiettyyn harrastukseen, vaan ovat saaneet valita harrastuksensa itse.

3-vuotiaasta lähtien kuskattu noihin luettelemiini sen perusteella, mitä sukupuolta on. Hyvä kun lapsi on osannut puhua saati kertoa toiveestaan. Ja vanhempien puheet sen viimeistään paljastavat: "millonkas teidän Niilo tulee meidän Roopen kanssa lätkätreeneihin?" Poikia viedään pääasiassa urheiluun ja tyttöjä musiikkiharrastuksiin.

Hienoa, jos omassa lähipiirissäsi ei ole tätä ilmiötä. -ap

Kyllä. Poika myös koripalloon ja tyttö ratsastukseen.

Vierailija kirjoitti:

Meillä vietiin molemmat jalikseen. Ja molemmat kasaavat tietokoneita itsekseen,

Näin saatetaan tehdä, mutta ei kyllä niin, että molemmat vietäisiin satubalettiin. Edelleen ajatellaan, että poikia ei viedä "tyttöjen harrastuksiin".

Mun tyttö on käynyt sekä futiksessa että voimistelussa. Tykkää myös pelata jääkiekkoa ja tanssia "balettia", vaikka ei näitä ole erityisesti harrastanutkaan kuin itsekseen. On 7-vuotias ja saa kyllä harrastaa just sitä, mistä tykkää.

Just joo... Kokeiles viedä niitä poikia sinne satubalettiin ja kerro onnistumisprosentti.  Ne ei ole mitään sukupuolistereotypiaa, vaan niin ne tytöt ja pojat on erilaisia jo pienestä pitäen. Ja tuo jatkuva hokeminen, että koulutus = sivistys on täyttä pashaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä vietiin molemmat jalikseen. Ja molemmat kasaavat tietokoneita itsekseen,

Näin saatetaan tehdä, mutta ei kyllä niin, että molemmat vietäisiin satubalettiin. Edelleen ajatellaan, että poikia ei viedä "tyttöjen harrastuksiin".

Ei niitä viedäkään. Kyllä niiden täytyy itse sinne haluta. Eikä suurin osa pojista halua.

Vierailija kirjoitti:

vierailija34 kirjoitti:

Mistä tiedät etteivät lapset itse halunneet juuri noihin harrastuksiin? En tiedä ketään joka laittaisi muksunsa sukupuolensa mukaan tiettyyn harrastukseen, vaan ovat saaneet valita harrastuksensa itse.

3-vuotiaasta lähtien kuskattu noihin luettelemiini sen perusteella, mitä sukupuolta on. Hyvä kun lapsi on osannut puhua saati kertoa toiveestaan. Ja vanhempien puheet sen viimeistään paljastavat: "millonkas teidän Niilo tulee meidän Roopen kanssa lätkätreeneihin?" Poikia viedään pääasiassa urheiluun ja tyttöjä musiikkiharrastuksiin.

Hienoa, jos omassa lähipiirissäsi ei ole tätä ilmiötä. -ap

Ei se ole mikään ilmiö, vaan täysin normaalia. Pojat ja tytöt on erilaisia.

Ja miten muiden tekemiset sinulle kuuluu? Mistä sinä sait erityisoikeuden tuomita muiden vanhempien tai perheiden tapoja tehdä asioita. Kova olet itsekin lokeroimaan ja nimittelemään muiden tekemisiä ummehtuneiksi ja stereotyyppisiksi. Olet ahdistava ihminen. Anna ihmisten elää niin kuin haluavat.

Vierailija kirjoitti:

Meillä tytär itse halusi satubalettiin ja poika jalkapalloharrastukseen. Oisko pitänyt viedä väkisin toisin päin?

Olipa yllättävää, että heti tuli tällainen vastaus.. kumpaa mielestäsi aloituksessani toivoin: sitä, että lapset saisivat itse valita vai sitä että täytyy väkisin pakottaa johonkin?

Ja kyllähän ne lapset valitsevat ne kiinnostuksenkohteet, joihin heidät kasvatetaan. Jo ennen syntymää vauvat jaetaan "sinisiin ja vaaleanpunaisiin". Varsinkaan pojille ei ole hyväksyttyä valita "tytöille kuuluvia" kiinnostuksenkohteita. -ap

Pojat ja tytöt ovat erilaisia, ja heillä on erilaiset kiinnostuksen kohteet.

Vierailija kirjoitti:

Just joo... Kokeiles viedä niitä poikia sinne satubalettiin ja kerro onnistumisprosentti.  Ne ei ole mitään sukupuolistereotypiaa, vaan niin ne tytöt ja pojat on erilaisia jo pienestä pitäen. Ja tuo jatkuva hokeminen, että koulutus = sivistys on täyttä pashaa.

Aivan, elämäm koulusta se sivistys hankitaan, eikös vaan, ihan turhia nuo koulut

Vierailija kirjoitti:

vierailija34 kirjoitti:

Mistä tiedät etteivät lapset itse halunneet juuri noihin harrastuksiin? En tiedä ketään joka laittaisi muksunsa sukupuolensa mukaan tiettyyn harrastukseen, vaan ovat saaneet valita harrastuksensa itse.

3-vuotiaasta lähtien kuskattu noihin luettelemiini sen perusteella, mitä sukupuolta on. Hyvä kun lapsi on osannut puhua saati kertoa toiveestaan. Ja vanhempien puheet sen viimeistään paljastavat: "millonkas teidän Niilo tulee meidän Roopen kanssa lätkätreeneihin?" Poikia viedään pääasiassa urheiluun ja tyttöjä musiikkiharrastuksiin.

Hienoa, jos omassa lähipiirissäsi ei ole tätä ilmiötä. -ap

Aloituksessa mainitsemasi satubaletti ja voimistelu on myös urheilua.

Vierailija kirjoitti:

vierailija34 kirjoitti:

Mistä tiedät etteivät lapset itse halunneet juuri noihin harrastuksiin? En tiedä ketään joka laittaisi muksunsa sukupuolensa mukaan tiettyyn harrastukseen, vaan ovat saaneet valita harrastuksensa itse.

Ei se noinkaan mene, jos lapselta kysytään vaan haluaako mennä balettiin niin vastaus on joo tai ei. Eivät lapset tiedä eri harrastuksista, mikäli vanhemmat niitä ehdota.

Jos otetaan esimerkiksi se 3v, joka mielestäsi juuri ja juuri osaa puhua eikä kertoa toiveistaan niin eikö mikä tahansa harrastus ole parempi kuin ettei harrastaisi ollenkaan? Vanhemmat osaavat lapsen temperamentin mukaan miettiä mikä voisi juuri heidän lapselleen sopia. Rauhallinen lapsi viihtyy eri ympäristössä kuin nopeatempoisuudesta pitävä lapsi. Pakottaa ei tuonkaan ikäisiä juuri voi, koska eivät tee mitään käskettynä vaan menevät fiiliksen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Ja miten muiden tekemiset sinulle kuuluu? Mistä sinä sait erityisoikeuden tuomita muiden vanhempien tai perheiden tapoja tehdä asioita. Kova olet itsekin lokeroimaan ja nimittelemään muiden tekemisiä ummehtuneiksi ja stereotyyppisiksi. Olet ahdistava ihminen. Anna ihmisten elää niin kuin haluavat.

Kuten kerroin, olen itse kärsinyt tuosta lokeroinnista paljon enkä toivo samaa muille, varsinkaan lapsilleni. Enkä sitä, että muut ihmiset tulevat kyselemään ja tekemään oletuksia siitä, mitä lasteni sopii harrastaa.

On myös aivan järkyttävää, että kun poikani haluaa mennä satubalettiin, joudun miettimään, että kuinka kiusatuksi hän joutuu. Ja se kiusaaminen ei johdu siitä, että minun poikani olisi erilainen tai vääränlainen halutessaan satubalettiin vaan siitä, että noita ummehtuneita stereotypioita jatketaan ja lapset oppivat ne vanhemmiltaan ja ympäristöstään.

Lapset oppivat kiinnostuksenkohteensa ympäristöstään. Se, kiinnostaako heitä autot vai nuket vai mitkä ikinä, ei liity mitenkään siihen, mitä heillä on housuissaan. Ei maailman miljardit ihmiset muutenkaan jakaudu mihinkään kahteen kategoriaan, jossa toisia kiinnostaa nämä ja toisia nuo. Ne ovat täysin opittuja malleja. -ap

Luonnollisesti kaikki ne vanhemmat jotka ovat päästään terveitä eivätkä mielenvikaisia tai muuten mielisairaita.

Mitä tällaisessa asiassa on edes epäselvää että sitä tarvitsee kysyä ?

Meillä vietiin tyttö ja poika molempiin, mutta yllätysyllätys kokeilupuolivuotisen jälkeen VALITSIVAT ITSE poika: futis, tyttö: voimistelu.

Väkisinkö heitä nyt pitäisi ihan vaan rooleja rikkoaksemme tunkea harrastukseen joka ei heitä motivoi?

Kohta poika aloittaa painin ja tykkää luontaisesti nujuta fyysisesti muutenkin. Ap:n mielestä ilmeisesti tyttö pitäisi myös pakottaa tuonne, vaikka ei nauti fyysisestä kamppailusta yhtään.