Ajattelevatko vielä nykyvanhemmatkin, että poikalapsi viedään automaattisesti jalkapallo- tai jääkiekkoharrastukseen ja tyttölapsi satubalettiin tai voimisteluun?

Aloituksessa sanotaan että LASTEN TULISI SAADA ITSE VALITA eikä että ne pojat pitää pakottaa balettiin.

Taas on sen verran lukutaidottomia ämmiä liikkellä että huh huh

Meillä käy tyttö ja poika samassa harrastuksessa, mutta olen itsekin havainnut että tytöt viedään helpommin sinne satubalettiin ja pojat jalkapalloon. Etenkin keskiluokassa näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

vierailija34 kirjoitti:

Mistä tiedät etteivät lapset itse halunneet juuri noihin harrastuksiin? En tiedä ketään joka laittaisi muksunsa sukupuolensa mukaan tiettyyn harrastukseen, vaan ovat saaneet valita harrastuksensa itse.

3-vuotiaasta lähtien kuskattu noihin luettelemiini sen perusteella, mitä sukupuolta on. Hyvä kun lapsi on osannut puhua saati kertoa toiveestaan. Ja vanhempien puheet sen viimeistään paljastavat: "millonkas teidän Niilo tulee meidän Roopen kanssa lätkätreeneihin?" Poikia viedään pääasiassa urheiluun ja tyttöjä musiikkiharrastuksiin.

Hienoa, jos omassa lähipiirissäsi ei ole tätä ilmiötä. -ap

Aloituksessa mainitsemasi satubaletti ja voimistelu on myös urheilua.

ap ei selvästikään arvosta kaikkia urheilulajeja tasapuolisesti vaan omien stereotyyppisten silmälasiensa läpi.

Vierailija kirjoitti:

Meillä tytär itse halusi satubalettiin ja poika jalkapalloharrastukseen. Oisko pitänyt viedä väkisin toisin päin?

Miksi aina pitää heittäytyä väkisin tyhmäksi? Ei kukaan ole ajamassa sitä että tyttö pitää viedä väkisin pelaamaan lätkää ja poika satubalettiin jos eivät tahdo. Kyse on siitä että monet vanhemmat ensisijaisesti ehdottavat pojille perinteisiä poikien lajeja kuten jalkapalloa ja jääkiekkoa, tytöille taas tuodaan esille "tytöille sopivaa" telinevoimistelua ja taitoluistelua. Harva konservatiivinen vanhempi esittelee vaikka sitä jääkiekkoa tyttärelleen tai balettia pojalleen että tässä on tällainen harrastus, kiinnostaisiko sinua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

vierailija34 kirjoitti:

Mistä tiedät etteivät lapset itse halunneet juuri noihin harrastuksiin? En tiedä ketään joka laittaisi muksunsa sukupuolensa mukaan tiettyyn harrastukseen, vaan ovat saaneet valita harrastuksensa itse.

Ei se noinkaan mene, jos lapselta kysytään vaan haluaako mennä balettiin niin vastaus on joo tai ei. Eivät lapset tiedä eri harrastuksista, mikäli vanhemmat niitä ehdota.

Jos otetaan esimerkiksi se 3v, joka mielestäsi juuri ja juuri osaa puhua eikä kertoa toiveistaan niin eikö mikä tahansa harrastus ole parempi kuin ettei harrastaisi ollenkaan? Vanhemmat osaavat lapsen temperamentin mukaan miettiä mikä voisi juuri heidän lapselleen sopia. Rauhallinen lapsi viihtyy eri ympäristössä kuin nopeatempoisuudesta pitävä lapsi. Pakottaa ei tuonkaan ikäisiä juuri voi, koska eivät tee mitään käskettynä vaan menevät fiiliksen mukaan.

Kolmevuotias ei tarvitse mitään harrastusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja miten muiden tekemiset sinulle kuuluu? Mistä sinä sait erityisoikeuden tuomita muiden vanhempien tai perheiden tapoja tehdä asioita. Kova olet itsekin lokeroimaan ja nimittelemään muiden tekemisiä ummehtuneiksi ja stereotyyppisiksi. Olet ahdistava ihminen. Anna ihmisten elää niin kuin haluavat.

Kuten kerroin, olen itse kärsinyt tuosta lokeroinnista paljon enkä toivo samaa muille, varsinkaan lapsilleni. Enkä sitä, että muut ihmiset tulevat kyselemään ja tekemään oletuksia siitä, mitä lasteni sopii harrastaa.

On myös aivan järkyttävää, että kun poikani haluaa mennä satubalettiin, joudun miettimään, että kuinka kiusatuksi hän joutuu. Ja se kiusaaminen ei johdu siitä, että minun poikani olisi erilainen tai vääränlainen halutessaan satubalettiin vaan siitä, että noita ummehtuneita stereotypioita jatketaan ja lapset oppivat ne vanhemmiltaan ja ympäristöstään.

Lapset oppivat kiinnostuksenkohteensa ympäristöstään. Se, kiinnostaako heitä autot vai nuket vai mitkä ikinä, ei liity mitenkään siihen, mitä heillä on housuissaan. Ei maailman miljardit ihmiset muutenkaan jakaudu mihinkään kahteen kategoriaan, jossa toisia kiinnostaa nämä ja toisia nuo. Ne ovat täysin opittuja malleja. -ap

Opittua, geneettistä ja hormonaalista. Miksi sivuutat kaksi jälkimmäistä komponenttia täysin?

Erityisesti 10v+ kun poikien testotaso raketoi pystysuoralla käyrällä niin kaikki kilpailu, kamppailu ja taistelu motivoi ihan eri tavalla.

Mun tytöt on 19 ja 17 ja harrastaneet mitä halunneet. Myös esim kamppailulajeja ja lennokin rakennusta ja sählyä.

Vierailija kirjoitti:

Aloituksessa sanotaan että LASTEN TULISI SAADA ITSE VALITA eikä että ne pojat pitää pakottaa balettiin.

Taas on sen verran lukutaidottomia ämmiä liikkellä että huh huh

Ja mitäs sitten tehdään kun 90% itse valitsee perinteisesti roolittuneen harrastuksen?

Ollaan vihaisia lapsille kun sotkevat hyvän "kaikki on opittua" -mielikuvitusleikin?

Mua jaksaa aina ihmetyttää tämä, että minkä hlvetin takia päiväkoti-ikäisen pikkulapsen pitäisi harrastaa yhtään mitään?! Vanhemmilta on kadonnut järki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja miten muiden tekemiset sinulle kuuluu? Mistä sinä sait erityisoikeuden tuomita muiden vanhempien tai perheiden tapoja tehdä asioita. Kova olet itsekin lokeroimaan ja nimittelemään muiden tekemisiä ummehtuneiksi ja stereotyyppisiksi. Olet ahdistava ihminen. Anna ihmisten elää niin kuin haluavat.

Kuten kerroin, olen itse kärsinyt tuosta lokeroinnista paljon enkä toivo samaa muille, varsinkaan lapsilleni. Enkä sitä, että muut ihmiset tulevat kyselemään ja tekemään oletuksia siitä, mitä lasteni sopii harrastaa.

On myös aivan järkyttävää, että kun poikani haluaa mennä satubalettiin, joudun miettimään, että kuinka kiusatuksi hän joutuu. Ja se kiusaaminen ei johdu siitä, että minun poikani olisi erilainen tai vääränlainen halutessaan satubalettiin vaan siitä, että noita ummehtuneita stereotypioita jatketaan ja lapset oppivat ne vanhemmiltaan ja ympäristöstään.

Lapset oppivat kiinnostuksenkohteensa ympäristöstään. Se, kiinnostaako heitä autot vai nuket vai mitkä ikinä, ei liity mitenkään siihen, mitä heillä on housuissaan. Ei maailman miljardit ihmiset muutenkaan jakaudu mihinkään kahteen kategoriaan, jossa toisia kiinnostaa nämä ja toisia nuo. Ne ovat täysin opittuja malleja. -ap

Kyllä se, mitä lapsella on housuissaan vaan näyttää vahvasti liittyvän siihen, millaisista asioista lapsi on kiinnostunut. Se ei tarkoita, että kaikki lapset aina menisivät tämän mukaan. Sinä olet nuori ja kuvittelet, että vanhemmat ja yhteiskunta jotenkin "opettaa" lapselle mistä hän voi olla kiinnostunut. Tämä on totta vain tiettyyn pisteeseen saakka. Voit yrittää kasvattaa pojastasi balettitanssijaa, eikä siinä mitään, mutta ota huomioon, että sinunkin asenteesi ja kasvatustapasi ovat yhtä ummehtuneita ja haitallisia, kuin ne kamalat perinteiset tavat. Tämä typerä nykykehitys johtaa myös siihen, että tyttöjen "perinteiset" kiinnostuksen kohteet alkavat kohta olla aika lailla tytöiltä kiellettyjä.

Vierailija kirjoitti:

vierailija34 kirjoitti:

Mistä tiedät etteivät lapset itse halunneet juuri noihin harrastuksiin? En tiedä ketään joka laittaisi muksunsa sukupuolensa mukaan tiettyyn harrastukseen, vaan ovat saaneet valita harrastuksensa itse.

Ei se noinkaan mene, jos lapselta kysytään vaan haluaako mennä balettiin niin vastaus on joo tai ei. Eivät lapset tiedä eri harrastuksista, mikäli vanhemmat niitä ehdota.

Meillä 4 vuotias kysyi että pääseekö cheer ryhmään kun oli nähtyt tubessa videon siitä

Nykyään on kyllä satubaleteissa molempia, tyttöjä ja poikia, ja jalkapalloa harrastaa myös molemmat. Mutta on edelleen jonkin verran vanhempia jotka vievät lapsensa automaattisesti stereotyyppiseen harrastukseen, ja sitten sanovat kyllä kysyneensä lapselta (eivät ole kuitenkaan kertoneet mitä kaikkia muita harrastuksia on olemassa).

Ei kannata miettiä lapsen elämää etukäteen minkään kiusaamisen kautta, siinä vain vahvistaa vinoutuneita käsityksiä. Onnellisimmat lapset jotka tunnen, ovat sellaiset jotka saavat itse valita harrastuksensa ja heitä kannustetaan olisi kiinostus mikä tahansa.

Onneksi nykyään suurin osa vanhemmista opettaa lapsilleen ettei toisia pidä kiusata, ja että kaikenlaisia kiinnostuksen kohteita on olemassa, koska on eri luonteisia ihmisiä.

Tytöistä ei tule poikia eikä naisista miehiä, vaikka yritys on kova.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Just joo... Kokeiles viedä niitä poikia sinne satubalettiin ja kerro onnistumisprosentti.  Ne ei ole mitään sukupuolistereotypiaa, vaan niin ne tytöt ja pojat on erilaisia jo pienestä pitäen. Ja tuo jatkuva hokeminen, että koulutus = sivistys on täyttä pashaa.

Aivan, elämäm koulusta se sivistys hankitaan, eikös vaan, ihan turhia nuo koulut

Ei, vaan koulutus ei takaa sivistystä.

Pojat ja tytöt ovat erilaisia. Pojat ajan myötä myös kiinnostuvat yleensä tytöistä ja tytöt pojista, kuten luonnollista onkin. Turha näitä on yrittää hämmentää ja sekoittaa enempää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä vietiin molemmat jalikseen. Ja molemmat kasaavat tietokoneita itsekseen,

Näin saatetaan tehdä, mutta ei kyllä niin, että molemmat vietäisiin satubalettiin. Edelleen ajatellaan, että poikia ei viedä "tyttöjen harrastuksiin".

Tiedän kyllä 2 pikkuveljeä jotka käyvät baletissa isosiskojen innostamina. Tytöt ja pojat käy jalkapallossa (ne jotka tykkää), molempia crossfitissa, 2 tyttö poika sisarusparia käy lätkässä, 1 tyttö ratsastaa, siskonsa ei tykkää hevosista niin pelaa futista. Ei se nyt minusta ihan noin mene että vanhemmat päättäisivät sukupuolen mukaan. Toki huomaan että monet vanhemmat haluaisi että lapset löytäisi sen saman ilon kuin mikä itsellä on ollut tietyssä lajissa ja koittavat ohjata siihen suuntaan. Se on myös tärkeää että tytöille on omia joukkueita, jos on ainoa tyttö esim sählyjoukkueessa niin ei ole kivaa.

Meidän pojilla on ollut tällaisia harrastuksia sen jälkeen, kun itse ovat saaneet valita (taaperona vein esim. muskariin ihan kyselemättä): salibandy, parkour, partio, tekniikkakerho, mediakerho. Joo, ehkä vähän stereotypisiä, mutta itse ovat näitä halunneet ja niistä tykänneet, mikä on pääasia.