Miten teidän lapsilla sujunut pitemmät lentomatkat yksin?

En tiedä mikä on käytäntö nykyään mutta itse lapsena lensin useamman kerran vuodessa yksin. Oli ysärin alkua eli aikaa rupeaa olemaan kohta kolmekymmentä vuotta. Siihen aikaan yksin matkustavalle lapselle varattiin paikka ihan lentoemäntien vierestä ja he pitivät koko ajan silmällä ettei mitkään huru-ukot päässeet häiriköimään.

Lentää kuin silitysrauta jos tornista hyppäisi alas. En vielä päästä yksin lentämään.

Australiaan mennessä tulee sitten koneenvaihtokin. Mutta kaitpa nekin hoituu. Pitkä matkahan toi on. Mutta jos on reipas lapsi, niinmikä ettei.