Kasvatusneuvoja koskien teini-ikäisen pojan heräämistä?
Ongelma on se, että jos annan hänen herätä omatoimisesti kouluun, niin hän myöhästyy koulusta keskimäärin ehkä 2-3 kertaa viikossa ja 1-2 kertaa viikossa jää jopa 1 tai 2 ensimmäistä koulutuntia väliin.
Nyt olen pari viikkoa antanut pojan herätä itse ja kahden ekan päivän tsemmauksen jälkeen sama linja jatkuu. Ilmoitin hänelle kyllä selkeästi, että 8-luokkaisen pitää alkaa ottaa tässä vaiheessa viimeistään ottaa täysi vastuu itsenäisistä aamuheräämisistä ja ajoissa olemisista, huomioiden jo tuleva työelämä. Kerroin selkeästi, että miten epäkunnioittavaa on tulla myöhässä paikalle ja se näkyy myös arvosanoissa.
Ajattelin antaa jatkaa tämän linjan vuoden loppuun, että annan pojan herätä itse ja mennä kouluun omatoimisesti, vaikka siis teen itse etätöitä kotona ja herään jo kello 7. Eli minulle ei olisi mikään ongelma jatkossakaan herättää häntä. Onko antaa mielipiteitä tai omakokemuksillisia vinkkejä asiasta?
Kommentit (39)
Hienoa havaita, että muilla vanhemmilla ei ole samanlaisia ongelmia lapsen heräämisen kanssa. Pitääpä ottaa sitten ainoan neuvon mukaan eli ihan läpällä vaan kannustan jatkamaan samalla tavalla kuten ennenkin. Ap
Eli, jos käyt herättämässä hänet, riittääkö se pelkästään saamaan pojan ajoissa kouluun? Vai joudutko käymään huoneessa monta kertaa, patistella aamutoimissa ja hopuuttaa lähtemään?
Jos kyse vaan yksinkertaisesti herättämisestä, niin kyllä mä herättäisin. Kasiluokkalaisen aivot ja nimenomaan toiminnanohjauksen kehittyminen vielä pahasti kesken. Mä herätin vielä lukiolaisetkin, jos kotona olin. Kyllä ne osasivat itse laittaa herätyksen ja herätä, kun olivat yksin/ muuttivat omilleen.
Vierailija kirjoitti:
Eli, jos käyt herättämässä hänet, riittääkö se pelkästään saamaan pojan ajoissa kouluun? Vai joudutko käymään huoneessa monta kertaa, patistella aamutoimissa ja hopuuttaa lähtemään?
Jos kyse vaan yksinkertaisesti herättämisestä, niin kyllä mä herättäisin. Kasiluokkalaisen aivot ja nimenomaan toiminnanohjauksen kehittyminen vielä pahasti kesken. Mä herätin vielä lukiolaisetkin, jos kotona olin. Kyllä ne osasivat itse laittaa herätyksen ja herätä, kun olivat yksin/ muuttivat omilleen.
Kyse on yksinkertaisesta heräämisestä. Jotenkin en vaan enää kuitenkaan haluaisi häntä 8-luokkalaista enää herättää, vaan siirtäisin hänelle sen vastuun. Itse kuitenkin heräsin omatoimisesti 1- luokalle jo muutaman viikon jälkeen ja herääminen oli täysin omalla vastuulla, kun vanhemmat olivat töissä. Sitä kautta otti myös ottamaan vähän vastuuta omista asioista. Poika nyt on vain luonteeltaan aika lailla vastakohta (huithapeli), että ei hyvältä näytä.
Eli annat pojan opiskelun häiriintyä vain siksi, että saisit itsepintaisesti pitää pääsi? Ehkä poika tekee tuota tahallaan jos ei pidä koulunkäynnistä. Herätä siinä vaiheessa kun juuri ja juuri ehtii kouluun ajoissa (pukea ja lähteä ovesta) ja patistat myös ulos.
Kuulostaa todella ihmeelliseltä, että peruskouluikäisen herättäminen olisi jotenkin no no. Täysin normaalia toimintaa vanhemmalta herättää yläkouluikäinen!
Vierailija kirjoitti:
Eli annat pojan opiskelun häiriintyä vain siksi, että saisit itsepintaisesti pitää pääsi? Ehkä poika tekee tuota tahallaan jos ei pidä koulunkäynnistä. Herätä siinä vaiheessa kun juuri ja juuri ehtii kouluun ajoissa (pukea ja lähteä ovesta) ja patistat myös ulos.
Niin, kauan pitää pitää tuon ikäistä kädestä ja kannatella?
Jatkosodan lopussa jo 14-v oli vastuu ilmatorjunnasta ja muiden hengistä ja yksi ei saa edes herättyä aamulla kouluun ajoissa. Suoraan sanottuna, annan mennä koulun pieleen, jos hän ei itse ymmärrä ottaa itseään niskasta kiinni. Saa sitten katsella itseään peilistä kun syyllistä etsii, että miksi 8 keskari tippui 7,5.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli annat pojan opiskelun häiriintyä vain siksi, että saisit itsepintaisesti pitää pääsi? Ehkä poika tekee tuota tahallaan jos ei pidä koulunkäynnistä. Herätä siinä vaiheessa kun juuri ja juuri ehtii kouluun ajoissa (pukea ja lähteä ovesta) ja patistat myös ulos.
Niin, kauan pitää pitää tuon ikäistä kädestä ja kannatella?
Jatkosodan lopussa jo 14-v oli vastuu ilmatorjunnasta ja muiden hengistä ja yksi ei saa edes herättyä aamulla kouluun ajoissa. Suoraan sanottuna, annan mennä koulun pieleen, jos hän ei itse ymmärrä ottaa itseään niskasta kiinni. Saa sitten katsella itseään peilistä kun syyllistä etsii, että miksi 8 keskari tippui 7,5.
Keskiajalla tuon ikäiset olivat jo naimisissa ja työelämässä! Eli tule sieltä nykyaikaan. Valmistaudu siihen ettei poikaa kiinnosta sinun näkemisesi kunhan muuttaa omilleen. Pienen vaivan takia annat elämän mennä per'siilleen.
Oletko herätyskellon hommaamista harkinnut?
Vierailija kirjoitti:
Oletko herätyskellon hommaamista harkinnut?
Asia ei ole tästä kiinni, vaan ihan yksinkertaisesta vastuun ottamisesta. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli annat pojan opiskelun häiriintyä vain siksi, että saisit itsepintaisesti pitää pääsi? Ehkä poika tekee tuota tahallaan jos ei pidä koulunkäynnistä. Herätä siinä vaiheessa kun juuri ja juuri ehtii kouluun ajoissa (pukea ja lähteä ovesta) ja patistat myös ulos.
Niin, kauan pitää pitää tuon ikäistä kädestä ja kannatella?
Jatkosodan lopussa jo 14-v oli vastuu ilmatorjunnasta ja muiden hengistä ja yksi ei saa edes herättyä aamulla kouluun ajoissa. Suoraan sanottuna, annan mennä koulun pieleen, jos hän ei itse ymmärrä ottaa itseään niskasta kiinni. Saa sitten katsella itseään peilistä kun syyllistä etsii, että miksi 8 keskari tippui 7,5.
Keskiajalla tuon ikäiset olivat jo naimisissa ja työelämässä! Eli tule sieltä nykyaikaan. Valmistaudu siihen ettei poikaa kiinnosta sinun näkemisesi kunhan muuttaa omilleen. Pienen vaivan takia annat elämän mennä per'siilleen.
Kysehän ei ole vaivasta. Paljon helpommalla pääsisin, jos vain herättäisin pojan kouluun. Sen sijaan, että tuskailen hänen touhujaan ja selvitellään wilman kautta hänen myöhästymisiään ja poissaolemisia. Miten poika oppii siitä vastuuta, että hänen herätetään aamulla, vaikka itse tuon ikäisen pitäis jo? Itsekin huolehdin omat heräämiset jo puolet nuorempana.
Käytte yhdessä läpi mihin aikaan kellon pitää soida, että ehtii kouluun kasiin, ysiin ja kymppiin. Sitten ajastatte ne kännykkään, sen saa soimaan automaattisesti tiettynä viikonpäivänä tiettyyn aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Käytte yhdessä läpi mihin aikaan kellon pitää soida, että ehtii kouluun kasiin, ysiin ja kymppiin. Sitten ajastatte ne kännykkään, sen saa soimaan automaattisesti tiettynä viikonpäivänä tiettyyn aikaan.
Käyty jo läpi tämä asia ja ajastettu heräämiset puhelimeen (aikaisemmin 3 kertaa). Toki asia ei ole aina näin mustavalkoinen, kun heräämiset aina välillä muuttuvat ja hän haluaa itsekin muuta heräämisiä. Kyse ei ole siis tästä, vaan miten opetetaan vastuu siitä, että herätään itse & omatoimisesti ja mennään ajoissa kouluun. Sitä ei opita sillä tavalla, että lapsi ei ota itse vastuuta mistään, kun vanhempi huolehtii kaikki asiat hänen puolestaan.
No en pitäisi isona juttuna, että käyn herättämässä. Joskin käskisin tietysti laittaa itsekin herätyksen. Isommalla pojallani tuli tuossa vaiheessa ihan älyttömiä ongelmia jaksamisen kanssa ja se herättäminen oli kuin olisin jostain koomasta koettanut vetää ylös. Hänellä on Aspergerin syndrooma ja kuormittui tuossa iässä ihan yli. Nyt nuorempi poikani on samassa iässä ja ongelma on enemmänkin se, että kulkee asunnossa jo ennen kuin kenenkään olisi pakko herätä, mikä häiritsee unia. Että joka lähtöön on ongelmia :) No, nyt se isompi lapseni on amislaisena työharjoittelussa ja täytyy nousta ylös kahden jälkeen yöllä. Edelleen laitan itselleni herätyksen, ettei lapsi vahingossa myöhästy, sillä siitä hommasta ei voi myöhästyä. En koe paapovani vaan välittäväni. Mutta siis pointti on, että poika, jonka oli vaikea yläkoulussa herätä yhdeksäksi kouluun, menee nyt suorastaan mielellään töihin keskellä yötä ja herää siis ihan itse. Aika kasvattaa ja tuo sitä kypsyyttä. Kaikille yläkoulu ei ole mitenkään kivaa ja mielekästä, mutta sitten jatko-opinnoissa nousee motivaatio. Älä stressaa ja mieti liikaa, välitä ennemmin :)
Teinin aivot toimii aika eri tavalla kuin aikuisen. Se on ihan tieteellisesti todettu, ettei illalla uni tule ja toisaalta sitä unta tarvitaan paljon. On todella epäreilua, että huoltajana et anna lapsesi kasvaa lapsena, sillä lapsi hän edelleen on.
Tämä on ohi menevä ajanjakso ja sinulta vanhempana kaivataan vastuuta huomattavasti enemmän kuin pojaltasi.
Nuoresi ei itse pysty asiasta vielä huolehtimaan. Silloin sinä autat.
Vierailija kirjoitti:
No en pitäisi isona juttuna, että käyn herättämässä. Joskin käskisin tietysti laittaa itsekin herätyksen. Isommalla pojallani tuli tuossa vaiheessa ihan älyttömiä ongelmia jaksamisen kanssa ja se herättäminen oli kuin olisin jostain koomasta koettanut vetää ylös. Hänellä on Aspergerin syndrooma ja kuormittui tuossa iässä ihan yli. Nyt nuorempi poikani on samassa iässä ja ongelma on enemmänkin se, että kulkee asunnossa jo ennen kuin kenenkään olisi pakko herätä, mikä häiritsee unia. Että joka lähtöön on ongelmia :) No, nyt se isompi lapseni on amislaisena työharjoittelussa ja täytyy nousta ylös kahden jälkeen yöllä. Edelleen laitan itselleni herätyksen, ettei lapsi vahingossa myöhästy, sillä siitä hommasta ei voi myöhästyä. En koe paapovani vaan välittäväni. Mutta siis pointti on, että poika, jonka oli vaikea yläkoulussa herätä yhdeksäksi kouluun, menee nyt suorastaan mielellään töihin keskellä yötä ja herää siis ihan itse. Aika kasvattaa ja tuo sitä kypsyyttä. Kaikille yläkoulu ei ole mitenkään kivaa ja mielekästä, mutta sitten jatko-opinnoissa nousee motivaatio. Älä stressaa ja mieti liikaa, välitä ennemmin :)
Mun mielestä se on oikeaa välittämistä, että opetan terveelle pojalle ottamaan itsestään vastuuta ja katsomaan itseään peilistä, jos syyllistä etsitään myöhästymiselle. Se ei ole välittämistä, että paapotaan poika pilalle ja ei anneta hänen itse kantaa seuraamuksia myöhästymisestään. Miten sellaisesta voi tulla edes täyspäistä ihmistä, jos pitäisi vielä lähes täysi-ikäisistä amislaista herättämään. Huh huh. Ap
Outo ajatus, että olisi pojan oma vastuu jo nyt. Mut herätettiin koko lukioajankin, olisin kyllä itsekin osannut tuolloin käyttää herätyskelloa, mutta eipä se äidin herätys haitannut.
Eihän se poika tietenkään opi ottamaan vastuuta ajoissa olemisesta, jos hän kokee, ettei myöhästymisestä tule mitään negatiivista seuraamusta hänelle. Jotkut ovat itseohjautuvaisempia ja esim myöhästyminen itsessään olisi todella noloa ja siksi halutaan olla ajoissa. Jos poikasi ei koe myöhästymisestä olevan mitään noloa tai siitä ei seuraa hänelle mitään haittaa, niin häntä ei motivoi herätä ajoissa.
Tuttavapiiriin kuuluu äiti, jonka tytär oli parikymppinen ja jo muuttanut kotoa pois. Tytär jakoi työkseen aamun sanomalehtiä ja pisti äitinsä herättämään hänet puhelimella, siten, että äidin piti soittaa hänelle aina klo 3 aikaan aamuyöstä. Äiti, itsekin työssäkäyvä, tunnollisesti pisti kellonsa soimaan yöllä kolmelta ja soitti herättääkseen tyttärensä.
Työharjoittelu alkaa jossain vaiheessa koulussa. Sano, jotta ei sieltä työnantaja tule sieltäkään sinua herättelemään. Opettaja soitteli ja kerroin. (Meillä kanssa ma aamut aina myöhästy. )
Sen jutustelun jälkeen ei myöhästely. Kunnon poika, työssä jo. Koulu sujui hyvin ja kiitokset osaamisesta. Keskustele, vähän huumoria, kannusta ja älä rähise.