Oletko tyytyväinen ulkonäköösi

En ole, mutta ei sillä enää tässä vaiheessa elämää ole väliä. Elämä on eletty

En.

En ole tyytyväinen. Haluaisin olla sen näköinen että naiset kävelevät pahki esim. seinään kun tuijottavat suuntaani niin tiiviisti.

Jokaisessa on varmana kohtia omassa kehossa, joista ei niin pidä :) Mulla on iso, suora nenä ja isohkot huulet, mutta toisaalta ne on osa minua. Tuota nenää olisin halunnut nuorempana saada pienemmäksi, jätin kuitenkin ajatuksen tasolle. Pidin jossain vaiheessa myös polviani rumina, mutta siinähän ovat. Ne saa tarvittaessa piiloon. Vanhemmiten en ole enää jaksanut stressata joistain polvista ja oikeastaan tuo nenäkin on ihan on. Onpahan persoonallinen.

Lyhyesti sanottuna, kyllä. :)

Olen hoikka, lyhyt, pienirintainen, kasvoiltani söpö ja hiukseni ovat paksut. N21

Olen pian 50 vuotias ja tykkään itsestäni.

Ei ulkonäkö ole ollut minulle koskaan mikään tärkeä asia ja ulkonäköasioita ei ole mitenkään korostettu edes lapsuudessani. Olen ihan sinut ulkonäköni kanssa ja hymyilen mielelläni peilikuvalleni vaikka hampaita pestessäni. Olen opettanut saman jutun myös lapsilleni ja tyttäreni ovat hyvällä itsetunnolla ja huumorilla varustettuja upeita nuoria, jotka eivät turhista hötkyile.

Aikalailla. Vähän ujostuttaa esim. uimahallissa mutta onneks siellä on niin hauskaa lasten kanssa, että menee nopeasti ohi se fiilis. Tahtoisin tiputtaa pari kiloa niin olisi oma ihanne, mutta on tiukassa. Tää taitaa olla vaan luonnollinen painoni näin, en kuitenkaan lihokaan. Olen melko pieni "lapsinaisvartalo", mutta ei mua haittaa. Olen saanut aina sopivasti seksuaalista huomiota ja vastakaikua niiltä miehiltä, joilta olen tahtonut, mutta ei ole mitään asiattomuuksia tarvinnut kestää (jos ei lasketa yöelämää, missä molemmat sukupuolet varmaan osaa). Naama on mielestäni varsin nätti. Uhkeita muotoja mulla ei ole enkä voisi olla mikään filmitähti, mutta oon oikein tyytyväinen osaani. Aina en ole ollut vaikka olen näyttänyt suunnilleen samalta aina. Hirveästi ryppyjä en toivoisi tulevan tai tavallista nopeammin siis.

En ole. Olisipa ihanaa joskus katsoa itseään pelistä ja olla tyytyväinen näkemäänsä. Näen aina vain asioita joita haluaisin muuttaa. Tietysti pyrin muuttamaankin mahdollisuuksien mukaan, mutta se on loputon urakka.

Moni kyllä luulee itseään kauniiksi vaikka ei oikeasti ole. Siinä se.

En. Syynä ylipaino.

Täysin.  Tästä en enää muuksi muutu, olen jo tarpeeksi iäkäs hyväksyäseni oman ulkonäköni.

Ja onha tuo kelvannut muillekin, on aviomies ja kolme lasta ja viisi lastenlasta.

Ei kukaan puuttunut ulkonäkööni missään elämäni vaiheessa.

Vierailija kirjoitti:

Moni kyllä luulee itseään kauniiksi vaikka ei oikeasti ole. Siinä se.

Kai sitä voi olla enemmän tyytyväinen kuin tyytymätön vaikkei olisikaan tavallista kauniimpi jos ei kuitenkaan järisyttävän ruma.

Olen kyllä. Paljon tyytyväisempi kuin nuorempana. N53

Vierailija kirjoitti:

Moni kyllä luulee itseään kauniiksi vaikka ei oikeasti ole. Siinä se.

Kauneus on katsojan silmässä, yhä edelleen. Sinun mielipiteesi ei ole ainoa oikea. Minusta on pelkästään hyvä juttu jos ihminen on tyytyväinen itseensä, se ei ole kaikille mikään itsestäänselvyys.

Yleensä ne jotka kehuvat itseään ovat niitä ei kauniita.

En. Ikävä kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Jokaisessa on varmana kohtia omassa kehossa, joista ei niin pidä :) Mulla on iso, suora nenä ja isohkot huulet, mutta toisaalta ne on osa minua. Tuota nenää olisin halunnut nuorempana saada pienemmäksi, jätin kuitenkin ajatuksen tasolle. Pidin jossain vaiheessa myös polviani rumina, mutta siinähän ovat. Ne saa tarvittaessa piiloon. Vanhemmiten en ole enää jaksanut stressata joistain polvista ja oikeastaan tuo nenäkin on ihan on. Onpahan persoonallinen.

Minulla ei ole sellaisia kohtia. Olen tyytyväinen ulkonäkööni, vaikken olekaan täydellisen kaunis. Enkä usko, että se on kovinkaan harvinaista. Eivät kaikki naiset pode mitään kehohäpeää tms. N53

Vierailija kirjoitti:

Yleensä ne jotka kehuvat itseään ovat niitä ei kauniita.

Kysymys kuului oletko tyytyväinen ulkonäköösi. Kauneudesta ei ollut edes kyse.

Vierailija kirjoitti:

Jokaisessa on varmana kohtia omassa kehossa, joista ei niin pidä :) Mulla on iso, suora nenä ja isohkot huulet, mutta toisaalta ne on osa minua. Tuota nenää olisin halunnut nuorempana saada pienemmäksi, jätin kuitenkin ajatuksen tasolle. Pidin jossain vaiheessa myös polviani rumina, mutta siinähän ovat. Ne saa tarvittaessa piiloon. Vanhemmiten en ole enää jaksanut stressata joistain polvista ja oikeastaan tuo nenäkin on ihan on. Onpahan persoonallinen.

Sama juttu. Joskus parikymppisenä mietin, että jos saisin olla jonkun toisen näköinen, niin minkä/kenen näköinen olisin? Sitten aloin miettimään omia piirteitäni. Esimerkiksi nenäni on täsmälleen samanlainen kuin äitini äidillä oli, kasvojeni piirteet tulevat myös sieltä puolelta ja olemme äitini kanssa kuin kaksi marjaa, silmät tulevat suoraan isältäni, samoin suu. Mietin, että en haluaisi olla kenenkään toisen näköinen, sillä nämä piirteet ovat täsmälleen minun maata ja sukuani ja ilman näitä piirteitä en olisi minä.

Sen jälkeen lopetin hötkyilyn ja kun sain parikymppisenä oikomisraudatkin vihdoin hampaistani pois yli kymmenen vuoden oikomishoidon jälkeen, olen hymyillyt paljon. Lopetin myös kaikkiin muihin itseni vertailemisen kokonaan, minä olen minä ja se riittää. Sillä samalla mennään vielä nyt yli nelikymppisenäkin. Olen ihan tyytyväinen.

Tottakai.