En pysty puolustautumaan vaan menen lukkoon
Päässä ei liiku mitään ja purskahdan itkuun. Paljon olisi asiaa keskusteluun, mutta teen vain itsestäni tyhmän oloisen.
Kommentit (7)
Meillä on töissä piilovittuileva pomo. En kiinnitä huomiota lässytyksiinsä, olen kuin en kuulisikaan. Parin vuoden kuluttua on eläkkeellä, eli täysin nobody kenellekään. Se jos mikä syö naista.
Vierailija kirjoitti:
Se on puolustautumista. Mutta ei aikuiselle erityisen toimiva enää. Olet sen oppinut, opit siitä poiskin. Taistele, pakene, jähmety... tai rauhoitu. Terapiassa voi jo yksi kerta riittää, että huomaa miksi toimi niin ja miten voisi suojata rajojaan jatkossa.
Kymmeniä kertoja käynyt terapiassa ja aina itkenyt joka istunnolla, enkä oppinut siis mitään, ei siitä puhuttu...
Miten oppia pois?
Stressi kun kasaantuu (yksinäisellä) helposti käy noin.
Kannattaa opetella sanomaan "en pysty ajattelemaan just nyt mutta tiedän että olen tästä eri mieltä. Haluan miettiä hetken mikä ihan tarkkaan mielestäni tässä tilanteessa on vialla." Tai sitten sanot vaan "lakkaa jankkaamasta paskapää".
Se on puolustautumista. Mutta ei aikuiselle erityisen toimiva enää. Olet sen oppinut, opit siitä poiskin. Taistele, pakene, jähmety... tai rauhoitu. Terapiassa voi jo yksi kerta riittää, että huomaa miksi toimi niin ja miten voisi suojata rajojaan jatkossa.