Lue keskustelun säännöt.
Uimahallissa tänään
05.11.2009 |
mulla oli vapaapäivä ja mentiin normaalisti päiväkodissa olevan uhmiksen kanssa uimaan ennen kuin koululaiseni tulivat koulusta. Hän rupesi kiukkuilemaan tyhjästä suihkussa. Vieressä oli mummoja, jotka tietenkin tuijottivat.
Aattelin, että pakko se kuitenkin nyt olla kuin ei huomaisikaan yleisöä ja laskeuduin sinne alle metrin tasolle. Rupesin mantraamaan lasta eli sanoin tiukasti mutta ihan rauhallisena, että nyt lopetat tuon tyhjän kiukuttelun heti kun lasken kolmeen tai me lähdetään pois nyt heti, ennen uimista. Meillä on tämä metodi paljon käytössä ja yleensä toimii. Laskin kolmeen ja homma toimi nytkin ja pesu jatkui.
Mummot tuijottivat edelleen ja alkoivat puhumaan keskenään tyyliin mulla olisi kyllä hermo mennyt tuossa ja olisin suuttunut. Toinen siihen, että en oo koskaan kestänyt noita kiukkutilanteita omieni kanssa, enkä nyt oikein lapsenlastenkaan kanssa jaksa. Ja nyt kun mä tuijotin varmaan suu auki, niin sanoivat, että tosi hyvin jaksoit kyllä. Sanoin että meillä tää on niin tavallista ja on vaan pakko jaksaa ja tämä kolmeen laskeminen yleensä tepsii.
Mä olin ihan äimänä. Mummot yllättivät! Mutta olin kyllä iloinen ettei tuommoinen huonosti kestävä mummo ole meidän mummo. meillä on onneksi lempeä mummo, äitini, en muista että olisi ikinä herpannut kunnolla. Kestää uhmiskiukutteluakin paremmin kuin minä tai antaa löysää enemmän.
Kommentit (8)
Siitä, että mummot kehuivat sinun kasvatusmetodiasi/hermojasi ("hyvin jaksoit") vai siitä, että on olemassa äitejä ja isoäitejä, joilla menee hermo herkemmin tai jotka ainakin kokevat kiukkutilanteet todella raskaiksi...Vai siitä, että joku kypsään eläkeikään mennessä uskaltaa ääneen tunnustaa tämän ("olen herkkähermoinen, enkä aina jaksa toimia kiukkutilanteessa kuten parasta olisi").
Tälläkin palstalla saa lukea jatkuvasti aloituksia "Hermo meni, huusin taaperolle, nyt kaduttaa". Ei, se ei ole oikein, eikä se ole rakentava tapa toimia lapsen kiukkutilanteessa. Toiset hallistevat hermonsa paremmin, toiset joutuvat tekemään tämän kanssa jatkuvasti kasvatustilanteissa töitä. Eikö sitä saisi ääneen sanoa? - Etenkin kun on jo omat lapsensa kasvattanut, ja sitten joutuu toisten lasten kanssa taas testaamaan hermojaan näissä tilanteissa.
Eihän mummo sanonut, ettei jaksa tai tykkää omista lapsenlapsistaan, tai ettei rakasta heitä. Tunnustipa vaan, että ei oikein jaksa niitä kiukkutilanteita. Mitä pöyristyttävää tuossa nyt on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mummo on noin hermoheikko ja se kuulosti siltä, kun he yksilöiden tapauksia puhuivat niistä lapsenlapsistaan, että suurta rakkautta ei äänessä ollut. Haukkuivat niitä ja äitejään, omaa tytärtä toinen ja toinen miniää, kuinka eivät tee mitään hiljentääkseen muksut.
Lapseni ei ollut omalla asteikollaan edes yli 50 % teholla, olisko ollut 20 % siitä, mihin kykenee. Mä en oo mikään superäiti, vaan hermo leikkaa mullakin kyllä, mutta täytyy kyllä olla jo sitten 80-100 % tehoja.
Mulla on kolmas kovatahtoinen muksu ja ekan kohdalla meni kyllä hermo vähemmästäkin, joten kehitystä on tapahtunut omassa suhtautumisessa ja ehkä siinä että on ollut pakko hakea jotain keinoja, millä yrittää saada tilanne poikki jo siitä alkukiukussa.
ap
esimerkki tai rauhallisempi kasvatustyyli on auttanut. Isä oli kyllä hermoheikko meidän möykälle, mutta ei kyllä lapsenlapsille, vaan puolusti aina heitä, kun komennettiin (kuoli 2,5 v sitten). Mä olin myös kovapäinen uhma-iässä ja aivan mahdoton murrosikäinen.
ap
että itseäsi on äitisi jaksanut.
Tiedän tuon tunteen, kun tuntee muiden tuijotuksen kun omat uhmikseni (kaksoset) saavat kohtauksia.
että se just äimistytti, koska isäni tuntien olen jotenkin aatellut, että vaikka hermot olisi huonot omien lasten suhteen, niin lapsenlapsia kohtaan ne ovat supervenyvät ja sellaiset, että ei saisi komentaa jne. Mutta ei se niin ollutkaan.
ap
Varmaan ensimmäinen uimahalli-aloitus av:llä ikinä, missä ei ruodita suihkussa kävijöiden alapääkarvoituksen tilaa!
HYVÄ AP!!! Ottakaa muut uimahalli-aloitusten tekijät oppia. Tämä on erittäin asiallinen kirjoitus uimahalli-sarjassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että apua, nyt kukaan ei edes vastaa :-). Mua ei muiden karvat kiinnosta eikä edes mahdolliset makkarat tai raskausarvet (kaikkia kolmia on itsellänikin).
ap
tai ei siis mulla, mutta lapsilla. anoppini. Hermo menee jos vähänkään ääni nousee. Valittaa suureen ääneen että ei kestä lapsia yhtään. Ei mikään rakastava mummo :(.
että itseäsi on äitisi jaksanut.
Tiedän tuon tunteen, kun tuntee muiden tuijotuksen kun omat uhmikseni (kaksoset) saavat kohtauksia.