Järjen käyttö kumppanin valinnassa

Ovatko muutkin itsestäänselvyydet sinulle tällaisia iloisia oivalluksia?

Ja jos ei ole niin sit se pitää jättäö jollekkin jolla on ja etsiä itselleen sellainen yksilö johon on varaa ja resursseja ja josta tietty tykkää

Vierailija kirjoitti:

Todella sovinistinen ja naisvihamielinen aloitus. Ilmiannettu.

Miten näet tässä sovinismiavtai naisvihaa?

-ap-

Ps olen itse nainen

Olen käyttänyt aina nimenomaan järkeä kumppanin valinnassa. Olen eronnut useita kertoja. En tiedä, voiko siitä päätellä jotain.

Vierailija kirjoitti:

Ovatko muutkin itsestäänselvyydet sinulle tällaisia iloisia oivalluksia?

Tämä ob minulle aina ollut itsestään selvyys j varmasti monille muillekkin, mutta ei kuitenkaan kaikille. Paljon kuulee ja näkee sitä että ainut mikä merkkaa valinnan tekemisessä on se miltä asiat tuntuu.

Toisille se on helpompaa kuin toisille. Useat kuitenkin tavoittelevat pitkälti omaa etuaan myös parinvalinnassa, joten valintaa ei siksi kannata perustaa pelkän tunteen varaan, vaan pitää järki mukana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todella sovinistinen ja naisvihamielinen aloitus. Ilmiannettu.

Miten näet tässä sovinismiavtai naisvihaa?

-ap-

Ps olen itse nainen

Etkö todella ole kuullut tunneälystä?

Vierailija kirjoitti:

Olen käyttänyt aina nimenomaan järkeä kumppanin valinnassa. Olen eronnut useita kertoja. En tiedä, voiko siitä päätellä jotain.

Olisi mielenkiintoista kuulla mitä sinulle se järkeily on käytännössä tarkoittanut.

Eikä se että käytää järkeään takaa sitä että suhde kestää hamaan tappiin asti. Se vaan antaa sille parhaan mahdollisen edellytyksen.

Mutta jos otetaan vaikka esimerkiksi koiran valinta. Jos päädyt järkeilylläsi siihen että koirarptu x olisi sinulle se paras rotu, niin se ei kuitenkaan tarkoita sitä että mikä tahansa rosun edustaja käy sinulle koska rodun sisälläkin on eroja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todella sovinistinen ja naisvihamielinen aloitus. Ilmiannettu.

Miten näet tässä sovinismiavtai naisvihaa?

-ap-

Ps olen itse nainen

Että sellainen trolli-persuilija siellä

Oikea ap

Et ole oikea ap..

T:ap

Missä olikaan se paikka, josta voi käydä valitsemassa haluamansa? Minä kun olen aina kuvitellut, että siihen tarvitaan kaksi ihmistä, jotka molemmat valitsevat toisensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todella sovinistinen ja naisvihamielinen aloitus. Ilmiannettu.

Miten näet tässä sovinismiavtai naisvihaa?

-ap-

Ps olen itse nainen

Etkö todella ole kuullut tunneälystä?

Olen. Mitä siitä?

En ole onneksi joutunut valitsemaan järjen ja tunteen välillä, olen ihastunut kriteerieni mukaisiin miehiin ne kaksi kertaa kun olen suhdetta etsinyt. Eli ei tupakoi, ryyppää, ei lapsia, vieroittunut vanhemmistaan, asuu samassa kaupungissa jne.

Vierailija kirjoitti:

Missä olikaan se paikka, josta voi käydä valitsemassa haluamansa? Minä kun olen aina kuvitellut, että siihen tarvitaan kaksi ihmistä, jotka molemmat valitsevat toisensa.

Nimenomaan 2 ihmistä valitsee toisensa.

Sinä valitset niistä ihmisistä jotka pitävät sinusta. Se on sitten sinusta kiinni miltä pohjalta teet valinnan.

Vierailija kirjoitti:

En ole onneksi joutunut valitsemaan järjen ja tunteen välillä, olen ihastunut kriteerieni mukaisiin miehiin ne kaksi kertaa kun olen suhdetta etsinyt. Eli ei tupakoi, ryyppää, ei lapsia, vieroittunut vanhemmistaan, asuu samassa kaupungissa jne.

Se että käyttää järkeä ei tarkoita sitä että yunteet pitäisi nakata roskiin. Jos ihminen tekee valinnan pelkästään tunteiden varassa niin sitten käy niin että jossain vaiheessä ihminen tulee järkiin ja tajuaa että tämä ei toimi. Siinä tunteet sitten sammuu tai vaihtoehtoisesti pysyy mutta käytännön takia on kuitenkin erottava.

Jos käyttää pelkkää järkeä niin tunnepuolu vpi jäädä vähän viileäksi ja suhde muistuttaa enemmän työsuhdetta.

Vierailija kirjoitti:

En ole onneksi joutunut valitsemaan järjen ja tunteen välillä, olen ihastunut kriteerieni mukaisiin miehiin ne kaksi kertaa kun olen suhdetta etsinyt. Eli ei tupakoi, ryyppää, ei lapsia, vieroittunut vanhemmistaan, asuu samassa kaupungissa jne.

Tuossa ei ole hirveästi järkeä käytetty kumppanin valinnassa. Ihan tavanomaisia kriteereitä ovat, jolloin olet kumppanisi valinnut täysin tunteella

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä olikaan se paikka, josta voi käydä valitsemassa haluamansa? Minä kun olen aina kuvitellut, että siihen tarvitaan kaksi ihmistä, jotka molemmat valitsevat toisensa.

Nimenomaan 2 ihmistä valitsee toisensa.

Sinä valitset niistä ihmisistä jotka pitävät sinusta. Se on sitten sinusta kiinni miltä pohjalta teet valinnan.

Minulla ei ole koskaan ollut useita ihmisiä, jotka olisivat pitäneet minusta ja joiden keskuudesta olisi pitänyt valita. Tapahtuuko sellaista useinkin?

Nooo  -nuorena sitä tuli mentyä jokin muu kuin järki edellä, mutta ei oltukaan niin vakavalla mielellä liikkeellä.

Ainakin itse olen sitä mieltä että nuoruus on elettävä, jossain välissä se tulee eteen jos jää elämättä.

Nuoruus on nimenomaan kokeilun, erehdysten ja oppimisten aikaa. Sitten kun toivottavasti se järki kasvaa ja kypsyyttä tulee, sitä osataan tuossa parinvalinnassakin käyttää sitä järkeä.

Niin ja olen nainen.

Näin on, eikä se tosiaan ole kaikille selvää.

Itseäni jotenkin nuorena hävetti, jos mieleen tuli jotain järkeviä vaatimuksia kumppanille, kun se molemmin puolinen ihastus tuntui kovin harvinaiselta ja jäin koukkuun heti, kun joku osoitti kiinnostusta. Seurustelin sitten vuosia kaikenlaisten resupekkojen ja tunnevammaisten kanssa odottaen heidän kypsymistä.

Piti itse kasvaa kauan ennen kuin tajusin, että kaikki ei halua okt-lapset-volvo-yhdistelmää tai, että kaikki ei tavoittele mahdollisimman hyvää työpaikkaa.

Joo, lapsuudessani oli jäänyt itsetunto ja tunnetaidot kehittymättä, mutta onneksi niihin pystyi vaikuttamaan aikuisena ja kasvamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä olikaan se paikka, josta voi käydä valitsemassa haluamansa? Minä kun olen aina kuvitellut, että siihen tarvitaan kaksi ihmistä, jotka molemmat valitsevat toisensa.

Nimenomaan 2 ihmistä valitsee toisensa.

Sinä valitset niistä ihmisistä jotka pitävät sinusta. Se on sitten sinusta kiinni miltä pohjalta teet valinnan.

Minulla ei ole koskaan ollut useita ihmisiä, jotka olisivat pitäneet minusta ja joiden keskuudesta olisi pitänyt valita. Tapahtuuko sellaista useinkin?

Itseasiassa en tiedä, voisin kuvitella että jotkut sosiaalliset ja iloiset ihmiset herättävät kiinnostusta runsain määrin. Itse aloitin ensimmäisen suhteeni kun olin 30v. Sitä ennen ei ollut tullur vastaan oikeaa henkilöä. Minusta kiinnostuneita oli siihen mennessä ollut ehkä joku 10.

Vierailija kirjoitti:

Nooo  -nuorena sitä tuli mentyä jokin muu kuin järki edellä, mutta ei oltukaan niin vakavalla mielellä liikkeellä.

Ainakin itse olen sitä mieltä että nuoruus on elettävä, jossain välissä se tulee eteen jos jää elämättä.

Nuoruus on nimenomaan kokeilun, erehdysten ja oppimisten aikaa. Sitten kun toivottavasti se järki kasvaa ja kypsyyttä tulee, sitä osataan tuossa parinvalinnassakin käyttää sitä järkeä.

Niin ja olen nainen.

Asioita voi oppia kahdella tavalla, jpkp toisen virheistä tai omista. Kaikkien ei ole pakko "elää nuoruutta". Jokainen toki tekee nuoruudessa virheitä ja hakee sitä omaa paikkaa, mut sellainen hillitön örveltäminen eibole nuoruuden elämistä vaan ne ovat oireita jostakin, esim huonoista kotioloista.