Puolison vanhemmat asuu ahtaasti. Ja puolisoni haluaa mennä sinne yöksi ja minä haluaisin välillä olla hotellissa. Onko kellään muulla tällaista ongelmaa?

Kellään samaa kokemusta?

He siis asuvat kolmiossa, joka on käytännössä kaksio.

Jos se on puolison lapsuudenkoti niin varmasti kokee tuon dissaamisena.

Minun puolisoni vanhemmat eivät enää elä, mutta hän haluaisi meidän aika ajoin vierailevan siskollaan niin, että voimme juoda myös viiniä eli että yöpyisimme siellä. Seurusteluaikana suostuin kerran, mutta sen jälkeen totesin hänelle, että minä en vaan ole yökyläilyihminen. Niinpä hän vierailee siellä nykyisin yksin, jos haluaa jäädä yöksi.

Teidän tilanteessanne ottaisin meille hotellihuoneen. Tai itselleni, jos mies haluaa mennä vanhemmilleen.

Vierailija kirjoitti:

Jos se on puolison lapsuudenkoti niin varmasti kokee tuon dissaamisena.

On eri asunto kuin lapsuudenkoti. Olen itse kasvanut omakotitalossa ja minulle on epämiellyttävää, että olohuoneessa kaikki kuulee mitä yksi tekee WC:ssä.

Anna toki puolison mennä isille ja äidille,  ota sinä hotellista huone ja sitten radalle katsastamaan paikkakunnan menot.

Meillä oli sama tilanne, asia ratkesi lasten syntymään, sen jälkeen oli ymmärrettävämpää, että oltiin hotellissa.

Appiksille voi yrittää kertoa tarinaa esim selkävaivoista, tietty siinä on riski, että antavat oman sänkynsä ja menevät itse patjoille.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli sama tilanne, asia ratkesi lasten syntymään, sen jälkeen oli ymmärrettävämpää, että oltiin hotellissa.

Appiksille voi yrittää kertoa tarinaa esim selkävaivoista, tietty siinä on riski, että antavat oman sänkynsä ja menevät itse patjoille.

Ei ole mitään syytä alkaa valehdella tai keksiä selityksiä. Voi ihan hyvin sanoa, että ei viihdy muiden luona yökylässä vaan haluaa omaa rauhaa. En anoppina panisi ollenkaan pahakseni, jos oma miniä sanoisi noin.

En missään tapauksessa halua olla yövieraana kenenkään himassa, en yksinkertaisesti voi sietää sitä. Ei sitä tarvitse selittää, buukkaatte vain hotellin.

Puolisoni suuttui asiasta ja appivanhemmat eivät ymmärrä asiaa ollenkaan. Hehän ovat mieheni lapsuudessa eläneet 5 henkeä kolmiossa kokoaikaisesti, niin miten niin me ei muka sinne mahduttaisi nyt.

Ap

Ollaan me myös oltu vanhempieni mökillä useasti, mutta siellä on iso mökki, jossa on tilaa ja pihaa. Tämä appivanhempien asunto on vanha kerrostalo kolmio ilman saunaa.

Meidät majoitetaan olohuoneen lattialle. siinä ei ole ovea ja se on suorassa yhteydessä keittiöön.

Kaikki kulkee siitä läpi, vessaan jne. Appivanhemmat aina hirveän teatraalisesti nousee viideltä ja pauhaa, jos yhtään sen jälkeen edes yrittää nukkua. Sinne on 600 kilsaa ja olen oikeasti väsynyt matkasta. Eikä siellä kuitenkaan ole edes mitään tekemistä, joten en tajua miksi edes pitää nousta.

Inhoan sitä enkä enää suostu siellä nukkumaan. Anoppi sitten tästä repi herneet nenään.

Vierailija kirjoitti:

Meidät majoitetaan olohuoneen lattialle. siinä ei ole ovea ja se on suorassa yhteydessä keittiöön.

Kaikki kulkee siitä läpi, vessaan jne. Appivanhemmat aina hirveän teatraalisesti nousee viideltä ja pauhaa, jos yhtään sen jälkeen edes yrittää nukkua. Sinne on 600 kilsaa ja olen oikeasti väsynyt matkasta. Eikä siellä kuitenkaan ole edes mitään tekemistä, joten en tajua miksi edes pitää nousta.

Inhoan sitä enkä enää suostu siellä nukkumaan. Anoppi sitten tästä repi herneet nenään.

Oletteko nyt sitten hotellissa aina yötä? Ap

Niin kuinka monta yötä siellä toisten nurkissa pitää sitten majailla, jos ei yksi tai kaksi yötä riitä?

Miksi ihmeessä menisitte bilettämästä suoraan appivanhemmille nukkumaan? Itse en kehtaisi tehdä tätä omillekaan vanhemmilleni. Jos vanhemmille mennään, niin sitten ollaan siellä vierailulla ja jos samalle paikkakunnalle mennään muissa asioissa, niin sitten tarpeen mukaan yövytään muualla. Kyllä vanhempien kanssa voi mennä bilettämäänkin, mutta se on sitten eri asia.

Parisuhteissa kuuluu tehdä joustoja molemmin puolin. Ehkä sinun kannattaisi suostua yöpymään appivanhemmilla kerran pari vuodessa ja miehelläsi suostua hotellimajoitukseen, jos matkustuksen syy on muu kuin vierailu miehen vanhempien luona.

Vierailija kirjoitti:

Puolisoni suuttui asiasta ja appivanhemmat eivät ymmärrä asiaa ollenkaan. Hehän ovat mieheni lapsuudessa eläneet 5 henkeä kolmiossa kokoaikaisesti, niin miten niin me ei muka sinne mahduttaisi nyt.

Ap

Nythän kyse on siis enää siitä, että kumpi antaa periksi. Minä antaisin periksi ja menisin anoppilaan yöksi. Kuinka usein käytte siellä siis viihteellä? Kuinka pitkä matka kotiin?

Vierailija kirjoitti:

Minun puolisoni vanhemmat eivät enää elä, mutta hän haluaisi meidän aika ajoin vierailevan siskollaan niin, että voimme juoda myös viiniä eli että yöpyisimme siellä. Seurusteluaikana suostuin kerran, mutta sen jälkeen totesin hänelle, että minä en vaan ole yökyläilyihminen. Niinpä hän vierailee siellä nykyisin yksin, jos haluaa jäädä yöksi.

Teidän tilanteessanne ottaisin meille hotellihuoneen. Tai itselleni, jos mies haluaa mennä vanhemmilleen.

Mitä kamalaa on yhdessä yössä? En vaan ymmärrä. Jos sovitaan kyläily, että voi ottaa viiniä tms., niin jäädään yhdeksi yöksi ja sitten kotiin, niin mikä siinä järkyttää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidät majoitetaan olohuoneen lattialle. siinä ei ole ovea ja se on suorassa yhteydessä keittiöön.

Kaikki kulkee siitä läpi, vessaan jne. Appivanhemmat aina hirveän teatraalisesti nousee viideltä ja pauhaa, jos yhtään sen jälkeen edes yrittää nukkua. Sinne on 600 kilsaa ja olen oikeasti väsynyt matkasta. Eikä siellä kuitenkaan ole edes mitään tekemistä, joten en tajua miksi edes pitää nousta.

Inhoan sitä enkä enää suostu siellä nukkumaan. Anoppi sitten tästä repi herneet nenään.

Oletteko nyt sitten hotellissa aina yötä? Ap

Kyllä, yövymme hotellissa nykyään.

Oli meillä jotain vastaavaa kahinaa aikoinaan. Sitten sanoin suoraan, että MÄ HALUAN omaa tilaa ja aikaa, mä haluan keikistellä nimettömissä ja vaan miehelleni.

Anoppi ymmärsi. Appea ei siis ollutkaan, vain anopin pieni kaksio. Mieheni lapsuuden koti.

Me olemme sittemmin olleet hotellissa. Lapsia kun tuli, niin anoppi vielä ymmärsi lisää ja halusi ottaa lapset heille, että kun se oma-aika on muutenkin niin kortilla. ;)

Vierailija kirjoitti:

Minun puolisoni vanhemmat eivät enää elä, mutta hän haluaisi meidän aika ajoin vierailevan siskollaan niin, että voimme juoda myös viiniä eli että yöpyisimme siellä. Seurusteluaikana suostuin kerran, mutta sen jälkeen totesin hänelle, että minä en vaan ole yökyläilyihminen. Niinpä hän vierailee siellä nykyisin yksin, jos haluaa jäädä yöksi.

Teidän tilanteessanne ottaisin meille hotellihuoneen. Tai itselleni, jos mies haluaa mennä vanhemmilleen.

Kyllä minä vähän loukkaantuisin, jos mieheni ei haluaisi jäädä läheisimmille sukulaisilleni yhdeksi yöksi tyyliin pari kertaa vuodessa. Eri juttu, jos olisi jotain riitoja tms., mutta jos ei ole mitään kunnon perusteluja, niin huhhuh. En minäkään tykkää mistään jatkuvasta yökyläilystä tai kyläilystä ylipäänsä, saati monen yön vierailuista, mutta jos vaikka siskoni kutsuu meidät pääsiäisenä heille istumaan iltaa ja ottamaan muutaman viinilasillisen ja tarjoaa yösijaa, niin pitäisin sitä hyvin outona, jos mies kieltäytyy ilman kunnon syytä.