Lue keskustelun säännöt.
Mies ei ota vakavasti diabetestä ja verenpaineongelmia. Sain taas puhelun, että on pyörtynyt töissä ja sairaalassa.
26.10.2021 |
Ongelmat tulivat vahingossa ilmi tarkastuksessa puoli vuotta sitten. Mies sairastaa verenpainetautia ja pitkälle edennyttä 2 tyypin diabetestä.
Ottaa kyllä insuliinit ja lääkkeet, mutta ei muuta elintapojaan. Nikotiinista eikä alkoholista ole luopunut tai vähentänyt. Syö epäterveellisesti. Vehhnää ja lihaa kuluu.
Pelkään, että on kohta haudassa tätä menoa. Onneksi ei ollut kohtaus. Ilmeisesti vain liian korkeiksi kohenneet paineet.
Miehellä on ikää 48v. Nyt minä joudun hakea hänet sairaalasta. Olenko hirveä ihminen? Minusta tämä kaikki tuntuu vain turhalle ja minua suututtaa tuollainen itsestään huolta pitämättömyys. Varmasti voisi olla paljon paremmassa kuosissa jos ottaisi asian vakavasti.
Lääkäri ehdottii myös toista lääkettä rinnalle, mutta mies kieltäytyi siitä. Salaa terveysongelmansa ja muut ihmiset ihmettelevät miehen romahtanutta vointia.
Minulle taas kiukuttelee stressaantuneena kaikesta.
Kommentit (75)
Minulla (46v mies) on ollut tämä sokuritauti pitempään. Peruslääke Metforemin rinnalla on nyt toisena Forxiga, mikä vie sokeria pois elimistöstä virtsan mukana. Suosittelen kokeilemaan tätä ennenkuin alkavat piikkejä tarjoamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mies voi varmaan tulla sieltä sairaalasta kotiin taksilla tai kävellen. Minä en ainakaan kävisi hakemassa.
Riippuen työpaikasta, niin tuollainen pyörtyminen saattaa olla todella suuri työturvallisuusriski itselle, työkavereille, tai muille ihmisille.
Toki on riski ihan omassakin elämässä esim. autonratissa, suihkussa, saunassa, rapuissa jne.
Aina voi tulla yllättävä pyörtyminen, eikä sille voi mitään, mutta jos pyörtymisen määrät kasvaa, niin kyllä siinä riskitkin kasvavat. Lisäksi tuollainen välinpitämättömyys on jo ihan eri asia, kuin pyörtyminen kerran elämässä ja sitä on vaikeampi antaa anteeksi - etenkin, jos jotain sattuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano miehellesi terveisiä, ettei 100 varmana enää 15 vuoden päästä köpöttele normaalikuntoisena jos on edes hengissäkään silloin.
Siis jos ei muuta suhtautumistaan asiaan ja tee elämäntaparemonttia.
T. 7
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin aivan raivoissani. Meillä mies alkoi liikkua enemmän ja siivosi ruokavalion heti kun sai tietää kohonneesta kolesterolista. Minä olen meillä pääkokki ja teen koko perheelle kolesteroliystävällisä ruokaa ja kömmin sohvalta lenkille miehen kanssa.
Jos hän ei olisi välittänyt ollenkaan tilanteestaan, olisin nostanut myrskyn tuhannen auringon voimalla. Ehkä jopa lopulta jättänyt hänet. En voisi sietää katsella tuota tapaa elää.
Miten niin monet miehet ovat tälläisiä? Silkkaa piittaamattomuutta omaa terveyttä kohtaan.
Omalla isälläni on jo pitkään ollut sydänvaivoja. Saatiin se puoliväkisin menemään lääkäriin ja sieltä paljastui vaikka ja mitä. Nyt ei suostu syömään verenohennuslääkettä. Saisi oikealla hoidolla vielä vuosia lisää hyvää elinaikaa. Ei suostu terapiaan, ei mihinkään. Kaikki on vaan huuhata ja kyllä makkara ja olut tiellä pitää. Nyt tilanne vaikuttaa sen verran huonolta että loppu saattaa olla lähellä. Raskasta lähimmäisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärtääköhän seuraukset? Ennen henkeä lähtee mm. potenssi, varpaat/jalat, munuaiset ja näkö.
Vierailija kirjoitti:
Riippuen työpaikasta, niin tuollainen pyörtyminen saattaa olla todella suuri työturvallisuusriski itselle, työkavereille, tai muille ihmisille.
Toki on riski ihan omassakin elämässä esim. autonratissa, suihkussa, saunassa, rapuissa jne.
Aina voi tulla yllättävä pyörtyminen, eikä sille voi mitään, mutta jos pyörtymisen määrät kasvaa, niin kyllä siinä riskitkin kasvavat. Lisäksi tuollainen välinpitämättömyys on jo ihan eri asia, kuin pyörtyminen kerran elämässä ja sitä on vaikeampi antaa anteeksi - etenkin, jos jotain sattuu.
Varmaan masentunut kun sai diagnoosin. Onhan tuo hirveä shokki. Tuohon vielä sydänongelmat jotka kyllä on tulossa tätä menoa.
Puhu sille esim jalan amputoimisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos vakavasti sairas ihminen ei halua itseään hoitaa, siihen ei valitettavasti ole mitään keinoa häntä pakottaa. Työelämässä tuollainen tyyppi on oikea pommi, mutta työnantajakin on kädet pystyssä. Voidaan pitää vaikka kuinka monet kolmikantaneuvottelut, mikään ei muutu, ellei henkilö itse muutu.
Kerro miehellesi, että haluat tehdä kaiken viranomaisten vaatiman paperisodan valmiiksi, että ei tarvi sitten muuta, kuin lisätä päivämäärät perunkirjoituspapereihin, ja ryhdy myös tuumasta toimeen. Joskus karu herätys on tarpeen.
Vierailija kirjoitti:
Sano miehellesi terveisiä, ettei 100 varmana enää 15 vuoden päästä köpöttele normaalikuntoisena jos on edes hengissäkään silloin.
Katkokävelyä … köpöttelyä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisin aivan raivoissani. Meillä mies alkoi liikkua enemmän ja siivosi ruokavalion heti kun sai tietää kohonneesta kolesterolista. Minä olen meillä pääkokki ja teen koko perheelle kolesteroliystävällisä ruokaa ja kömmin sohvalta lenkille miehen kanssa.
Jos hän ei olisi välittänyt ollenkaan tilanteestaan, olisin nostanut myrskyn tuhannen auringon voimalla. Ehkä jopa lopulta jättänyt hänet. En voisi sietää katsella tuota tapaa elää.
Minkälainen mahtaa olla "kolesteroliystävällinen ruoka"? Ja mikä siitä tekee sellaisen?
Vanhempana tuo voisi olla vaskulaarinen dementia. Ei kuitenkaan pitkä elinkaari edessä.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempana tuo voisi olla vaskulaarinen dementia. Ei kuitenkaan pitkä elinkaari edessä.
Koulukaveri kuoli 45v. ilmeisesti lihavuus-diabetekseen.
Sano ettet aio hoitaa itseaiheutetun taudin vuoksi sitä.
Ehkä miehesi ei ap halua elää. Itse en halua joten siksi ei terveydenhoito ja elämäntavat kiinnosta.
Mun äiti on tehnyt tuota ikänsä. Ainoa mitä on kyennyt pitämään on tupakoinnin lopettaminen. Hän on jo nyt pitkälti yli 70 v, sairauksia on vaikka mitä. Diabetes, osteoporoosi, sepelvaltimotauti jne
Eri sairausten vuoksi olisi tärkeää noudattaa dieettiä, mutta hän ei siihen alistu, vaikka vointi paranisi ja elinvuosia tulisi lisää.
Mä olen ajatellut, että hän ei arvosta itseään yhtään. Sen vuoksi ei tarvitse itsestään huolehtia itse.
Mä oon aina ihmetellyt miesten asennetta terveysongelmiin. Suljetaan itsekin silmät ja salataan asia. Minusta oli helpottaavaa kuulla mikä minua vaivaa ja kerroin ihmisille avoimesti. Kukaan ei ihmetellyt vointiani, kun tiesi sille olevan luonnollinen selitys.
Sairastan pitkäaikaissairautta.