Kuudelta lähdin kävelylle, nyt juuri jalkani on kipaattu ja olen siirretty osastolle jossa saan viimein tuskieni jälkeen levätä aamuun?
Pillereitä onneksi annettiin heti kun ambulanssi saapui paikalle jossa lankesin jään yllättämänä!
Jalasta murtui luu, erittäin kivuliasta! Erittäin epämukavaa!
Sinkkukin vielä olen niin olen siis yön tarkkailussa saatuani vahvoja kipulääkkeitä. Aika pilvessä kyllä olenkin!
Televisiota katson eräänlaisessa yksityishuoneessa, käytävällä näin automaatin josta saisin perunalaatuja jos keksisin keinon haalautua sinne.
Meille satunnaisille ainkkupitilaille pitäisi olla palvelu jossa vapaaehtoiset kävisivät katsomassa meitä ja kysymässä vointiamme jolloin avuton sinkkupitilas voisi saada tarpeensa täytetyiksi.
Oh, sainkin iltapalan tässä kirjoittaessani. Kolme leipäviipaletta, juustosiivuja kaksi ja neljä makkarasiivua. Omenamehua. Luumu, voinappi.
Myöhemmin: oh, sain perunalaatuja, puhelin hautautui peittojen väliin ja taisin nuokahtaa kipulääkkeistä.
Lastupussin ja aarrearkku-karkkeja sain hoitajan avustuksella. Minut herätettiin ottamaan lisää lääkkeitä, kylläpäs jo kivut haihtuvatkin ja kuuma tulee täällä peitekääreesaä.
Kommentit (6)
Ei missäån ole noin nopea palvelu, että parissa tunnissa ehtisi osastolle asti. 0/5
Ei ambulanssissa anneta mitään pillereitä. Aineet pistetään suoneet.
Aamulla lähdin ulkoilureitille kävelemään ja n 8 kilometrin jälkeen takaisin kämpille, nyt rentoudun lasagnen ja punaviinin parissa.
Jaa, noinko sitä pitääkin kaatua. Itse kaaduin ihan väärin jokunen vuosi takaperin kun odottelin murtuneen jalan kanssa kotona aamuun että josko kipu hellittäisi. Sitten ajoin taksilla lääkäriin ja jonottelin jokusen tunnin vastaanotolle. Kuvauksien jälkeen murtuneella jalalla keppien kanssa kotiin ja parin päivän päästä kipsaukseen. Kipulääkkeitä en käyttänyt yhtään.
Sitä ne rokotteet tekevät. Ei sentään taju lähtenyt.