Ollaankohan liian tottuneita köyhyyteen..
Kun miehen kanssa mietittiin, että aivan käsittämätöntä, että joku ostaa vaikkapa puseron ja se ei ole pois ruokarahoista. Vähänkö olisi hurjaa käydä shoppailemassa ilman, että joutuu maksamaan kuukausitolkulla erämaksuja, kiristämään vyötä seuraavat kaksi kuukautta tai sitten vain jättää pari laskua maksamatta ja siirtäisi tulevaisuuteen, jotta saa tässä kuussa ruokaa.
Kommentit (2)
itse ollaan samassa tilanteessa.Musta on hienoa, kun pärjätään vähällä, usein mietin, että kuinkahan selviäisi näillä tuloilla joku joka ihan yllättäen tähän tilanteeseen joutuisi.Tosielämän survival-meininki, uskon kuitenkin parempaan huomiseen, ja toivon että osaan silloinkin rahan käytön, enkä törsää turhaan.Itse asiassa meillä esim. syödään terveellisemmin kuin siskoni luona, koska eineksiin ei ole varaa, vaan kaikki tehdäänj itse.Ei myöskään ole varaa sairastaa, joten hyvä kun ruuasta saa tarvitsemansa vitamiinit eikä tarvitse turvautua purkkikamaan ja olla jatkuvasti lääkekuurilla.Ei ole varaa ajaa autolla joka paikkaan, eli saamme runsaasti raitista ilmaa ja hyötyliikuntaa.Töitä ei ole kuin 6h päivä, 4 pv viikossa, joten jää aikaa myös perheelle, ja lapset voi paremmin, itsekään ei enää stressaa niin kuin pari vuotta sitten.
Siitä kyllä oppii helposti poiskin. Kokemusta on.