Pienet ristiäiset, ongelmana eronneet isovanhemmat

Jos ei aikuinen ihminen pysty lapsen juhlassa pari tuntia olemaan ihmisiksi niin jääkööt pois

Vierailija kirjoitti:

Jos ei aikuinen ihminen pysty lapsen juhlassa pari tuntia olemaan ihmisiksi niin jääkööt pois

Täysin samaa mieltä, tosin mun vanhemmat on sitä laatua että varmaan ajattelevat toisistaan että kai se kus*pää tajuaa jäädä pois... :D ap

Sympatiani sinulle, ap! Tuollaiset tilanteet on ihan perseestä. Meillä on sellainen tilanne, että meidän molempien vanhemmat on eronneet, joten "pienissä" ristiäisissä oli äitini ja hänen miehensä, isäni ja hänen vaimonsa + vaimon tyttäret, appiukko vaimonsa kanssa sekä anoppi miehensä kanssa. Plus kummit ja minun veljeni. Onneksi kaikki osaavat käyttäytyä ja voivat jutella mukavia sen pari tuntia. Mutta onhan nää "laajentuneet" perheet suoraan sanottuna ihan hanurista. Miehen kanssa aina vitsaillaakin, että pysytään yhdessä ihan vaan senkin takia, että meidän lasten on helpompi järjestää häitä ja ristiäisiä 😉

Kaksi erää. Pappi perheen ja kummien kesken ja kahvit a ja b erässä

Isovanhempia ei kutsuta lainkaan, jos eivät osaa käyttäytyä. Kun on isovanhempi-ikäinen on jo niin aikuinen, että pitää osata tulla sen verran juttuun, että on vähintään neutraali. Jos ei muuten niin oman lapsensa ja lapsenlapsensa takia. 

Jos eivät riitele, käyttäytyvät asiallisesti, niin eikö se ihan riitä!? Ei kai siinä eksän kanssa tarvi alkaa vitsiä vääntämään ja halailemaan sen kummoisemmin ristiäisissä? Siinä on vauva päätähti ja kaikki toiminta keskittyy häneen.Pappi vääntää loitsut, lauletaan virsiä, kahvitellaan, otetaan valokuvia ja ulos! 

Haluatte kutsua isovanhemmat ja tiedätte että osaavat käyttäytyä. Ei kai siinä muuta kuin kutsukortit postiin.

Ei kun nyt vaan järjestät ne juhlat, aikuiset huolehtii itse siivosta käyttäytymisestä. Isompi tila kyllä helpottaisi. Olisiko teidän seurakunnalla mitään tilaa, johon pääsisi.

Samaa meillä pelkäsi miehen tytär, että voiko sitä häitäkään pitää. Mutta niin vaan hänen äitinsä kanssa liinoitettiin häihin pöydät ja silitettiin kaitaliinat jne jne yhtään tappelematta. Meillä oli oikeastaan ihan kivaakin. Ei nyt mitään rätkäystäviä olla, mutta niin vaan yhdessä jutusteltiin ja naurahdeltiin nuorison häähömpötyksille.

Niin minä olen se isän nyxä.

Nykyään mahdutaan pikkukolmiossa viettämään tämän tyttären lapsen synttäreitä iahn hyvin ilman mitään kiusallisuuksia.

Minä olin kummilapseni rippijuhlissa pari viikkoa sen jälkeen kun olin kuullut nykyisen ex-mieheni (joka myös ko. lapsen kummi) pettäneen. Ei ollut helppoa, mutta lapsen takia tsemppasin ja käyttäydyin asiallisen neutraalisti. Ex oli siis myös paikalla. 

Ristiäiset voi järjestää ilman isovanhempia. Meillä tehdään noin, koska vanhemmat eronneet ja se jäätävä tunnelma on enemmän kuin kurja. Saavat myöhemmin kutsut kahvittelemaan. Loppupelissä se on pelkkä rituaali, ei ihmiset enää nykyisin ristiäisiin tai hautajaisiin isommin halua osallistua.

Olisiko ap niin, että sinua jännittää kenties ensimmäistä kertaa edessä oleva juhlien järjestäminen ja nyt maalailet piruja seinille etukäteen? Kuten moni jo sanonut, kyllä aikuiset yleensä sen verran osaavat käyttäytyä, että pari tuntia pärjäävät saman katon alla. Vauvan ihastelu jo vie huomion muualle kuin isovanhempien väheilihin. 

Yllättävän hyvin meni meillä aika samanlaisessa tilanteessa. Osasivat kunnioittaa juhlaa ja juhlan päätähteä ja ei vaikuttanut juhlan tunnelmaan että olivat molemmat paikalla, vaikka eivät toistensa kanssa jutelleetkaan. Meillä siis myöskään vanhemmat ei riitele mutta eivät kyllä puhukaan toisilleen. Mutta noiden ristiäisten jälkeen ollaan voitu pitää myös pitää lapsen synttärijuhlat yhdessä kun tuli havaittua, että kyllä nuo kaksi ihmistä pystyvät samassa tilassa olemaan ja elämään hetken aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei aikuinen ihminen pysty lapsen juhlassa pari tuntia olemaan ihmisiksi niin jääkööt pois

Niin tai kuten meillä on eksän kanssa että hän menee juhliin ja minä en, koska hän ei osaa olla kettuilematta edes seurassa. Itse en ota mitään kontaktia häneen, en katso päin enkä sano sanaakaan, mutta hänen pitää AINA kettuilla jostakin. Itse en halua olla sellaista ilmapiiriä luomassa kyläpaikassa. Surullista että aina minun pitää jäädä pois, ei koskaan hänen.

Aha