Taas tuli riitaa, kun oltiin nukuttamassa lapsia.

Olen tatuoitu jätkä!

Kyllä isällekin täytyy antaa mahdollisuus olla vanhempi; lohduttaa lasta, nukuttaa, syöttää yms...Isällä on erilainen tapa toimia, kuin äidillä ja se täytyy vain hyväksyä. Katso itseäsi peiliin ja mieti miksi sun mies lähti. Mä olisin myös tuossa tilanteessa lähtenyt menee, jos mun tekemiseni ei sulle kelpais.

isän ja lapsen/lapset yhteen rentoina hetkinä eikä vain rutiineissa! Siis tyyliin telkkuun jääkiekkoa (tai mitä nyt mies tahtoo) ja pikkuinen isiin mahan päälle tuhistelemaan. Tai mies vaikka lötköttämään lattialle ja ipanat kiipeämään päälle - ei siis pelkkää rutiinihoitoisiä, joka jää sitten kuitenkin lapsille vieraaksi!



Voimia ja kaikkea hyvää teille!

Kyllä isällekin täytyy antaa mahdollisuus olla vanhempi; lohduttaa lasta, nukuttaa, syöttää yms...Isällä on erilainen tapa toimia, kuin äidillä ja se täytyy vain hyväksyä. Katso itseäsi peiliin ja mieti miksi sun mies lähti. Mä olisin myös tuossa tilanteessa lähtenyt menee, jos mun tekemiseni ei sulle kelpais.

Mikset anna miehen kasvaa isäksi ja kokeilla omat keinonsa, miten yhteiskunta liittyy teidän perheen sisäisiin asioihin, miksette voi neuvotella asiaa ja sopia siitä, miksi raivoat siitä, että toisen tapa on erilainen kun sun, koska et voi perustella sitä, että toimit paremmin. Pisteet isälle yrittämisestä ja lopettakaa se lasten hyysääminen iltaisin - jää omaa aikaa, äiti voi paremmin ja sitä kautta perhe voi paremmin. Lapset voivat huonosti, jos heidän ympärillään ei ole rakkautta ja suvaitsevaisuutta. Lapset voivat huonosti jos riidellään ja tiuskitaan. Älä karkoita jotain joka on tulevaisuudessa äärimmäisen tärkeää yhden illan takia.

Kun isä menee nukuttamaan, niin se on itsekin niin väsynyt, ettei kauheesti jaksa sieltä enää nousta hakemaan karkaavia lapsia. Kyllä se on ihan kiitollinen, jos minä tuun auttamaan, jos siitä nukuttamisesta ei ala tulemaan mitään.

Puuttumalla siihen ja menemällä väliin osoitit epäluottamusta miehen kykyyn hoitaa lastaan. Tai näin mies sen tulkitsi todennäköisesti ja loukkaantui. Hän luultavasti yritti parhaansa ja tilanne olisi hyvinkin saattanut ratketa ja lapsi rauhoittua jos olisit poistunut paikalta ja antanut miehen lohduttaa lasta omalla tavallaan. Siitä olisi jäänyt hyvä mieli teille kaikille, sinulle, lapselle ja isälle.



Lapsen jalkaa voit silittää ja hellyyttä osoittaa mielinmäärin muulloin ja silloin kun on sinun vuorosi nukuttaa. Isä, joka tuntee jo valmiiksi syyllisyyttä poissaolostaan lapsen elämässä on herkkä ottamaan itseensä pienetkin neuvot ja sanasi.

Mutta kyllä mä myös ihmettelen näin kovaa ap:n syyttämistä. Jos lapsi huutaa äitiään, niin kyllä jokainen normaali äiti haluaa silloin mennä lapsen luo. Lapsellahan on jostain syystä ikävä äitiä. Se voi johtua vaikka jostain päivän tapahtumista tai ihan ikäkaudesta, jolloin se menee ohi ajallaan. Miksi asioista pitäisi tehdä vaikeampia, kun äiti voi ihan yksinkertaisesti vain lohduttaa lasta.

Lapsilla nyt sattuu olemaan tuollaisia isi/äiti-kausia ja se on ihan normaalia. Ihan turhaa alkaa huudattamaan lasta että äiti ei muka voisi tulla lohduttamaan kun kyse on herranjestas PIENESTÄ LAPSESTA! Kyllä niitä isä-kausia tulee aivan varmasti ja isäkin pääsee tuntemaan itsensä tärkeäksi :)



Tsemppiä sulle, sinulla on kykyä ajatella miltä lapsestasi tuntuu ja jättää aikuisen miehen ihme vouhotukset omaan arvoonsa.

tulisinko takaisin ja alistaisin perheeni kauhealle riitelylle siitä, että hän omasta mielestään teki parhaansa ja hänen mielestään hän oli oikeassa.



Oletko ikinä tajunnut kysyä häneltä, mikä hänen käsityksensä asiasta on ja mitkä hänen arvonsa ovat asian suhteen. Mitä jos häntä ei silitetty iltaisin vaan opetettiin nukahtamaan itsenäisesti. Jospa hän kokee sen oikeaski tavaksi ja hän on omasta mielestään vain tehnyt sen mikä hänen mielestään kuuluu tehdä? Sitten tuli vaimo ja TAAS ilmoitti, että hän ei osaa mitään ja hänen oikeutensa kasvattaa ja olla lapsien kanssa on vähennetty.



Mä olen miehen puolella. Miksi tuppaat miehen ja lasten väliin ja erotat heidät toisistaan yhden muotovirheen takia. Kumpi on siis pahempi pidemmän päälle, epäluottamus ja suoranainen viha vai yksi pieni erimielisyys?

Jos lapsi itkee tollasta tilannetta, niin sille pitää vaan tyynesti tehdä selväksi että nyt isä nukuttaa ja sillä selvä. Kyseessä en sentään ole mikään pelottava julmia juoninen, vaan oma isä! Äiti on tuolla ja menee pois, hei hei! Ja sitten anna sen miehes hoitaa homman omalla tavallaan. Toi eripura ja työnjako-ongelma teidän välillä kertoo lapselle, että siinä ON jotain vialla ja väärin että isi nukuttaa, kun äidin pitää sieltä sivusta lohduttaa ja sekaantua asiaan ja antaa ymmärtää että voi voi sua raukkaa kun joudut oman isäsi nukuttamaksi.

on just se syy, miksi mulle tuli työuupumus. Musta on edelleen ihan kamala se ajatus, mikä työpaikalla (ja alalla yleisemminkin) vallitsi, että jokaisen pitää hoitaa oma reviirinsä, eikä muut saa mennä puuttumaan siihen, ettei auktoriteetti kärsi. Työuupumushan siitä seurasi, kun ton periaatteen vuoksi ei ollut tapana apua antaa.



Enkä ymmärrä tuota periaatetta yhtään sen paremmin kotioloissakaan. Kyllä se suhteen ja auktoriteetin luomisen aika oon ihan muulloin kuin illalla, kun lapsi väsyneenä huutaa äidin perään.

Ei se isäsuhteen luominen todellakaan ole tuollaisesta pikkuseikasta kiinni. Täällä on porukka nyt ottanut jonkun kasvatusteoksen opit vähän liian kirjaimellisesti.



Ja isän kypsyystasosta kertoo se, miten lapsellisesti tuohon reagoi. Ei ihme, että asiasta tuli riitaa, jos mies on noin aggressiivinen. Tekee mitättömästä asiasta hirveän haloon. Siinähän on oikeen hyvät vaimonhakkaajan ainekset kasassa.

Kyllä se suhteen ja auktoriteetin luomisen aika oon ihan muulloin kuin illalla, kun lapsi väsyneenä huutaa äidin perään.

arjessa ja sillä lailla että isä hoitaa lasta ihan arjessa eikä ole mikään vieraileva tähti sunnuntai-iltapäivisin lasten elämässä. On tosi tyhmää antaa lapsen ymmärtää, että oman isän hoidettavaksi joutuminen on lohdutusta ja säälittelyä vaativa tilanne.

Ja sopi juuri siitä syystä, että ne mulle töissä annetut vastaukset oli juuri noita samoja mitä te annatte ap:lle. Ja mun kokemuksen mukaan noilla periaatteilla ei siis seurannut yhtään mitään hyvää.

Pakkoko se tiukin kasvatustilanne on juuri sinne säästää.



Ja se, että äiti tulee osallistumaan sinne nukutustilanteeseen ei kyllä mitenkään uhkaa isäsuhdetta. Vai oikeestiko teistä on normaalia opettaa lapselle, että joko äiti hoitaa tai isä hoitaa, mutta koko perheen kesken ei vietetä aikaa. Kyllä maar tähän asti on ollut ihan normaalia olla koolla koko perheellä ja jopa kaikkien käydä samaan aikaan nukkumaan!

että äiti tulee kun äitiä itkee paikalle. Miehelle näytit, että tämä ei osaa ja sotkit höänen nukuttamisvuoronsa. Otit vastuun häneltä itsellesi, mutta et laittanut lasta nukkumaan. Lapsi pyöritti tilannetta, ei yhteiskunta.

lapsen kanssa. Siis että isältä menisi auktoriteetti koska äiti sekaantuu asiaan. Kyse on siitä miten lapselle sanoitetaan perheen sisäistä dynamiikkaa. Meneekö se niin että hyvä lapsemme, olet turvassa isäsi hoidossa. Äiti on myös lähellä, mutta isä on ihan yhtä turvallinen ihminen. Katso, äidin naama ei ole ahdistuksesta rutussa ja ryppy kulmakarvojen välissä hänen sanoessaan iloisesti hyvää yötä ja mennessä omiin puuhiinsa, ja jättäessään sinut isäsi kanssa kahden.



Vai meneekö se niin että voi ei, äidin on nyt pakko jättää sinut isäsi hoteisiin, koeta kestää, jospa vielä täältä vähän silittelisin jalkaasi ettei sinusta tunnu niin kurjalta.



Jos lapsen elämä on muuten ok, mielestäni lapsen voi antaa kestää sen tilanteen että jää isänsä nukutettavaksi. Lasta en sentään jätetä esim. yksin! Oletan ettei kyseessä ole vastasyntynyt tai pieni vauva, se on tietysti eri asia.

Ja tavallaan en ihmettele, kun häntä saa aina patistaa olemaan lasten kanssa.

t. tuo yksi jonka mielestä isän pitäisi saada hoitaa tilanne itse

kausi että vain jompikumpi vanhempi kelpaa mutta se menee ohi..

joten jos lapselle kelpaa vain äiti ni äiti voi mennä nukuttaa lapsen, sopikaa että isä sit vaikka antaa iltapalan lapsille..



turhaa sitä lasta pakottaa toisen vanhemman kanssa jos ei sitä halua..



hyvä motto lapsen kanssa on että jos jokin juttu kestää puol vuotta tai vuoden niin on ihan normaalia mutta jos kestääyli vuoden niin sit kannattaa alkaa miettii että mistä asia johtuu..





jos pakottaa lapselle nukuttamaan vanhemman jota lapsi ei halua ni siitä ei tule mitään muuta ku tressiä koko perheelle..



joten ap nukuta sinä lasta ja katsokaa meneekö vaihe ohi..

isä voi tehdä lasten kanssa sit jotain muuta