Minulle ei jäänyt yhtään kaveria opiskelija opiskeluajoilta
Oli vain hyvän päivän tuttuja, joiden kanssa vaihdettiin joskus kuulumisia luentojen ohessa. Pari kertaa käytiin bilettämässä. Nyt opintojen jälkeen ei ole mitään yhteyttä keneenkään näistä eikä minulle jäänyt yhtään kaveria noilta ajoilta. Tuntuu, että monet muut viettävät opiskeluaikojen kavereidensa aikaa myös paljon opintojen päättymisen jälkeenkin.
Kommentit (13)
Pääasia, että ovat kuitenkin LinkedIn verkostossasi
Mä jouduin heti opinnoissa muista syrjään kun muutama ilkimys otti mut silmätikuks. Näen yhtä vähän vanhempaa opiskelukaveria harvoin. Aina oon ollut syrjitty.
Niin? Onko tuo muka ihmeellistä?
Nykyään monet muuttaa kaupungista toiseen työn tai perheen perässä. Ei jäädä sinne opiskelukaupunkiin asumaan vuosiksi. Elämä jatkuu opintojen jälkeen (tai itseasiassa siinä vaiheessa se vasta alkaa)
Minulle ei jäänyt yhtään tuttua lukiovuosilta.
Minulla ei ole koskaan ollut kavereita tai kumppania
N34, KTM
Voiko johtua opiskelualasta, -paikasta tms?
Oon aika huono tutustumaan ihmisiin, mutta sain opiskeluajoilta parhaat ystävät. Sitten taas ystäväni, joka on avoin ekstrovertti ja jonka seurassa suunnilleen kaikki viihtyy, kertoi, että koki tulleensa syrjityksi ja kiusatuksi opiskelupiireissään.
Minulla ei ole muita, kuin yksi amiska-aikainen kaveri. Silloin tällöin viesteillään, ei olla tapailtu koulun jälkeen 1994, kun valmistuttiin. Tosin puhelinnumero oli välillä hukassa.
Töistä palautuminen tarvitsee omaa aikaa ja rauhoittumista. Varmaan luonnekin vaikuttaa.
Mä tuon yhdestä porukasta pois opintojen jälkeen. Tämä tiimi liittyi ennen kaikkea siihen, että asuimme lähekkäin, ei siihen, että olisimme olleet persooniltamme yhteensopivat. Tosin pidin näistä ihmisistä paljon. Erilaisuus vain erotti minut porukasta ja myös ehkä jonkinlainen masennus.
Ei minullekaan. Muutaman kanssa vaihdoin vielä kuulumisia vuosi pari opintojen päättymisestä, mutta siihen jäi. Toki se, että asun ulkomailla varmaan vaikuttaa, vaikka 5 lapsuudenkaverin kanssa kyllä pidetään yhteyttä ja nähdään aina kun käyn Suomessa. Kavereita tulee ja menee, en ota siitä painetta.
Vierailija kirjoitti:
Mä jouduin heti opinnoissa muista syrjään kun muutama ilkimys otti mut silmätikuks. Näen yhtä vähän vanhempaa opiskelukaveria harvoin. Aina oon ollut syrjitty.
Haittaako sinua että olet syrjitty? Jos haittaa, kannattaa varmaan miettiä omaa käytöstään ja muuttaa sitä koska syrjimiseen on varmasti syynsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä jouduin heti opinnoissa muista syrjään kun muutama ilkimys otti mut silmätikuks. Näen yhtä vähän vanhempaa opiskelukaveria harvoin. Aina oon ollut syrjitty.
Haittaako sinua että olet syrjitty? Jos haittaa, kannattaa varmaan miettiä omaa käytöstään ja muuttaa sitä koska syrjimiseen on varmasti syynsä.
Haittaa. No mä oon puhelias,positiivinen ja avoin. Toi positiivisuus joitakin ärsyttää.
Minulla oli opiskeluaikana iso kaveripiiri, jonka kanssa vietin paljon aikaa. Nyt 15 vuotta opintojen päättymisestä en ole tekemisissä kenenkään tuon aikakauden kaverini kanssa. Miksi? Opintojen loppuvaiheessa sairastuin masennukseen, muutin toiselle puolelle maata ja lopulta hyvinkin erilaiset elämänvaiheet laimensivat puolin ja toisin halun pitää yhteyttä. Olen silloin tällöin surrut näiden ihmisten "menettämistä".
Ei minullekaan, mutta en ota asiasta paineita ☺️